Petteri Orpon hallitusohjelma Vahva ja välittävä Suomi pitää sisällään erittäin suuret säästötoimet. Yhteensä 6 miljardin euron sopeuttamisohjelmaan sisältyy 4 miljardin edestä suoria säästöjä. Leikkauslista on laaja, kuten oli odotettavissa.

Leikkaukset eivät kohdistu suoraan merenkulkuun. Leikkauslistalta kuitenkin löytyy Merimiespalvelun valtion yhden miljoonan euron vuosittaisen rahoitusosuuden lakkauttaminen.

EU päästökauppadirektiivin kansalliseen toimeenpanoon kuuluva saaripoikkeuksen käyttöönotosta hallitusohjelma linjaa, että Suomi ottaa saaripoikkeuksen käyttöön.

Uudet ministerit

Uuteen hallitukseen tulee 19 ministeriä. Kokoomus saa pääministeri Orpon lisäksi seitsemän ministeriä. Muut puolueen ministerit ovat kunta- ja alueministeri nimitetään Anna-Kaisa Ikonen, ulkominister Elina Valtonen, puolustusministeri Antti Häkkänen, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen, ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen. Työministerin salkun jakavat kahdeksi vuodeksi kerrallaan Arto Satonen ja Matias Marttinen. Tiede- ja kulttuuriministerin tehtävän jakavat kahdeksi vuodeksi kerrallaan Sari Multala ja Mari-Leena Talvitie.

PS:n puheenjohtajasta Riikka Purrasta tulee valtiovarainministeri. Muut puolueen ministerit ovat sisäministeri Mari Rantanen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio, sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso, oikeusministeri Leena Meri ja elinkeinoministeri ensimmäiset kaksi vuotta Vilhelm Junnila, sen jälkeen Sakari Puisto. Liikenne- ja viestintäministeriksi salkun saa myös puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi valittu Lulu Ranne. Aiemmin kokoomuksessa vaikuttanut Ranne siirtyi perussuomalaisiin vuonna 2012 ja valittiin eduskuntaan Hämeen vaalipiiristä vuonna 2019. Ennen eduskuntaan pääsyä hän toimi ympäristö- ja hankeasiantuntijana Hämeessä. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri.

RKP:n puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonista tulee opetusministeri. Eurooppa- ja omistajaohjausministeriksi valittiin Anders Adlercreutz ja liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeriksi valittiin Sandra Bergqvist.

Kristillisdemokraatit saivat maa- ja metsätalousministerin paikan, joka meni puheenjohtaja Sari Essayahille. Puolue saa toisen ministeripaikan kahden vuoden päästä.

Poimintoja hallitusohjelman kirjauksista

Liikennesektori

Turvataan suomalaisen merenkulun ja kattavan satamaverkoston toimintaedellytykset sekä kytkeytyminen TEN-T-verkkoon.
Parannetaan satamien liikenneyhteyksiä huoltovarmuuden ja ulkomaankaupan turvaamiseksi.
Varmistetaan talvimerenkulun toimintaedellytykset. Uudistetaan jäänmurron järjestämistapa ja käynnistetään jäänmurtajien pitkäjänteinen uusimisohjelma hallituskauden aikana.
Huolehditaan vientiteollisuuden kilpailukyvystä tekemällä meriliikenteen väylämaksun puolituksesta pysyvä vuodesta 2024 alkaen.
Tarkastellaan satamia koskevaa lainsäädäntöä, varmistetaan satamamarkkinan toiminta ja selvennetään lainsäädäntöä satamadirektiivin mukaisesti.
Suomi soveltaa aikarajoitettua saaripoikkeusta EU:n meriliikenteen päästökauppa- järjestelmän puitteissa. Huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että Merenkurkun laivaliikennettä tuetaan päästökaupan tuomien kustannusten vähentämiseksi samalla tai saaripoikkeusta vastaavalla tavalla. Tämä varmistaa meriliikenteen päästöjen vähentämisen sekä vaihtoehtoisten vähäpäästöisten polttoainevaihtoehtojen kehittämisen.
Reittiliikennettä ja suoraa roro-lauttaliikennettä Naantalin ja Ahvenanmaan välillä tuetaan samanarvoisesti huoltovarmuuden ja rahtiliikenteen takia.
Hallitus toteuttaa erittäin mittavan, lähes kolmen miljardin euron liikenneinvestointiohjelman.
Hallitus kiinnittää entistä suurempaa huomiota liikenneverkon toimintavarmuuteen ja kriisinkestävyyteen. Vaihtoehtoisia kuljetusreittejä kehitetään ja niiden kapasiteettia kasvatetaan huoltovarmuuden turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa.
Laaditaan selvitys Merenkurkun (Vaasa-Uumaja) kiinteästä yhteydestä.

Elinkeino- ja teollisuuspolitiikka

Hallitus vahvistaa pitkäjänteisellä teollisuuspolitiikalla Suomen ja Euroopan strategista kilpailukykyä, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.
Huolehditaan Suomen logistisesta kilpailukyvystä, saavutettavuudesta ja markkinoiden toimivuudesta yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi, kehittämiseksi ja investointien houkuttelemiseksi.
Hallitus laatii vaalikauden alussa pitkäjänteisen teollisuuspoliittisen strategian, joka sisältää vientiteollisuudelle olennaiset politiikkakokonaisuudet, kuten logistiikan.
Logistista kilpailukykyä vahvistetaan yritysten, investointien ja työpaikkojen houkuttelemiseksi.

Huoltovarmuudesta huolehditaan

Huoltovarmuus on yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden perusta. Huoltovarmuuden näkökulma otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa kaikilla hallinnonaloilla.
Hallitus varmistaa riittävän huoltovarmuuden tason, jotta väestön toimeentulon, talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämätön tuotanto, palvelut ja infrastruktuuri voidaan turvata normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Hallitus varmistaa valtioneuvoston huoltovarmuuspäätöksellä, että huoltovarmuuden taso vastaa muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksia.

Puhtaan energian Suomi

Hallitus sitoutuu vastaamaan päästövähennystavoitteisiin ja etenemään hiilineutraalisuus- tavoitteeseen ja sen jälkeen hiilinegatiivisuuteen siten, että se ei omilla päätöksillään tai politiikkatoimillaan nosta kansalaisten arjen kustannuksia tai heikennä elinkeinoelämän kilpailukykyä.
Hallituksen tavoitteena on saavuttaa vuositason nettopäästöjä koskevat tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Vuosikymmenen alusta lähtien kertyneen päästövelan kääntämi- seksi laskuun hallitus sitoutuu laatimaan päästövelan lyhentämisohjelman vuoden 2024 loppuun mennessä.
Suomi luo hyvät toimintaedellytykset kestäville investoinneille uusiutuvaan ja fossiilittomaan energiantuotantoon, energian varastointiin ja uusiin energiaratkaisuihin, kuten vetyyn. Suomi nousee vetytalouden keskeiseksi tekijäksi, ja on houkutteleva sijoittumis- paikka vetyä pidemmälle jalostaville hankkeille.
Hallitus valmistelee uuden energia- ja ilmastostrategian, jonka keskeisenä osana on teollisuuden energiasiirtymän ja investointien edistäminen.
Hallitus selvittää tarpeen ja mahdollisuudet valtion osallistumiselle strategisten investointien rahoitusratkaisuihin ensisijaisesti takaus- tai pääomasijoitusmuotoisilla instrumenteilla

Jaa artikkeli