Elsi Katainen vaikuttaa Euroopan parlamentissa maatalousvaliokunnan varapuheenjohtajana sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäsenenä. Hän toimii myös Venäjä-valtuuskunnan varapuheenjohtajana sekä Kanada-valtuuskunnan varajäsenenä.
Liikenne- ja matkailuvaliokunnan toimivaltaan kuuluu yhteisen rautatie-, maantie-, sisävesi-, meri- ja lentoliikennepolitiikan kehittäminen.
– Meriala on ollut minulle uusi tuttavuus, johon olen saanut tutustua oikein kunnolla. Se on äärimmäisen mielenkiintoinen ja tärkeä alue. Me emme aina muista, miten riippuvainen Suomi on merenkulusta. Ja sen merkitys yhä korostuu uuden geopoliittisen asemamme myötä.
Taistelu Suomen talvimerenkulun puolesta tarjosi jännittäviä hetkiä, kun viimeisessä neuvottelussa, varhaisina aamuyön tunteina varmistui, että talvimerenkulku pääsee mukaan EU:n lopulliseen lainsäädäntöön.
– Olemme sijainnistamme johtuen pari päivää kuljetuksissa perässä verrattuna Keski-Euroopan sisämarkkinoihin. Siksi oli ihan älyttömän tärkeää saada kompensaatio talvimerenkulkuun. Mehän saimme sen loppujen lopuksi kaksinkertaisesti. Ensin sen 5 prosentin pysyvän kompensaation korkeimmille jääluokille ja sitten myös kompensaatio jäissä navigointiin, aina vuoteen 2034 asti, jonka jälkeen komissio käsittelee asiaa uudelleen, Katainen kuvailee.
Suomen geopoliittisen muutoksen ja Nato-jäsenyyden myötä Suomen satamat ja merenkulku ovat nousseet näkyviin aivan eri tavalla kuin aikaisemmin.
– Satamien ja merenkulun asioita on niiden perusteella aikaisempaa helpompaa nostaa esille. Esimerkiksi TEN-T:ssä komissio esitti Kaskisten ja Pietarsaaren tiputtamista pois kattavalta verkolta, mutta saimme pidettyä ne mukana. Samalla Oulu ja Kokkola saatiin nostettua kattavalta verkolta ydinverkolle.
– Nämä päätökset osoittavat, että meidänkin merenkulkuamme ja satamia katsotaan nyt Euroopassa eri tavalla. Se on hienoa jo senkin takia, ettei aina pitäisi katsoa pelkkiä tonneja, vaan arvonlisää ja muuta merkitystä, kuten tietysti myös vihreän siirtymän asioita.
Suomen riippuvuutta merikuljetuksista ei aina ymmärretä
Ukrainan sodan jälkeen Suomen riippuvuus merikuljetuksista on kasvanut entisestään. Tullin tilastojen mukaan viennistä 93,5 prosenttia ja 97,7 prosenttia tuonnista kulkee meriteitse.
Ymmärretäänkö Suomessa ja EU:ssa merenkulun strateginen merkitys meille?
– Minusta tuntuu, ettei kummassakaan oikein ymmärretä, ei siis edes Suomessa. Varmaan jokin sektori ymmärtää sen hyvinkin, mutta silti aina pitää muistuttaa siitä, miten vientiriippuvainen markkina me olemme.
Kataisen mukaan Euroopan epävakaa tilanne muuttaa EU:ssa henkeä monella tavalla, ja tuntuu siltä, että kriisintäyteisyys ei muutu mihinkään.
– Vihreä siirtymä on ollut kaikki kaikessa, myös tällä meriliikennepuolella. Vaalien läheisyys alkaa myös näkyä.
Euroopan parlamentin vaalit lähestyvät ja Elsi Katainen on ilmoittanut lähtevänsä eurovaaliehdokkaaksi ensi kesän vaaleihin. Pohjois-Savon Keskustan vuosikokous esitti Kataista ehdolle eurovaaleihin toukokuussa. Parlamentissa työt kuitenkin jatkuvat.
– Olen saanut ihan viime aikoina uusia neuvottelutehtäviä työpöydälleni, joten työn äärellä ollaan tiukasti, hän kertoo.
– Kun tuleva komissio on koossa syksyllä 2024, se saisi ottaa vielä tarkemmin huomioon satamien vihreän siirtymän myötä muuttuneen roolin myös energiasektorin toimijoina. Tavarat ja matkustajat kulkevat, mutta niiden lisäksi on tuulivoimaloita ja suunnitellaan vetyinvestointeja, joilla vetyä tuotetaan uusiutuvasta energiasta ja sen jatkojalostus laivojen polttoaineeksi. Niissä on hyviä liiketalousmahdollisuuksia.
– Komissio ja EU aika herkästi unohtavat pohjoisen ja arktisen ulottuvuuden. Meillähän on Suomessa loistavaa osaamista arktisessa meriteollisuudessa ja sille pitäisi saada lisää huomiota ja enemmän tukea innovaatioihin ja innostusta investoida sille sektorille.
Kataisen mukaan tärkeitä ovat myös huoltovarmuus sekä sotilaallinen liikkuvuus.
– Meriklusteri on muutoksien ja mahdollisuuksien edessä monella tavalla. Tämä FuelEU Maritime vaatimuksineen tulee olemaan kova ponnistus, mutta siihen liittyy myös monenlaisia mahdollisuuksia.
Itämeren uusi geostrateginen merkitys on vahvuus TEN-T neuvotteluissa
– Itämeri on nyt Naton sisämeri ja siksi satamiemme geostrateginen merkitys on muuttunut hurjasti. Se on ollut myös vahvuus TEN-T neuvotteluissa. Näyttää siltä, että neuvottelijoiden suhtautuminen satamien geostrategiseen rooliin on muuttunut positiivisemmaksi.
Parlamentin työssä Katainen on huomannut, että osa suomalaisista satamista on todella aktiivisia. Toisaalta osa satamista on liikkeellä aivan liian myöhään, eli alalla varmaan vielä opetellaan toimimista EU:n kanssa.
– Meidän paikkamme TEN-T:ssä on tosi tärkeä ja sen eteen pitää taistella jatkuvasti.
Meriklusteria koskeva vihreä siirtymä koskettaa nyt vain meitä eurooppalaisia. Tuleekin olemaan mielenkiintoista nähdä miten kansainvälisesti IMO seuraa tätä lainsäädäntöä. Meidän pitää olla tarkkana sen suhteen, ettei eurooppalainen meriliikenne säätele itseään liian tiukille. IMO:n pitää globaalisti hoitaa se, että olemme samalla tasolla niin Euroopassa kuin globaalisti.
Teksti Kari Martiala
