• Alan yritykset
  • Meriliikenne
  • Meriteollisuus
  • Nimitykset
  • Satamat
  • Tapahtumat
  • Turvallisuus
  • Tutkimus ja koulutus
  • Varustamot
  • Ympäristö
  • Lennokit nuuhkimaan laivojen rikkipäästöjä

    Suomi on käynnistänyt kaksi merkittävää EU:n Itämeristrategiaan kuuluvaa merenkulun projektia. CompMon testaa rikkipäästöjen etävalvontaa ja VesselTriage tuo kansainväliseen merenkulkuun kokonaan uuden luokitusjärjstelmän onnettomuuksille. CompMon on Liikenteen turvallisuusviraston, Trafin, vetämä yhteistyöhanke, jossa on mukana Euroopasta eri viranomaisia ja tutkimuslaitoksia. Suomesta siihen osallistuvat Trafin lisäksi Ilmatieteenlaitos ja Åbo Akademi.

    Rikkipäästöjen rajat tiukkenivat Itämerellä tammikuun alussa ja alukset ovat sen jälkeen joko siirtyneet käyttämään vähärikkistä meridieseliä tai niihin on investoitu rikkipesurit. Rikkipäästöjä on tähän saakka valvottu lähinnä näytteillä.

    Suomi on käynnistänyt kaksi merkittävää EU:n Itämeristrategiaan kuuluvaa merenkulun projektia. CompMon testaa rikkipäästöjen etävalvontaa ja VesselTriage tuo kansainväliseen merenkulkuun kokonaan uuden luokitusjärjestelmän onnettomuuksille. CompMon on Liikenteen turvallisuusviraston, Trafin, vetämä yhteistyöhanke, jossa on mukana Euroopasta eri viranomaisia ja tutkimuslaitoksia. Suomesta siihen osallistuvat Trafin lisäksi Ilmatieteenlaitos ja Åbo Akademi.

    Rikkipäästöjen rajat tiukkenivat Itämerellä tammikuun alussa ja alukset ovat sen jälkeen joko siirtyneet käyttämään vähärikkistä meridieseliä tai niihin on investoitu rikkipesurit. Rikkipäästöjä on tähän saakka valvottu lähinnä näytteillä.

    Etävalvonta onnistuu esimerkiksi lentokoneisiin, helikoptereihin tai kiinteisiin maa-asemiin asennettavilla sensoreilla, mutta tämä teknologia on vielä vaiheessa. Lupaavia ratkaisuja näyttävät olevan myös miehittämättömät pitkän matkan lennokit ja niihin kehitetyt pienoismittalaitteet, kertoi Trafin osastopäällikkö Sanna Sonninen torstaina SuomiAreenalla Itämeri-keskustelussa. ”Valvonnan tavoite on, että kaikki alukset seilaavat samoilla säännöillä eikä kilpailu vääristy. Siksi myös valvonnan tason pitää olla sama kaikilla alueilla”, Sonninen korosti.

    Päästöjen valvonnan arvioidaan tuottavan jopa 5-40 miljoonan euron hyödyt. Haarukka on suuri sillä se sisältää arvioita sekä päästöjen vähenemisen terveysvaikutuksista että rikkureiden ansaitsemattomista hyödyistä. Hanke on saamassa rahoituksen EU:lta liikenneinfrastruktuurina miljardiluokan hankkeiden kuten Rail Baltican rinnalla.

    Lähde Kauppalehti

    Lisää aiheesta Meriliikenne

    Kroatia puuhaa LNG:n tuontiterminaalia Adrianmeren saarelle

    11.05.2018

    EU:n uusi satelliitti nuuskii alusten päästöjä maan kiertoradalta

    01.05.2018

    Mekaaniselle purjeelle haetaan käyttäjäkokemuksia

    27.04.2018

    Merenkulun väylämaksujärjestelmän rakenteellinen uudistaminen vaatii lisäselvittämistä

    20.04.2018

    Jäänmurtajat ovat uudenlaisen pohjoisen kilpavarustelun tärkein ase

    19.04.2018

    Väylämaksun puolittamista jatketaan vuosina 2019-2020

    15.04.2018

    Venäjä leventää läsnäoloaan pohjoisnavalla

    10.04.2018

    MEDIATIEDOT
  • Alan yritykset
  • Meriliikenne
  • Meriteollisuus
  • News
  • Nimitykset
  • Satamat
  • Tapahtumat
  • Turvallisuus
  • Tutkimus ja koulutus
  • Varustamot
  • Ympäristö