• Alan yritykset
  • Meriliikenne
  • Meriteollisuus
  • Nimitykset
  • Satamat
  • Tapahtumat
  • Turvallisuus
  • Tutkimus ja koulutus
  • Varustamot
  • Ympäristö
  • Tukholma odottaa ennätysvilkasta risteilykesää

    Tukholman satamien johto odottaa tulevaa risteilykesää suurin piirtein kruununkuvat silmissä kiiluen. Risteilyliikenteen odotetaan kasvavan 30 prosenttia viime vuodesta ja kesän risteilyvieraiden tuovan kaupunkiin 600 miljoonaa kruunua.

    Huhtikuun lopusta alkaen kaupungin satamissa käy 270 isoa risteilyalusta eli arviolta 650 000 risteilyvierasta. Harppaus viime vuodesta on melkoinen, sillä kesällä 2016 kaupungissa kävi 490 000 risteilyasiakasta 230 aluksella, Dagens Industri kirjoittaa.

    Tukholman satamien johto odottaa tulevaa risteilykesää suurin piirtein kruununkuvat silmissä kiiluen. Risteilyliikenteen odotetaan kasvavan 30 prosenttia viime vuodesta ja kesän risteilyvieraiden tuovan kaupunkiin 600 miljoonaa kruunua.

    Huhtikuun lopusta alkaen kaupungin satamissa käy 270 isoa risteilyalusta eli arviolta 650 000 risteilyvierasta. Harppaus viime vuodesta on melkoinen, sillä kesällä 2016 kaupungissa kävi 490 000 risteilyasiakasta 230 aluksella, Dagens Industri kirjoittaa.

    – Risteilyjen suosio johtuu monesta seikasta. Ensinnäkin Tukholma on erittäin houkutteleva ja suosittu kohde. Toiseksi risteilybisnes kasvaa muuallakin maailmassa koko ajan, Tukholman satamien (Stockholms hamnar) varatoimitusjohtaja Henrik Widerståhl selostaa.

    Risteilybisnesten kasvulla on ennenkuulumattoman suuri merkitys kaupungin turismille. Ennusteiden mukaan vieraat tuovat kaupunkiin 600 miljoonaa kruunua, ja asiakaskunta jakautuu kahteen tyyppiin.

    Ensinnäkin on niitä, jotka viettävät vain päivän Tukholmassa. He jättävät kaupunkiin noin tuhat kruunua risteilyvierasta kohti. Toiseksi on niitä, joiden risteily alkaa tai päättyy kaupunkiin. Nämä asiakkaat viettävät kaupungissa useimmiten pari päivää, ja hotelli- ja ravintolakuluineen jokainen asiakas jättää kaupunkiin keskimäärin 3 000 kruunua.

    Ja koska suurimmat risteilyalukset ovat jopa 330 metrin pituisia, tulevat eräät alukset käyttävät Värtahamnin laitureita, jotka tavallisesti on varattu lauttaliikenteen käyttöön.

    Viime kesän tapaan myös Nynäshamnin satama on risteilykäytössä. Sinne on rakennettu 260 metrinen kääntyvä laituri, jotta matkustajat pääsevät maihin ilman yhteysaluksia.

    Risteilyliikenteen yläraja riippuu laitureista

    Henrik Widerståhl ei sinänsä näe risteilyvierailuille muuta ylärajaa kuin laitureiden riittävyyden ja sen, että oikein kovalla tuulella suurimmat alukset eivät mahdu Tukholman saariston kapeille väylille.

    – Juuri tästä syystä tarvitsemme Nynäshamnia vaihtoehtona. Nynäshamnista voikin sanoa, että jos alus ei pääse laituriin, voi kaija tulla aluksen luo, hän viittaa edellä mainittuun kääntyvään ratkaisuun.

    http://www.di.se/nyheter/rekordar-vantas-for-kryssningstrafiken/

    Lisää aiheesta Satamat

    30.01.2018

    Rauman Satama Oy jatkaa satama-alueen kehittämistä

    22.01.2018

    Raahen sataman projektikuljetukset kasvussa

    17.01.2018

    Helsingin Satama Euroopan matkustajasatamien kärkeen

    17.01.2018

    Rauman Satama osaksi ympäristöystävällistä EcoPorts -satamaverkostoa

    16.01.2018

    Rauman satamaliikenne reippaassa kasvussa vuonna 2017

    09.01.2018

    Kiina antaa Shanghain vapaasatamalle uuden mahdollisuuden

    04.12.2017

    MEDIATIEDOT
  • Alan yritykset
  • Meriliikenne
  • Meriteollisuus
  • News
  • Nimitykset
  • Satamat
  • Tapahtumat
  • Turvallisuus
  • Tutkimus ja koulutus
  • Varustamot
  • Ympäristö