Logistiikka-ala ja Puolustusvoimat harjoittelivat isäntämaatuen antamista

Harjoitus keskittyi isäntämaatuen antamiseen liittolaisten joukoille Suomessa. Meriliikenteellä on siinä keskeinen rooli.

Kuva: NASA

Kaksipäiväinen KETJU25-harjoitus pidettiin 7.–8.5. Mukana oli lähes sata osallistujaa. Osallistujat edustivat logistiikka-alan yrityksiä, viranomaisia ja puolustusvoimia.

Harjoituksen teemana oli isäntämaatuen  (HNS, Host Nation Support) järjestäminen. Isäntämaatuki mahdollistaa liittolaisten joukkojen saapumisen, toiminnan ja poistumisen Suomesta.

Harjoituksessa käytiin läpi kolme skenaariota. Tilanteet simuloivat suurta joukkoa ja kalustoa, jotka toimivat Suomessa. Niissä tunnistettiin logistiikkaketjun ja tukitoimintojen kehityskohteita.

– Harjoitusta suunniteltiin noin vuoden verran ja oli ilo seurata harjoituksen hyvää yhteishenkeä sekä osallistujien sitoutumista harjoitukseen. Harjoittelimme ensimmäistä kertaa yhdessä näin kattavalla kokoonpanolla. Harjoituksia on toteutettu aikaisemminkin, mutta pienemmässä mittakaavassa, sanoo pääsihteeri Hannamari Andersin Huoltovarmuusorganisaation Logistiikkasektorista HVK:n tiedotteessa.

Isäntämaatuen järjestäminen vaatii varautumista ja ennakointia. Tiedon jakaminen eri toimijoiden kesken on keskeistä. Myös ruokahuolto, lääkkeet ja jätehuolto ovat tärkeä osa kokonaisuutta.

Erittäin hyvässä yhteistyössä pääsimme tunnistamaan tärkeimmät kehittämiskohteet joukkojen ja materiaalin vastaanottoon liittyen. Isäntämaatuen onnistumisen kannalta on olennaista, että toimintaa valmistellaan yhdessä eri viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa. Tällä tavalla varmistamme eri hallintoalojen sitoutumisen isäntämaatuen antamiseen tarkoituksenmukaisella tavalla, toteaa komentaja Jarkko Källi Puolustusvoimien pääesikunnan logistiikkaosastolta.

Varautumisharjoitukset kuuluvat normaaliin huoltovarmuustoimintaan. Niissä kehitetään yhteistyötä ja yhteiskunnan valmiutta poikkeustilanteisiin.

Logistiikkasektoriin kuuluvat Ilmakuljetus-, Maakuljetus-, Vesikuljetus- ja Satamapooli.

Harjoitus rahoitettiin Huoltovarmuuskeskuksen Logistiikka 2030 -ohjelmasta.

Vaula Aunola

 

 

Jaa artikkeli