• Alan yritykset
  • Meriliikenne
  • Meriteollisuus
  • Nimitykset
  • Satamat
  • Tapahtumat
  • Turvallisuus
  • Tutkimus ja koulutus
  • Varustamot
  • Ympäristö
  • Lennokit nuuhkimaan laivojen rikkipäästöjä

    Suomi on käynnistänyt kaksi merkittävää EU:n Itämeristrategiaan kuuluvaa merenkulun projektia. CompMon testaa rikkipäästöjen etävalvontaa ja VesselTriage tuo kansainväliseen merenkulkuun kokonaan uuden luokitusjärjstelmän onnettomuuksille. CompMon on Liikenteen turvallisuusviraston, Trafin, vetämä yhteistyöhanke, jossa on mukana Euroopasta eri viranomaisia ja tutkimuslaitoksia. Suomesta siihen osallistuvat Trafin lisäksi Ilmatieteenlaitos ja Åbo Akademi.

    Rikkipäästöjen rajat tiukkenivat Itämerellä tammikuun alussa ja alukset ovat sen jälkeen joko siirtyneet käyttämään vähärikkistä meridieseliä tai niihin on investoitu rikkipesurit. Rikkipäästöjä on tähän saakka valvottu lähinnä näytteillä.

    Suomi on käynnistänyt kaksi merkittävää EU:n Itämeristrategiaan kuuluvaa merenkulun projektia. CompMon testaa rikkipäästöjen etävalvontaa ja VesselTriage tuo kansainväliseen merenkulkuun kokonaan uuden luokitusjärjestelmän onnettomuuksille. CompMon on Liikenteen turvallisuusviraston, Trafin, vetämä yhteistyöhanke, jossa on mukana Euroopasta eri viranomaisia ja tutkimuslaitoksia. Suomesta siihen osallistuvat Trafin lisäksi Ilmatieteenlaitos ja Åbo Akademi.

    Rikkipäästöjen rajat tiukkenivat Itämerellä tammikuun alussa ja alukset ovat sen jälkeen joko siirtyneet käyttämään vähärikkistä meridieseliä tai niihin on investoitu rikkipesurit. Rikkipäästöjä on tähän saakka valvottu lähinnä näytteillä.

    Etävalvonta onnistuu esimerkiksi lentokoneisiin, helikoptereihin tai kiinteisiin maa-asemiin asennettavilla sensoreilla, mutta tämä teknologia on vielä vaiheessa. Lupaavia ratkaisuja näyttävät olevan myös miehittämättömät pitkän matkan lennokit ja niihin kehitetyt pienoismittalaitteet, kertoi Trafin osastopäällikkö Sanna Sonninen torstaina SuomiAreenalla Itämeri-keskustelussa. ”Valvonnan tavoite on, että kaikki alukset seilaavat samoilla säännöillä eikä kilpailu vääristy. Siksi myös valvonnan tason pitää olla sama kaikilla alueilla”, Sonninen korosti.

    Päästöjen valvonnan arvioidaan tuottavan jopa 5-40 miljoonan euron hyödyt. Haarukka on suuri sillä se sisältää arvioita sekä päästöjen vähenemisen terveysvaikutuksista että rikkureiden ansaitsemattomista hyödyistä. Hanke on saamassa rahoituksen EU:lta liikenneinfrastruktuurina miljardiluokan hankkeiden kuten Rail Baltican rinnalla.

    Lähde Kauppalehti

    Lisää aiheesta Meriliikenne

    Puhtaammat laivojen polttoaineet tuovat terveyshyötyjä

    15.02.2018

    Ulkomaan meriliikenteen tavarakuljetuksissa viennin kasvu jatkui reippaana vuonna 2017

    14.02.2018

    Uusi tietokirja: HÖYRYLAIVALLA TALLINNAAN

    01.02.2018

    Jäänmurtajat töissä jo eri puolilla maailmaa, myös Venäjän uudessa Sabettan liikenteessä

    15.01.2018

    Baltic Exchange kehittämässä LNG spot-markkinoiden rahti-indeksiä

    12.01.2018

    Aasian kylmä alkutalvi kolminkertaisti LNG-tankkereiden päivävuokrat

    21.12.2017

    Merikuljetusmarkkinoiden suhdanteet ennätyksellisen positiivisia

    20.12.2017

    MEDIATIEDOT
  • Alan yritykset
  • Meriliikenne
  • Meriteollisuus
  • News
  • Nimitykset
  • Satamat
  • Tapahtumat
  • Turvallisuus
  • Tutkimus ja koulutus
  • Varustamot
  • Ympäristö