Arktinen merenkulku ja syvänmeren kaivokset esillä Hampurissa

Arktinen merenkulku ja pohjoisten vesien merenpohjan rikkaudet nousivat asiantuntijoiden puheenaiheiksi Hampurin SMM-tapahtumassa järjestetyissä paneelikeskusteluissa. Molempia aihealueita yhdistää keskittyminen merenkäytön uusimpiin teknologioihin sekä se, missä, milloin ja miten valtamerten rikkauksia voidaan hyödyntää.

Offshore Dialog 2018 Halle B 3 Konferenzräume Marseille Panel 2 Kuva: Hartmut Zielke
Kuten hyvin tiedetään, maapallon pinta-alasta lähes kaksi kolmasosaa on valtamerten peitossa. Ja koska valtamerten pohja on useimmiten täysin kartoittamattomatonta aluetta, maailmassa tarvitaan runsaasti uusia tutkimusaluksia näitä valkoisia alueita kartoittamaan. Rolls-Royce Marinen laivansuunnittelun johtaja Einar Vegsundin mielestä näiden uusien tutkimusalusten pitää ennen kaikkea kyetä purjehtimaan myös jäissä.
 
– Uuden sukupolven merentutkimusalusten pitää olla entistä voimakkaampia sekä rungoltaan että koneteholtaan, sillä niiden pitää yltää yhä mutkikkaampiin toimintoihin ja mittauksiin ankarissakin oloissa. Suunnittelijoiden tehtävänä on löytää tasapaino näiden vaatimusten kesken, Vegsund sanoi ja otti esimerkiksi Norjan valtiolle äskettäin valmistuneen arktisen tutkimusalus Kronprins Haakonin, joka pysyy etenemään metrin paksuisessa kiintojäässä.
 
Arktisen jään paksuuden, tai oikeastaan sen ohenemisen, otti esille myös Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO, joka esitteli jo viime vuonna pohjoisille merille suunnitellut kaikille pakolliset käytöstavat eli Polar Coden. IMO:n teknologiajohtaja Sascha Prisström sanoi Hampurissa, että Polar Code ei varmasti jää merenkulkujärjestön viimeiseksi sanaksi siinä, mitä pohjoisten merien herkän luonnon suojeluun tulee.
 
Tarvitaan vankkoja ja puhtaita laivoja
 
Suomalaisen laivakonevalmistaja Wärtsilän innovaatioista vastaava johtaja Teus van Beek tähdensi tehokkuuden merkitystä myös arktisessa laivansuunnittelussa. Hänen mielestään arktikalla käytettävien alusten pitää olla sekä vankkoja että puhtaita, ja puhtaus tarkoittaa ennen kaikkea puhtaimpien mahdollisten polttoaineiden käyttämistä.
 
Samaa sanoi Lloyd´s Registerin uudisrakennuksista vastaava konsultti Robert Tustin, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen avaa koko ajan uusia merireittejä pohjoisille vesille. Tustin käytti esimerkkinä konttivarustamo Maerskia, joka lähetti vähän aikaa sitten ensimmäisen konttilaivansa Koillisväylän koepurjehdukselle.
 
Sitä mukaa kun arktiset vedet avautuvat varustamoille ja kaivosteollisuudelle, korostuu myös alueella toimivien vastuu herkästä luonnosta, Arktisen talousneuvoston puheenjohtaja Anu Fredriksonhuomautti.
 
– Arktisten merien investoinnit saattavat mineraalivaroissa yltää jopa 172 miljardiin euroon. Arktinen talousneuvosto pyrkii helpottamaan näiden resurssien hyödyntämistä, mutta kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla. Tässä tarvitaan kaikkien uusimpien teknologioiden tukea, hän totesi puheenvuorossaan ”Heading north – technologies for a responsible development in the Arctic.”
 
Nouduulit nousivat esille Hampurissakin
 
Merenpohjan rikkaudet arvometalleineen ja noduuleinen herättivät Hampurissakin laajaa keskustelua, miten näitä luonnonvaroja hyödynnetään aiheuttamatta ympäristölle korjaamattomia vaurioita.
 
Noduulit ovat noin viiden kilometrin syvyydessä esiintyviä ”mineraalinystyröitä”, jotka sisältävät runsaasti kuparin, koboltin, nikkelin ja mangaanin kaltaisia arvokkaita metalleja ja muita kivennäis- ja raaka-aineita.
 
– Noduulien esiintymisalueilla luonnonolot ovat muutenkin monimuotoiset. Koska noduulit kasvavat vain joitakin millimetrejä tai senttejä miljoonien vuosien aikana, meidän täytyy olla erittäin varovaisia sen suhteen, miten ja missä noduuleja hyödynnetään esimerkiksi syvänmeren kaivostoiminnassa. Olemme havainneet, että noduulien kaivaminen heikentää aina ympäröivää luontoa ja sen mikro-organismeja, bremeniläisen Jacobs-yliopiston professori Andrea Koschinsky sanoi.
 
DEME Blue Energyn toimitusjohtaja, belgialainen meriteknologian asiantuntija Jouru Van Gijseghem, joka on osallistunut saksalaisen tutkimusalus Sonnen noduulitutkimuksiin, on tasan samaa mieltä professori Koschinskyn kanssa.
 
– Noduuleja sisältävä syvänmeren pohja on erittäin herkästi vaurioituvaa aluetta, hän sanoi.
 
Harren+Partner Shippingin toimitusjohtaja Heiko Felderhoff esitteli Hampurissa syvänmeren kaivostoiminnan uusimpia keksintöjä, joilla kaivoksista saadaan sekä taloudellisesti kannattavaa että ympäristöä suojelevaa toimintaa. Hänen mukaansa nykyteknologia tarjoaa erilaisia menetelmiä, joiden avulla kaivostoimintaa harjoitetaan vain niin sanotuilla ”kylmillä kentillä” eli syvänmeren pohjassa sellaisilla alueilla, joissa ei ole eläviä organismeja.
Jaa artikkeli
Paroc Banneri