Menon Economics julkaisee joka toinen vuosi Leading Maritime Cities of the World -raportin (Menon Economics and DNV, 2022), jossa se kartoittaa maailman johtavat meriklusterikaupungit kahden kriteerin mukaan: Yritysten on oltava kilpailukykyisiä ja kaupungin/alueen on oltava houkutteleva näiden yritysten isäntänä.
Nämä kaksi ehtoa ovat toisistaan riippuvaisia: yritykset saavat kilpailukykynsä saatavilla olevista resursseista – esimerkiksi pääoman, lahjakkuuksien ja erikoistarvikkeiden saatavuudesta – ja hinnasta, joka niiden on maksettava näistä resursseista.
Julkisella politiikalla on keskeinen rooli houkuttelevuuden kehittämisessä, muun muassa verojen ja tukien avulla, joiden kautta ne määräävät pääoman, työvoiman ja muiden panostekijöiden hinnan. Resurssien laadun määräävät pitkälti investoinnit infrastruktuuriin, koulutukseen sekä T&K-toimintaan.

Tutkimuksessaan Menon Economics mittaa mallin neljää pääelementtiä, eli julkiset poliittiset tekijät, yritysten kilpailukyky, kaupunkien houkuttelevuus ja toimialaklusterien dynamiikka meriklusterikaupungeille ympäri maailman. Ensinnäkin kaupungin on oltava houkutteleva isäntä yrityksille. Jos näin ei ole, kotimaiset yritykset lähtevät, eivätkä ulkomaiset yritykset päätä sijoittaa liiketoimintaansa kaupunkiin. Toiseksi alueen yritysten on oltava kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Jos ne eivät ole, yritykset kuihtuvat pois.
Kolmanneksi kaupungin houkuttelevuutta ja siellä sijaitsevien teollisuudenalojen kilpailukykyä ohjaavat monet toisiinsa liittyvät tekijät:
- Strateginen sijainti
- Suotuisat ja vakaat poliittiset puitteet
- Läpinäkyvä ja tehokas oikeudellinen kehys
- Läheisyys suuriin, vaativiin asiakkaisiin
- Paikallinen kilpailu – luo kannustimia jatkuviin parannuksiin ja innovaatioihin
- Tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien runsaus
- Yliopistot ja tutkimuslaitokset
- Paljon osaavaa työvoimaa
- Runsas ja avoin tiedon ja ideoiden virta
- Luottamukseen perustuvat suhteet
- Palkitseva koulutus- ja työurajärjestelmä
- Pehmeät sijaintitekijät – houkutteleva asuinpaikka perheille ja yksilöille
Yhdessä nämä tekijät tuottavat itseään vahvistavan kasvun kierteitä – tai heikkenevät, jos tekijöitä puuttuu. Neljänneksi vahvassa yritysklusterissa kilpailevat yritykset sparraavat toisiaan ja samalla alan osaamista kehitetään sekä osaamista että työvoimaa jaetaan ja vaihdetaan.
Vuonna 2022 Menonin merikaupunkien mittauksessa voittajaksi nousi Singapore. Raporttiin voi tutustua täällä.

Viron meriklusteri
Viron talous- ja viestintäministeriö on tilasi samalta norjalaiselta Menon Economicsilta tutkimuksen Viron meriklusterin kilpailukyvystä. Raportti julkistettiin maaliskuun 2023 lopussa.
Edellisessä luvussa kuvatun metodologian pohjalta Menon Economics arvioi koko Viron meriklusteria. Raportin mukaan Virossa on varsin vahva merenkulkuyhteisö. Virossa on Baltian maiden suurin varustamotoiminta. Toisaalta merenkulun rahoitus- ja lakipalvelut ovat vähemmän kehittyneitä ja melko rajallisia. Laivanrakennusteollisuus on pienempi verrattuna kahteen muuhun Baltian maahan pääasiassa korkeampien työvoimakustannusten vuoksi. Lisäksi alan toimijoilla on puutetta merenkulun teknologisesta osaamisesta. Viro on myös suhteellisen kehittymätön satamien ja logistiikan suhteen, mikä johtuu pääasiassa satamien suhteellisen alhaisesta TEU-määrästä verrattuna muiden maiden suurempiin satamiin. Tästä huolimatta Viro on sijoittunut suhteellisen korkealle houkuttelevuudessa ja kilpailukyvyssä, mikä johtuu pääasiassa liiketoiminnan helppoudesta ja verojärjestelmästä. Toisaalta avainasiakkaiden ja toimittajien puute haittaa. Koulutusjärjestelmän osalta Viro sijoittuu melko hyvin. On kuitenkin olemassa huoli siitä, että opetussuunnitelmat ovat vanhentuneita teknologisen kehityksen huomioon ottaen ja että tarvitaan lisää rahoitusta sen varmistamiseksi, että koulutusjärjestelmä on alan tarpeiden mukainen.
Kriittisiä menestystekijöitä tulevaisuuteen ovat meriklusterin tunnustaminen kansan- ja aluetalouden kulmakiveksi, omien vahvuuksien hyödyntäminen ja puutteiden täydentäminen. Tutkimuksessa todettiin, että kehitystä auttaisi uusiin teknologioihin ja IT-kehitykseen perustuvien ratkaisujen laajempi käyttöönotto. IT-sektori on Virossa vahva ja tekijöiden mukaan sitä tulisi hyödyntää meriteknologian alan kehittämisessä, sillä teollisuudella on maailmanlaajuisesti suuri digitalisaation tarve. Myös miehittämättömän merenkulun kehittäminen ja vihreän teknologian laajempi käyttö päästöjen vähentämiseksi auttaisivat.
Yhteenvetona voidaan todeta, että jotta Viron meriklusteri olisi yhä toimivampi, olisi lisättävä panostuksia merenkulun tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä merenkulkualan koulutusjärjestelmään, sekä tehdä enemmän yhteistyötä yliopistojen kanssa.
Miltähän sama tutkimus näyttäisi Suomen osalta? Entä jos mittaisimme Viroa ja Suomessa yhdessä kuten samaa klusteria?
Lähteet
Jakobsen, E. W. (2003). Attracting the winners: the competitiveness of five European maritime industries. Kolofon
Menon (2023). Basic research of the competitiveness of Estonian shipping.
Menon Economics; DNV. (2022). The Leading Maritime Cities of the World 2022.

Ulla Tapaninen
Tallinnan teknillisen yliopiston meriliikenteen professori.
Ulla Tapanisen blogipalsta.