Mikä sitten tekee arktisesta alueesta tällä hetkellä niin ajankohtaisen? Ensinnäkin, alueen liiketoiminnallinen potentiaali on valtava. Arktisen alueen mittavat luonnonvarat, suuret kalakannat ja ainutlaatuinen luonto vetävät puoleensa niin kaupallisia toimijoita kuin matkailijoita ympäri maailman. Lisäksi pohjoiset meriväylät, jotka merijään sulaessa ovat aiempaa käyttökelpoisempia, luovat houkuttavan vaihtoehdon kaupalliselle meriliikenteelle. Toiminta arktisella alueella on viime vuosien aikana kasvanut vauhdilla, eikä kehitykselle näy loppua.
Kasvanut liikenne arktisella alueella luo kuitenkin omat haasteensa rannikkovartiostotoimintojen kannalta. Arktisen alueen pitkät etäisyydet, vaikeat sääolosuhteet, huonot viestiyhteydet sekä infrastruktuurin puute vaikeuttavat alueella tapahtuviin merellisiin hätätilanteisiin ja onnettomuuksiin vastaamista. Arktisen merellisen turvallisuuden kehittämisessä on kansainvälisellä yhteistyöllä valtava merkitys. Juuri tätä silmällä pitäen perustettiin vuonna 2015 Arktinen rannikkovartiostofoorumi, jonka puitteissa keskitytään käytännöntason kansainvälisen rannikkovartiostoyhteistyön parantamiseen.
Arktisen rannikkovartiostofoorumin ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Yhdysvaltain rannikkovartiosto, joka luovutti kaksivuotisen puheenjohtajuuden Rajavartiolaitokselle keväällä 2017. Rajavartiolaitoksen puheenjohtajuuteen liittyen julkaistiin kesällä 2017 selvitys arktisten maiden lento- ja meripelastustoiminnan (SAR) suorituskyvyistä, jonka tuloksiin puheenjohtajuuskauden suunnitelmat pitkälti perustuvat.
Puheenjohtajuuden aikana on muun muassa järjestetty foorumin ensimmäinen kansainvälinen käytännön yhteistoimintaharjoitus Arctic Guardian 2017, kansainvälinen simulaattoriharjoitus sekä kehitetty kansainvälistä koulutusyhteistyötä arktisten maiden rannikkovartiostojen välillä. Rajavartiolaitoksen puheenjohtajuutta tukevassa SARC-hankkeessa edistetään suomalaista arktiseen alueeseen liittyvää osaamista ja edistetään näin Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden ja Suomen kansallisen Arktisen strategian tavoitteita. SARC-hankkeessa siis toimeenpannaan suorituskykyselvityksen suosituksia ja löydöksiä käytäntöön.
Rajavartiolaitoksen puheenjohtajuuskausi huipentuu Arktisen rannikkovartiostofoorumin toiseen kansainväliseen yhteistoimintaharjoitukseen, joka järjestetään Suomessa huhtikuussa 2019. Polaris 2019 -harjoituksessa keskitytään kansainvälisen massaevakuoinnin toteuttamiseen ja siihen on määrä osallistua Arktisen rannikkovartiostofoorumin jäsenmaiden pinta- ja ilma-aluksia sekä tarkkailijoita. Lisäksi kyseisellä harjoitusviikolla järjestetään kansainvälinen arktinen rannikkovartiostoseminaari, joka kokoaa laajasti yhteen arktisen alueen turvallisuuden osaajat eri aloilta.
Teksti: Heikki Kontro, Rajavartiolaitos
Lisätietoja SARC-hankkeesta: www.raja.fi/hankkeet/meneillaan/sarc
Lisätietoja ACGF:stä www.arcticcoastguardforum.com
Yhteistoimintaharjoituksen ulkopuolinen arviointi – Arktisen rannikkovartiostofoorumin simulaatioharjoituksen löydöksiä
Rajavartiolaitoksen arktisen merellisen turvallisuuden yhteistyön kehittäminen (SARC II) -projektin puitteissa järjestettiin Arktisen rannikkovartiostofoorumin edustajille simulaatioharjoitus maaliskuussa 2018. Laurea ammattikorkeakoulu evaluoi Turussa, Aboa Maren simulaattoriympäristössä järjestetyn harjoituksen. Evaluoinnin tarkoituksena oli selvittää kuinka simulointi palvelee harjoitustoiminnan kehittämistä ja laatia suosituksia simulaatiotoiminnan kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi arktisten rannikkovartiostotoimijoiden harjoitusyhteistyössä.
Aboa Maren koulutuskeskuksessa järjestetyssä simulaatioharjoituksessa esiteltiin suomalaista meripelastusharjoitteluun käytettyä simulaatioympäristöä ja harjoiteltiin meripelastuksen operatiivista johtamista. Harjoitus rakentui kahdesta erilaisesta arktisesta meripelastusskenaariosta, joissa vaadittiin kansainvälistä moniviranomaisyhteistyötä.
Tehdyn evaluoinnin perusteella simulaatioympäristö mahdollistaa erilaisten skenaarioiden toteuttamisen ja suhteellisen todenmukaisen meripelastuksen johtamistoiminnan harjoittelun tarjoten alustan erityisesti johtamisen, yhteistoiminnan sekä suunnittelun eri vaiheiden harjoitteluun. Simulaatioympäristön viestintäjärjestelmän osalta suosituksena on kehittää laitteistoa paremmin vastaamaan todellista toimintaympäristöä. Lisäksi arktisen meripelastussimulaatioharjoitusten osalta on suositeltavaa selvittää eri maiden välillä simulaatioympäristöjen kytkemistä toisiinsa verkon välityksellä, jolloin voitaisiin toteuttaa samanaikainen simulaatioharjoitus omista toimipisteistä. Arktisen yhteistyön näkökulmasta tarkasteltuna lento- ja meripelastustoiminnan harjoittelu tukee todellista yhteistyötä ja lisää tietoa meripelastustoiminnan eroavaisuuksista eri organisaatioiden välillä. Tälle pohjalle yhteistoimintaa on helpompi rakentaa ja lisätä uusia haasteita seuraavissa vaiheissa.
Teksti: Päivi Mattila, Laurea, tutkimuspalvelupäällikkö
Video Arktisen rannikkovartiostofoorumin simulaattoriharjoitusta: https://www.youtube.com/watch?v=fRmVek4Gbc8