• Alan yritykset
  • Meriliikenne
  • Meriteollisuus
  • Nimitykset
  • Satamat
  • Tapahtumat
  • Turvallisuus
  • Tutkimus ja koulutus
  • Varustamot
  • Ympäristö
  • Synkkä ennuste: laivat puhdistuvat, mutta polttoaine pysyy likaisena

    Varustamoyhtiöt käyttävät jo nyt miljardeja dollareita täyttääkseen IMO:n tiukat päästörajoitukset puhtaamman ilman puolesta. Silti kaikkein saastuttavimpien polttoaineiden kysyntä pysyy entisenlaisena monilla alueilla.

    Varustamoyhtiöt käyttävät jo nyt miljardeja dollareita täyttääkseen IMO:n tiukat  päästörajoitukset puhtaamman ilman puolesta. Silti kaikkein saastuttavimpien polttoaineiden kysyntä pysyy entisenlaisena monilla alueilla.

    Kuten tunnettua, IMO:n uudet rikkimääräykset tulevat voimaan reilun kahden ja puolen vuoden päästä. Määräykset leikkaavat kauppalaivojen rikkipäästöjä hulppeat 86 prosenttia. Merenkulun konsulttiyhtiö Wood Mackenzie ennustaa varustamoille koituvan jopa 60 miljardin dollarin lasku puhtaampiin polttoaineisiin siirtymisestä.

    Toinen konsultti FGE ynnäilee, että rikkipitoisuuden uuden 0,5 prosentin maksimin pitäisi pudottaa raskaan polttoöljyn kysyntää 2,3 miljoonalla päiväbarrelilla heti samana päivänä kun IMO:n määräykset tulevat voimaan 1. tammikuuta 2020.

    Silti polttoaineiden muutokset ovat kaikkea muuta kuin helppoja. Esimerkiksi öljynjalostamot kaikkialla maailmassa joutuvat rakentamaan uusia koksausjärjestelmiä ja muita laitteistoja vähäpäästöisemmille polttoaineille.

    Ja kuten Kansainvälinen energiavirasto IEA huomauttaa, kaksi kolmasosaa raskaampien rikkipitoisuuksien polttoaineista kulutetaan kehittyvissä  maissa, joilla on kaikkein vähiten varaa investoida puhtaampiin, ja samalla kalliimpiin polttoaineisiin.

    – On naurettavaa edes luulotella, että isojen rikkipäästöjen polttoaineet katoaisivat minnekään, vallankaan kehittyvistä maista, öljytrader Glencoren meripolttoaineiden markkinointijohtaja Mikhail Shapiro sanoo Bloombergille.

    Meripolttoaine tulee syvältä barreleiden pohjilta

    Nykyäänkin laivoissa käytetään polttoaineina bunkkeriöljyä, jota voidaan sanoa kaavittavan tynnyreiden pohjilta eli raaka-aineesta, joka jää jäljelle sitten, kun kerosiinin, bensiinin ja dieselin kaltaiset arvokkaammat tuotteet on jalostettu.

    Näistä syistä varustamoille jää oikeastaan pari vaihtoehtoa: vaihtaa kalliimpaan dieselpolttoaineeseen (tai lng:hen) tai asentaa laivakoneisiin rikkipesureita eli skrubbereita puhdistamaan pakokaasuja.

    Glencoren Shapiro arveleekin, että dieselin ja raskaan bunkkeriöljyn hintojen erot vain kasvavat.

    20/20 Marine Energyn konsultti Adrian Tolson huomauttaa, että suuren konttialuksen skrubberit maksavat jopa kymmenen miljoonaa dollaria ja keskikokoisillakin aluksilla viisi miljoonaa dollaria.

    – Eräillä varustamoilla on vaikeuksia rahoittaa rikkipesureita. Varustamoala ei ole lainkaan hyvässä tuloskunnossa eikä kaikilla ole mahdollisuuksia rahoittaa hankintoja pankkilainoilla, Persianlahdella sijaitsevan Gulf Petrochemin terminaalien johtaja Paul Nix sanoo.

    Kolmas tie voi houkutella monia

    Kaikkein kovapintaisimmilla laivanvarustajilla on tietenkin vielä yksi vaihtoehto: olla noudattamatta IMO:n määräyksiä ja toivoa sitä, ettei jää kiinni.

    Wienissä toimivan JBC Energyn väki kuitenkin uskoo, että vaikka runsasrikkisellä polttoaineella ajaminen houkutelee, useimmat varustamot noudattavat kiltisti sääntöjä laillisista syistä ja maineensa takia.

    – Ainakin suuret varustamot pysyvät ruodussa, koska niillä ei ole varaa muuhun. Pienemmät laivanvarustajat saattavat antaa kiusauksille periksi, jo ihan kilpailusyistä, JBC Energyn analyytikko Alex Poegl arvelee.

    Koska avomerillä millään valtiolla ei ole kompetenssia määrätä rangaistuksia, keskittyvät polttoaineiden tarkistukset satamaviranomaisille ja rannikkovartiostoille. Esimerkiksi US Coast Guard kantaa suuren vastuun IMO:n määräysten valvonnasta.

    – Lippumaiden pitää myöntää aluksille tarvittavat sertifikaatit sääntöjen noudattamisesta. Ilman tällaisia asiakirjoja muut valtiot ja satamat eivät halua näitä aluksia aluevesilleen ja satamiinsa, IMO:n viestinnästä Lontoossa vastaava Lee Adamson sanoo.

    Sääntöjen kiertämisellä voi säästää rahaa

    Rikkipäästöjen rikkomisella ei ole kovinkaan ankaria seurauksia, ainakaan verrattuna skrubbereiden hankintaan ja puhtaamman polttoaineen käyttöön. US Coast Guard voi rapsauttaa enimmillään 71 264 dollarin sakot siviilioikeudellisesta lainrikkomuksesta. Toki kaikkein törkeimmät rikokset voidaan lähettää oikeusministeriön syyteharkintaan.

    Columbian yliopiston energiapolitiikan keskuksen vanhhempi tutkija Antoine Halff arveleekin, että mitättömät sakot saattavat houkutella laivanvarustajia jättämään rikkisäännöt noudattamatta.

    – Silmien ummistamisesta saattaa tulla kaikkein suosituin tapa reagoida uusiin standardeihin. Kevyet taloudelliset seuraamukset eivät muuta asiaa miksikään. Varustamot lyövät rahoiksi siitä huolimatta, että jäävät kiinni sääntöjen rikkomisesta, Halff huomauttaa.

    Helmikuussa Columbian yliopisto järjesti tapaamisen suurten varustamopamppujen kanssa Lontoossa. Suljetuin ovin pidetyssä tilaisuudessa varustamojohtajat voivat puhua vapaasti tulevaisuuden polttoainejärjestelyistään, ja moni sanoi ihan suoraan aikovansa olla noteeraamatta IMO:n määräyksiä.

    – Varustamojohtajat ja omistajat vaikuttavat vielä tässä vaiheessa rohkeilta, mutta tilanne muuttuu varmasti, kun he saavat USA:n ja EU:n satamaviranomaiset kimppuunsa, 20/20 Marine Energyn Tolson arvelee.
    https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-05-09/world-s-dirtiest-fuel-seen-holding-out-even-as-ships-clean-up

    Lisää aiheesta Uutiset

    Fincantierille isot tilaukset MSC Cruisesilta

    09.12.2017

    Kiina hätistelee Etelä-Koreaa LNG-tuonnin kakkosena

    09.12.2017

    Ville Haapasaari Helsingin Sataman toimitusjohtajaksi

    09.12.2017

    Viking Line keräsi 50 000 euroa Helsingin yliopistolle

    07.12.2017

    Ukrainalainen varustamo alkaa laskuttaa rahdeista bitcoineilla

    06.12.2017

    Laivameklari Clarkson nyt kyberiskun kohteena

    06.12.2017

    Elomaticin Patrik Rautaheimo Meriteollisuus ry:n puheenjohtajaksi

    05.12.2017

    MEDIATIEDOT
  • Alan yritykset
  • Meriliikenne
  • Meriteollisuus
  • News
  • Nimitykset
  • Satamat
  • Tapahtumat
  • Turvallisuus
  • Tutkimus ja koulutus
  • Varustamot
  • Ympäristö