• Alan yritykset
  • Meriliikenne
  • Meriteollisuus
  • Nimitykset
  • Satamat
  • Tapahtumat
  • Turvallisuus
  • Tutkimus ja koulutus
  • Varustamot
  • Ympäristö
  • Rajavartiolaitoksen MIV-15 hankinta

    IMO pelaa kovaa – julistaa rikkipitoisen polttoaineen laivat merikelvottomiksi

    Tämän vuoksi energiajätit hallitsevat myös LNG-markkinaa

    EcoPorts Finland laajentaa toimintaansa Porin Tahkoluotoon

    Carnival ja Shell sopivat Pohjois-Amerikan LNG-kimpasta

    Lähi-idän maiden rannikoille sijoittuvista risteilyistä on tullut välisesongin suosikkituotteita. Nykyajan risteilyvieraat tuntuvat etsivän elämyksiä lähes hinnalla millä hyvänsä, eikä itäiseltä Välimereltä Punaisen meren kautta Persianlahdelle ulottuvalta vyöhykkeeltä puutu ainakaan kriisin elementtejä.

    Roomasta aina Abu Dhabiin saakka ulottuvista uusista risteilytuotteista on tulossa varustamoille kultakaivos, edellyttäen että alue pysyy poliittisesti vakaana.

    Ranskalainen konttivarustamo CMA CGM ilmoitti tiistaina, että se on valinnut LNG:n uusien jättialustensa polttoaineeksi. Kesällä varustamo tilasi yhdeksän erittäin suurta, noin 21 000 teun konttilaivaa kahdelta telakalta Kiinasta.

    KUVA M/S Spectrum of the Seasin kölinlaskutilaisuuden osanottajat vasemmalta oikealle: Thomas Murken (DNV GL), Thomas Weigend (Meyer Werft), Carsten Pengel (Meyer Werft), Mathias Kopitzki (Neptun Werft), Stephan Schmees (Meyer Werft), Raimon Strunck (Neptun Werft), Kevin Dopuglas (Royal Caribbean), Sebastian Brunila (Royal Caribbean).

    Maailman suurimpien risteilyalusten joukkoon kuuluvan M/S Spectrum of the Seasin köli laskettiin marraskuun toisella viikolla Meyerin Neptun Werftin telakalla Rostock-Warnemündessä, jossa myös aluksen konehuoneyksikkö rakennetaan. 

    Perinteisessä tilaisuudessa onnenrahat aluksen ensimmäisten yhteenhitsattujen runkokappaleiden alle laskivat RCCL -varustamon edustajat Kevin Douglas ja Sebastian Brunila.

    Monet suuret varustamot seuraavat ranskalaisen CMA CGM:n ja sveitsiläisen MSC:n aloittamaa muotia tilata todella suuria, yli 18 000 teun ultrakokoisia konttilaivoja. Karkaako mopo laivanvarustajien käsistä juuri nyt, kun konttibisnekset ovat osoittaneet heiveröistä käännöstä parempaan?

    Konsulttitalo Drewryn lokakuisessa webinarissa tehtiin paljon kysymyksiä siitä, mitkä varustamot kertovat seuraavina isojen alusten tilauksista. Nyt näihin kyselyihin on jo helpompi vastata, sillä esimerkiksi kiinalainen Cosco kerää pörsseistä ennätysmäistä 1,9 miljardin dollarin sotakassaa aluskauppoja varten.

    Ranskan valtion omistama laivanrakennusyhtiö Naval Group toimittaa kaksi Gowind-luokan korvettia Yhdystyneiden arabiemiirikuntien laivastolle. Asiasta kertoi viime viikon lopulla Persianlahden alueella vieraillut Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

    Maailman suurimman konttivarustamon Maersk Linen emoyhtiö A.P. Moller-Maersk varoittaa koko vuoden tuloksensa jäävän ennustettua heikommaksi kesällä tehdyn kyberiskun ja odotuksia huonomman kolmannen neljänneksen takia.

    Tanskalaisvarustamo DFDS kasvatti kesäkvartaalilla Englannin kanaalin rahtejaan noin 30 prosenttia vuoden takaisesta. Matkustajamäärät lisääntyivät 15 prosenttia sen jälkeen kun varustamo toi uudet Côte des Dunes- ja Côte des Flandres -aluksensa Doverin ja Calaisin väliselle reitille.

    Yhdysvaltain suurin kaksoissatama, Los Angelesin ja Long Beachin satamalaitokset, pyrkivät rajulla tavalla leikkaamaan ilmansaasteet nollatasolle tulevina vuosikymmeninä. Hankkeen kustannuksiksi arvioidaan 7-14 miljardia dollaria, eikä kustannusten maksumiehistä ole varmaa tietoa.

    120 metriä korkean nosturin 2500 tonninen pääkannatinpuomi nostettiin tänään lopulliseen korkeuteensa Meyer Turun telakalla.

    Pääkannatinpuomin nosto alkoi tuulen hellitettyä perjantaina aamulla, ja 2500 tonnisen puomin nosto saatiin valmiiksi sunnuntaina. 120 metriä korkea nosturi on näkyvin osa Meyer Turun 185 miljoonan euron investointiohjelmasta. Meyer Turulle Kone Cranesin toimittama nosturi on kuitenkin paljon muutakin kuin alueen uusi nähtävyys.

    EU:n kunnianhimoisen meriteollisuuden tutkimus- ja kehityshankkeen tavoitteena on lisätä alan ekotehokkuutta Itämeren alueella digitalisaation avulla. Mukana on yli 20 tutkimuslaitosta, yritystä ja
    sidosryhmää Itämeren eri maista.
    Ecoprodigi -hankkeelle on myönnetty EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelmasta yli kolme miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on yhteensä noin 4,2 miljoonaa euroa.

    MEDIATIEDOT
  • Alan yritykset
  • Meriliikenne
  • Meriteollisuus
  • News
  • Nimitykset
  • Satamat
  • Tapahtumat
  • Turvallisuus
  • Tutkimus ja koulutus
  • Varustamot
  • Ympäristö