Merenkulkuala on kokenut kovia koronan takia. Ahvenanmaalla pääkonttoria pitävä Rederi Ab Eckerö joutui sulkemaan yhden reittinsä kokonaan ja vähentämään kolmanneksen henkilöstöstään.
‒ Birka Cruisesin liikennöinti Maarianhaminan ja Tukholman välillä keskeytettiin maaliskuun puolivälissä. Pääasiassa tämän seurauksena jouduimme vähentämään väkeä noin 400 hengellä, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Björn Blomqvist.
Eckerö sulki myös Tukholman konttorinsa ja joutui vähentämään henkilöstöä myös Maarianhaminan pääkonttorista. Myös Eckerö Linjen, joka liikennöi Eckerön ja Grisslehamnin välillä, oli suljettuna maaliskuun puolivälistä kesäkuun loppupuolelle asti. Sen sijaan Helsingin ja Tallinnan välinen reitti on liikennöinyt keskeytyksittä. Eckerö Line saa reitille valtion tukea Traficomin kautta, koska reitti katsotaan elintärkeäksi henkilö- ja tavaraliikenteelle.
Rahtipuolella parempi tilanne
Rahtipuolella pandemian vaikutus on ollut vähäisempi. Talven aikana rahtilaiva m/s Finbo Cargoa ehostettiin Landskronassa. Aluksen jääluokitus nostettiin 1A-luokkaan, ja nyt alus kykenee paremmin operoimaan Itämeren talviolosuhteissa. Finbo palasi Helsingin Vuosaaren ja Tallinnan Muugan väliseen liikenteeseen huhtikuun alussa.
Björn Blomqvist kertoo Vuosaari-Muuga-rahtireitin olleen menestys. Reitille lisättiin hiljattain kolme vuoroa.
‒ Luonnollisesti henkilömatkustajien vähentymisellä on ollut negatiivinen vaikutus myös tälle reitille, mutta vaikutus on hyvin pieni verrattuna Helsinki-Tallinnan matkustajalautta m/s Finlandian tilanteeseen.
Blomqvist on myös tyytyväinen Vuosaaren sataman porttiuudistukseen. Kesällä satamaan valmistunut uusi portti helpottaa henkilöautomatkustajien lähtöä.
‒ Myös Muugassa rakennetaan uusia ro-ro-fasiliteetteja, ja seuraavaksi satamaan on tulossa uudet tuplarampit. Puitteet siis paranevat. Liikennettä on toki vielä vähemmän, mutta kun pandemia saadaan kontrolliin, myös volyymit palaavat.
Kestäviä ratkaisuja tarvitaan
Vaikka pandemiasta selvityminen on sitonut kaikki yhtiön resurssit, painottaa Blomqvist kestävän kehityksen tärkeyttä. Laivojen energiaratkaisut on yksi tulevaisuuden isoja kysymyksiä.
‒ Ilmastonmuutos on suuri haaste, johon meidän pitää varautua. Emme pysty ratkaisemaan ongelmaan itseksemme vaan siihen tarvitaan yhteistyötä tavarantoimittajien kanssa. Myös valtionapua tarvitaan.
Blomqvist uskoo, että yhtiö tarvitsee ainakin kaksi polttoaineratkaisua. Lyhyemmillä reiteillä, kuten Eckerön ja Grisslehamnin välillä, akkuratkaisu voisi olla toteutettavissa. Pidemmille reiteille tarvitaan kuitenkin fosiiliton polttoaineratkaisu. Vety on yksi vaihtoehto, mutta Blomqvist kaipaa tavanomaisempaa polttoainetta.
Hänen mukaansa nestemäisillä polttoaineilla on etunsa, ja jonkinlainen synteettinen polttoaineratkaisu voisi olla se mitä haetaan. Se voisi olla helpompaa ottaa käyttöön nykyisissä moottoreissa ja myös vähemmän haastavaa skaalata laajempaan käyttöön.
‒ Olemme hyvin kiinnostuneita akkutekniikasta ja myös Power-to-X:stä. Mutta haastavaa ratkaisun löytäminen on, sillä meillä ei ole riittävää kapasiteettia tuottaa esimerkiksi biokaasua. Myös aurinko-, tuuli- ja mahdollisesti ydinenergiaa tarvitaan, jotta meillä olisi riittävästi sähköä synteettisten ja ilmastoneutraalien polttoaineratkaisujen tuottamiseen.
Blomqvistin mukaan vaatimukset ympäristön kannalta vastuullisille ratkaisuille liikenteessä eivät ole liian tiukkoja. Sääntelyn sen sijaan pitäisi olla suoraviivaisempaa. Kun mennään alueellisiin yksityiskohtiin, pitäisi säännöstelyn kanssa olla varovainen, ettei se syö kilpailukykyä.
Hän ottaa myös esimerkin EU-sääntelyn outouksista. Eckeröllä on pieni bussiyhtiö, jolla on paikallisbusseja. Nyt EU edellyttää, että bussikannasta 20 prosenttia pitäisi kulkea sähköllä.
‒ Miksi EU valitsee energiamuodon? Mikseivät he vain edellytä hiilineutraalia ratkaisua. Tämä on turhauttavaa.
Selviytyminen nyt ykkösasia
Pandemiassa ollaan nyt keskellä toista aaltoa. Tällä hetkellä näyttää, että se iskee vähintään yhtä kovaa kuin ensimmäinen. Matkustusrajoitukset tietävät vaikeita aikoja varustamoille.
‒ Prioriteettimme on nyt selviytyä. Tilanne on hyvin haastava, ja olemme riippuvaisia valtion avusta. Toistaiseksi olemme selvinneet 15 miljoonan lisärahoituksella, Blomqvist tiivistää.
Blomqvistin mukaan kolmannella kvartaalilla yhtiö pääsi hieman plussalle, mutta neljäs kvartaali menee miinukselle. Koko vuosi tulee olemaan raskaasti tappiollinen.
‒ Meidän pitää vain mennä eteenpäin, mutta ensi vuosi tulee olemaan kulukuuria. Kun pandemia on ohi, pääsemme suunnittelemaan tulevaa.
Blomqvist muistuttaa, että vaikka pandemia on ollut kova läksy, jotain hyvääkin siitä on seurannut. Yhtiö on saanut erilaista tukea ja lisäaikaa maksuihin. Blomqvist lisää, että myös ammattiliitot ovat olleet hyvin yhteistyöhaluisia kriisin keskellä.
‒ Kriisin hetkellä olemme huomanneet, että kun pyydät apua, sinua ollaan myös valmiita auttamaan. Ehkä pyydämmekin apua liian harvoin. Ehkä tämän oppiminen on se pandemian hyvä puoli.
Teksti: Tomi Kangasniemi
