• Alan yritykset
  • Meriliikenne
  • Meriteollisuus
  • Nimitykset
  • Satamat
  • Tapahtumat
  • Turvallisuus
  • Tutkimus ja koulutus
  • Varustamot
  • Ympäristö
  • IMO:n rikkisäännöt maksavat varustamoille 60 miljardia taalaa

    Varustamoilla on enää kaksi ja puoli vuotta aikaa vähentää polttoaineen rikkipäästönsä merenkulkujärjestö IMO:n vaatimusten mukaisiksi. Asiantuntijat varoittavat, että kaikkiaan 60 miljardia dollaria maksavat maailman kauppalaivaston muutostyöt johtavat muutenkin köysissä olevan alan kaaokseen.

    Jättilasku seuraa koko maailman tonniston muutostöistä ja vähärikkisemmän, mutta myös kalliimman polttoaineen käytöstä. Pienempien päästöjen seurauksena happosateet toki vähentyvät ja astmasta kärsivien olo helpottuu, mutta kustannukset ovat valtavat, merikonsultti Wood Mackezie varoittaa.

    Maailmassa arvellaan olevan noin 90 000 kauppalaivaa ja tämä tonnisto hoitaa 90 prosenttia maailmankaupan kuljetuksista aina raaka-aineista valmiisiin tuotteisiin, Bloomberg kirjoittaa.

    IMO:n kovat säännöt tulevat laivanvarustajille pahaan aikaa, sillä varustamoiden tienestit ovat jämähtäneet vain 70 prosenttiin siitä, mitä ne olivat ennen nykyisen pitkän laman alkamista vuosina 2008-09.

    Laivanvarustajien etujärjestö, 130 maassa toimiva BIMCO varoittaa, että uudet päästörajat aiheuttavat vähintäinkin hämmennystä ja sekaannusta, kun eräät laivat eivät enää pääse määräsatamiinsa, jos ne eivät täytä IMO:n velvoitteita prikulleen.

    Kaaos edessä kaikkialla maailmassa

    Sitä paitsi öljynjalostamoiden nykykapasiteetti ei riitä tuottamaan tarpeeksi uutta, ympäristöystävällisempää polttoainetta koko maailman tonnistolle, BIMCO sanoo.

    – Edessä on täysi kaaos, sillä uutta polttoainetta tarvitaan 2,5-4 miljoonaa barrelia päivässä, Tanskassa päämajaansa pitävän BIMCO:n apulaispääsihteeri Lars Robert Pedersen sanoo.

    YK:n alainen merenkulkujärjestö IMO päätti uusista rikkisäännöistä viime lokakuussa ja säännöt tulevat voimaan vuoden 2020 alussa. Rikkipäästöt alenevat 0,5 prosenttiin nykyisin sallitusta 3,5 prosentista.

    Varustamoilla on käytännössä kaksi tapaa täyttää päästörajat: joko varustaa laivojen koneet pakokaasupesureilla eli skrubbereilla tai siirtyä vähärikkisempään polttoaineeseen, jonka kustannukset ja saatavuus ovat siis ongelmallisia.

    Jalostamot haluttomia jätti-investointeihin

    Tähän mennessä sekä öljyntuottajat että laivanvarustajat ovat pahasti myöhässä yltääkseen IMO:n sääntöihin vuoteen 2020 mennessä, Wood Mackenzien vanhempi analyytikko Iain Mowat sanoo.

    – Varustamot karttavat skrubbereiden asentamista, koska ne aiheuttavat lisää kustannuksia ja koska ei ole varmaa, toimivatko nämä laitteet vanhoilla polttoaineilla. Samasta syystä monet öljynjalostamot ovat haluttomia investoimaan miljardi dollaria uuteen tuotantolaitteistoon, jonka asennustyöt kestävät jopa viisi vuotta, Mowat kuvailee ongelmia.

    Kansainvälinen energiajärjestö, Pariisissa toimiva IEA arvelee, että nykyään vain 2,2 prosenttia maailman kauppalaivastosta on varustettu pakokaasujen pesureilla.

    – Skrubbereiden teknologia on vielä kehittymätöntä, ja esimerkiksi meidän on vaikea kuvitella varustavamme koko laivastomme näillä pesureilla, Maersk Linen merenkulun teknologiasta vastaava johtaja Aslak Ross sanoo.

    – Maersk Line on maailman suurin konttivarustamo, jonka kalliimman polttoaineen lisäkustannukset nousevat miljardeihin dollareihin vuodessa, Ross jatkaa.

    Skrubberit maksavat jopa 4 miljoonaa dollaria konetta kohti

    Hampurilaisen polttoainetoimittaja Bomin Bunker Holdingin johtaja Jan Christensen sanoo monien alusten käyttävän polttoainesekoituksia, joissa osa on alhaisemman rikkipitoisuuden tuotteita.

    Pesureita valmistavan CR Ocean Engineeringin toimitusjohtaja Nick Confuorto puolestaan kertoo, että skrubbereiden asennus maksaa jopa neljä miljoonaa dollaria laivakonetta kohti, tietenkin riippuen koneen koosta.

    – Silti asennustyöt voivat maksaa itsensä takaisin kahdessa vuodessa, sillä vähärikkinen polttoaine on jopa kolme kertaa kalliimpaa kuin nykyisin käytetty polttoaine, hän jatkaa.

    Joka tapauksessa suurimmat varustamot varaavat jo kiivaasti telekoilta aikoja muutostöitä varten. Pacific Green Techologiesin johtaja Neil Carmichaelin mukaan ongelmia on pientonnistossa, jossa varustamot ovat yhä odottavalla kannalla.

    Wood Mackenzie ennustaa, että vain 70 prosenttia maailman tonnistosta yltää päästörajoihin määräaikaan mennessä. Siksi meriala tarvitsisi jatkoaikaa ainakin vuoteen 2025 asti.

    Valmiiksi tiukat markkinat kuristavat merialaa

    Merenkulun markkinaoloissa ei ole pitkään aikaan ollut hurraamisen aihetta. Maailman suurimman laivameklarin tutkimusosasto Clarkson Research ynnäilee, että kauppalaivat ansaitsevat keskimäärin 9 800 dollaria päivässä tänä vuonna. Tämä on reippaasti vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten, jolloin aluskohtaiset päivätienestit ylsivät 34 000 dollariin.

    Kaikilla merenkulun kolmella suurimmalla sektorilla – konttialuksissa, tankkereissa ja kuivarahtialuksissa – on kärsitty tonniston ylikapasiteetista ja alhaisista rahtien hinnoista jo vuosien ajan.

    International Chamber of Shippingin ulkosuhteista vastaava johtaja Simon Bennett arveleekin, ettei IMO:n jäsenmailla ole juuri muuta vaihtoehtoa kuin sallia jonkinlainen siirtymäaika vuoden 2020 tavoitteesta.

    – Jos IMO pitää kiinni tammikuun 1. päivän tavoitteesta vuonna 2020 eivätkä varustamot saa silloin tarpeeksi uutta polttoainetta, koko maailmankauppa tyrehtyy, Bennett puolustaa siirtymäaikaa järkisyistä.
    https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-04-04/global-shipping-fleet-braces-for-chaos-of-60-billion-fuel-shock

    Lisää aiheesta Meriliikenne

    Venäjän arktinen merenkulku hyötyy tuulten kääntymisestä kohti länttä

    16.08.2017

    Jemenin houthit yrittivät hyökätä saudivetoisen liittouman sotalaivan kimppuun

    15.08.2017

    Norjalainen porauslaiva antoi periksi Kiinan painostukselle – lähti Vietnamin vesiltä

    14.08.2017

    Kanada vaatii laivoja hiljentämään vauhtiaan valaiden suojelemiseksi

    14.08.2017

    Haveri huuhtoi jättimäisiä muoviputkia Britannian rannoille

    14.08.2017

    Trump sallii Kuuban risteilyt – muilla turisteilla vaikeampaa

    25.07.2017

    Konttiliikenne Aasiasta Eurooppaan kasvaa vakaata tahtia

    20.07.2017

    MEDIATIEDOT
  • Alan yritykset
  • Meriliikenne
  • Meriteollisuus
  • News
  • Nimitykset
  • Satamat
  • Tapahtumat
  • Turvallisuus
  • Tutkimus ja koulutus
  • Varustamot
  • Ympäristö