Joitain lupaavia koalitioita ja selvityksiä käynnistettiin, mutta WSC:n mukaan valtioiden kannanotot Glasgowssa eivät näkyneet tositoimina IMO:n ympäristönsuojelukomitean kokouksessa MEPC 77:ssa.
WSC:n toimitusjohtajan John Butlerin mukaan matkustajalaivavarustamojen tähtäin on selvä: fossiilisista polttoaineista pitää päästä eroon mahdollisimman nopeasti. Kaupankäynnistä pitää tehdä myös tehokasta ilman ympäristökuormitusta. Nollapäästöt mahdollistavaa teknologiaa ei vielä ole saatavilla, joten tätä kohti on pyrittävä. Butlerin mukaan IMO-jäsenmaiden pysähtyminen nollapäästöjä ajavan hankkeen ympärille onkin vaarallista. Tavoitteita vuodelle 2050 voidaan asettaa, mutta niihin ei päästä ilman aloitteita todellisen kehityksen ajamiseen.
WSC:n jäsenet ovat mukana investoimassa vaihtoehtoisiin teknologioihin ja ratkaisuihin, mutta tämä ei riitä muuttamaan koko teollisuudenalaa. Riskinä on, että osa maista, sektoreista ja yrityksistä putoaa kehityksestä.
‒ Vetoamme poliittisiin johtajiin ja sääntelijöihin, etteivät he jäisi kiinni tavoitetarjouksiin vaan toimisivat oikean muutoksen saamiseksi laivateollisuudessa. Päätösten puuttuminen MEPC 77:ssa oli pettymys, mutta toimialan rahoittaman tutkimusrahaston perustamista kannattavien maiden määrä on selvästi noussut. Sen myötä valtioille on luvassa viisi miljardia dollaria nollapäästöteknologioiden tutkimukseen ja kehittämiseen, Butler jatkaa.
Rahoituksen avulla nollapäästöiset alukset voisivat olla vesillä 2030-luvun alkuun mennessä. Kun teknologia on saatavilla, kehitys on potentiaalisesti nopeaa. Butlerin mukaan väittelemällä tavoitteista, joiden määränpää on kaukaisuudessa, vältetään vaikeammat keskustelut välittömistä toimista. Poliittista valtaa pitävien tulisikin siirtyä tähtäimistä toimintaan.
Teksti Tomi Kangasniemi
