Call the Agent – October Summit 2022: Tulevaisuus voi näyttää monenlaiselta

Merenkulun markkinakehitys – Ulkomainen aluskapasiteetti ja huoltovarmuus – Katsaus digiratkaisuihin: Portnetin korvaava Nemo konseptivaiheessa, “Satamien Amazonin” demoversio julki.

Panelisteja (vasemmalta) Jyrki Ranki (Metsä Group), Ulla Tapaninen (Tallinnan teknillinen yliopisto), Leo Vapalahti (Hapag Lloyd) ja moderaattori Suomen Laivameklareiden hallituksen puheenjohtaja Tomi Rautio.

Suomen Laivameklareiden Helsingissä 13.10. järjestämä Call the Agent – October Summit 2022 kokosi neljännen kerran agentit ja alan toimijat yhteen.

Tehokkuuden hinta

Ulla Tapaninen Tallinnan teknillisestä yliopistosta avasi iltapäivän esityksellään merenkulun markkinatilanteesta. Vain hetki sitten pandemia tukki satamat, konttien kysyntä ja hinnat räjähtivät huippuunsa – ja nyt ollaan jo tulossa alaspäin. Laman odotukset kasvavat vuoden loppua kohden, vaikka varustamot keräävät edelleen voittoja.

Tapanisen esityksen kalvoista eniten keskustelua herätti Unctadin julkaisema tuontitavaroiden kuljetuskustannuksia vertaileva heatmap. Suomi on siinä kärjessä – yhdessä muun muassa Togon kanssa.

Lähde: Review of Maritime Transport 2021: unctad.org

Tapanisen mukaan Suomen riippuvuus tuontituotteista, puolivalmisteista ja raaka-aineista on lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Just in time -ajattelu on viilannut turhat varastot pois. Samaan aikaan tuotantoa on siirretty yhä kauemmas ja tarvittavia komponentteja sekä raaka-aineita valmistetaan useissa maissa. Pitkät monimutkaiset maailmanlaajuiset toimitusketjut ovat herkkiä häiriöille.

Ulla Tapaninen.

Yritysten toimintamallien kehittämisellä on suuri rooli toimitusketjujen hallinnassa. Tapaninen kehottaa pohtimaan muun muassa useampien alihankkijoiden käyttämistä, vaihtoehtoisten tuotteiden suunnittelua, aikapuskurien käyttöönottoa ja tiedonkulun nopeuttamista. Kustannuksia voidaan leikata myös optimoimalla kuljetusten kiireellisyysaste.

Lähde: Tapaninen. U. (2020). Maritime Transport. London: Kogan Page.

Tulevaisuus, johon kuuluvat uudet vaihtoehtoiset polttoaineet, on aivan kulman takana. Tapaninen uskoo sen tuovan mukanaan suuria mahdollisuuksia myös Suomelle maantieteellisestä sijainnistamme huolimatta. Maastamme löytyy osaamista ja innovaatioita. Toimintaa pitää vaan edelleen laajentaa ja tehostaa sekä tähdätä kohti kansainvälistä kasvua.

Ulkomainen aluskapasiteetti ja huoltovarmuus

Lauri Ojala.

Professori Lauri Ojala Turun yliopistolta kertoi alustavia tuloksia Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvan Vesikuljetuspoolin, Suomen Varustamojen ja Suomen Laivameklareiden yhteistyöprojektista, jossa on selvitetty merikuljetusten huoltovarmuutta eri näkökulmista.

Laivameklareiden osuus selvityksestä koskee erityisesti ulkomaisen aluskapasiteetin roolia huoltovarmuudessa. Se on osa hanketta, joka selvittää Suomen huoltovarmuudelle riittävän merikuljetuskapasiteetin määrää. Sen tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan vuodenvaihteessa.

Suomen huoltovarmuus nojaa vahvasti normaaliajan markkinaehtoisiin logistisiin ratkaisuihin – kaikkiaan merikuljetusten volyymistä kulkee lähes 70% ulkomaille rekisteröidyillä aluksilla. Konttiliikenne on lähes kokonaan ulkomaisen kapasiteetin varassa, ro-ro- lasteista noin puolet ja irtolasteista noin 80 prosenttia kulkee ulkomaisilla aluksilla.

Tehdyssä selvityksessä kartoitettiin eri toimijoiden ja ulkomaisten varustamoiden yhteistyömahdollisuuksia sekä hahmoteltiin tätä tukevia toimintamalleja. Kyseeseen voisivat tulla valtionhallinnon ja varustamoiden väliset erilaiset puite-, allokaatio -, priorisointi ja ennakkosopimukset ja niiden kombinaatiot. Mallien hiominen ja mahdollinen soveltaminen jatkuneen hankkeen jälkeen Huoltovarmuuskeskuksen johdolla.

Hankkeen yhteydessä viime keväänä pidetyissä työpajoissa todettiin muun muassa, että jäävahvistetun tonniston pysyminen Suomen meriliikenteessä on kriittistä samoin kuin luotsaustoiminta ja talvimerenkulun avustus. Myös satamien ja maayhteyksien jatkuvuuden hallinta on erittäin tärkeää. Poikkeusolojen lainsäädännössä ja erityisesti sen soveltamisessa on vielä kehitystarpeita ja kansallisten viranomaisten vaikuttamismahdollisuudet ovat pienet kansainvälisillä merialueilla. Lisäksi Merivoimien resurssit alusten saattotoimintaan ovat rajalliset. Ojalan mukaan sotilaallisissa poikkeusoloissa Nato-jäsenyys pääosin parantaa tätä tilannetta.

Ojalan totesi yleisesti suomalaisen osaamistason olevan merenkulussa kansainvälisesti erittäin korkea. Huoltovarmuuden näkökulmasta erityistä huolta tuottaa kuitenkin suomalaisen merihenkilöstön määrän lasku, ala ei kiinnosta ja lähivuosina eläköityy merkittävä määrä osaajia. Ongelma koskee jo nyt varustamoita. Ojala ennustaa viranomais-, luotsi-, VTS ja lauttapuolella olevan edessä isoja ongelmia osaavan henkilöstön saannissa 5-10 vuoden kuluessa.

Uudet luotsintilausalueet

Jutta Heinisuo.

Iltapäiväkahvin jälkeen luotsinvälityksen päällikkö Jutta Heinisuo kertoi Finnpilotin luotsintilausalueiden tulossa olevista muutoksista. Uusi aluejako sujuvoittaa luotsinvälityksen työnkulkua ja nopeuttaa samalla asiakaspalvelua. Muutokset tulevat voimaan ensi vuoden alussa ja niistä tiedotetaan asiakkaille erikseen. Jokainen alue saa omat yhteystietonsa. Pilot Onlinen kautta tehtäviin tilauksiin ei tule muutoksia.

Kuva: Finnpilot

Nemo – tulevaisuudessa meriliikenteen data liikkuu ketterästi

Olli Soininen Fintrafficista vastaa hankepäällikkönä Portnetin vuonna 2025 korvaavan Nemon rakentamisesta. Nemo tulee olemaan niin sanottu kansallinen ”single window” meriliikenteen ilmoitusten antamiseksi. Soininen kertoo palvelun perustuvan EU-asetukseen, joka harmonisoi ilmoittamisen eri maissa. EU myös määrittää teknisen toteutuksen raamit viranomaistiedonvaihdon osalta. Yksi keskeisimpiä asetuksen tavoitteita on ilmoittajien hallinnollisen työmäärän keventäminen.

Nemo liittyy osana Finntrafficin eVäylä hankkeeseen. Kuva: Finntraffic

Nemon kehittäminen tapahtuu osana Fintrafficin meriliikenteenohjauksen eVäylä kehityshanketta, jonka tavoite on parantaa meriliikenteenohjauksen ja eri asiakasryhmien välistä tiedonvaihtoa ja luoda perusta kehittyvän alusliikenteen digitaaliselle hallinnalle. Samalla toteutetaan tulevaisuuden etäohjauksessa ja etäluotsauksessa tarvittavat tiedonvaihdon rajapinnat meriliikenteenohjauksen ja eri toimijoiden välille.

Olli Soininen ja Karoliina Tiuraniemi.

Nemon toteuttajaksi valittiin viime vuonna Siili Solutions Oyj. Siilin Lead Business Designer Karoliina Tiuraniemi avasi kuulijoille Nemon visiokonseptia ja tulevaisuuden tahtotilaa 10 vuoden päähän. Rakenteilla oleva dataplatform pyrkii yhdistämään julkista ja kaupallista tietoa kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Tavoitteena on prosessien optimointi, manuaalisen työn minimointi ja luotettavan reaaliaikaisen tiedon välittäminen kaikille.

Konseptitarina, Saapumisilmoituksen lähettäminen. Kuva Siili Solutions

Nemon luomalla dynaamisella aikajanalla näkyvät muun muassa satamakäynnin eri vaiheet: toteutuneet tapahtumat ja ennusteet. Eri toimijat voivat käyttää yhteistä tilannekuvaa ja aluksen dynaamista aikajanaa satamakäynnin toimintojen optimoimiseksi. Satamaoperaattori esimerkiksi ilmoittaa operoinnin statuksesta muille toimijoille aluksen aikajanalla. Tiuraniemen mukaan järjestelmän käyttöliittymän suunnittelussa paino on “ihmisläheisellä käyttäjäkokemuksella” ja personoitu käyttöliittymä ohjaa käyttäjää eteenpäin.

Nemon konsepti oli esillä näyttelyssä.

“Satamien Amazon” julkistettiin

Suomen Laivameklarit ry:n kumppani Awake.AI julkisti tilaisuudessa ”Satamien Amazonin” eli satamapalvelujen ja tuotteiden markkinapaikan. Toimitusjohtaja Karno Tenovuo kutsui kaikki toimijat tutustumaan ja testaamaan nyt pilottivaiheessa olevaa sovellusta: https://www.awake.ai/marketplace

Karno Tenovuo.

Uusi merenkulun digitaalinen markkinapaikka lupaa mahdollistaa laajan palveluiden, digitaalisten ja fyysisten tuotteiden kaupankäynnin vaivattomasti maailmanlaajuisesti. Tenovuon mukaan näin myyntiä voidaan laajentaa helposti useisiin satamiin ja eri logistisiin ketjuihin maalla ja merellä. Tekoälypohjainen markkinapaikka ymmärtää, kuinka satamat toimivat ja miten kauppaa käydään. Yritykset voivat esimerkiksi esitellä itsensä ja palvelunsa profiilisivulla. Digitaalisten työkalujen avulla voi hallita kaupankäyntiä ja se voidaan automatisoida. Awake markkinapaikka on maailman ensimmäinen satamien tuotteiden ja palveluiden markkinapaikka.

Markkinapaikalla voi tehdä kauppaa fyysisillä ja digitaalisilla tuotteilla. Kuva: Awake.AI

Paneeli: kohti tulevaa

Paneelikeskustelussa vasemmalta: Jyrki Ranki (Metsä Group), Ulla Tapaninen, Leo Vapalahti, moderaattori Tomi Rautio, Jan Arppe ja Ville Kuitunen.

Virallisen ohjelman päätti paneelikeskustelu, johon osallistuivat Jan Arppe (Finnshipping), Ville Kuitunen (Port of Haminakotka), Jyrki Ranki (Metsä Group), Ulla Tapaninen, (Tallinnan teknillinen yliopisto) ja Leo Vapalahti (Hapag Lloyd). Keskustelua moderoi Suomen Laivameklareiden hallituksen puheenjohtaja Tomi Rautio.

Mielenkiintoinen ja avoin keskustelu polveili viime vuosien mukanaan tuomista haasteista ja niistä selviämisistä tulevaisuuden visioihin. Alan kehitys voi johtaa moneen suuntaan. Tulossa olevat digitaaliset ratkaisut tulevat kiihdyttämään muutosta eikä ala ei tule katoamaan. Aplodit yleisöltä sai Metsä Groupin Jyrki Ranki, joka vastasi yhdellä sanalla kysymykseen siitä, miten metsäteollisuuden tuotteet kuljetetaan Suomesta maailmalle vuonna 2030. ”Laivaamalla!” oli Rankin vastaus. Keskustelu jatkui illallisella.

Tilaisuuden lähes satahenkinen yleisö kommentoi kuultua tiiviisti. Äänessä Kaskisten Sataman Patrik Hellman.
Tomi Rautio ja Sari Turkkila vastasivat tapahtuman juonnosta.

Teksti ja kuvat: Vaula Aunola

Jaa artikkeli
freja