Barometrin yksi keskeinen teemakysymys koski vuodenvaihteessa 2020 voimaan astunutta globaalia polttoaineen rikkipitoisuusrajaa. Barometrin vastaajien mukaan tällä ei ole vaikutusta varustamoiden toimintaan. Ympäristöystävällisyys nähtiin kilpailuetuna. Toisaalta vastuullisemmasta toiminnasta syntyvistä kustannuksista ei olla valmiita maksamaan.
Suomalaiset varustamot hyvin mukana kehityksessä
Kommenttipuheenvuorossaan Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala valotti taustoja varustamoiden kannalta.
– Ala investoi vähäpäästöiseen merenkulkuun ja vähäpäästöisiiin aluksiin. Rikkipäästöt Itämerellä ovat jo nolla suomalaisten alusten kohdalta, Tuurnala sanoi.
Kasvihuonekaasuja (GNG) on tarkoitus uusien säädösten mukaan vähentää 40 % vuoteen 2030 mennessä ja 70 % vuoteen 2050 mennessä.
– Tavoite on kova varsinkin vanhoille aluksille, mutta kun aluskanta uusiutuu, on mukana silloin vähäpäästöisiä uuden teknologian aluksia. Suomalaiset varustamot ovat edelläkävijöitä. Meillä on erilaisia ratkaisuja jo olemassa kuten biopolttoaineita käyttävät alukset, tuuliroottori, lng ja rikkipesurit. Muitakin ratkaisuja on käytössä, kuten nopeuden säätö ja optimointi aluksissa. Digitalisaatio auttaa tavoitteiden saavuttamisessa, hän kuvaili.
– Varustamot esittävät IMOlle varustamoiden rahastoa, johon kaikki varustamot maksavat teknologian kehittämiseen oman panoksensa. Tämä on ensimmäinen kerta historiassa, kun varustamot esittävät itselleen uusia maksuja, hehkutti Tuurnala.
Löytyykö merenkulkualalle tekijöitä
Kuluvan tarkastelujakson merkittävin kehittymisen este on talouden yleinen epävarmuus. Lisäksi osaavien meripuolen työntekijöiden saannin vaikeus näkyi barometrissa piikkinä. Tätä pidettiin toisena suurena kehittymisen esteenä alalla.
Keskustelua virittiänyt aihe nosti vilkasta keskustelua. Puheevuoroissa kiinnitettiin huomiota alalla tarvittavaan uudenlaiseen osaamiseen. Entä minkälainen on alan maine? Onko se houkutteleva? Kiinnostaako nuoria enää vanhakantaiseksikin mielletty ala. Nuorilla on kenties toisenlaiset odotukset kuin vanhemman polven merenkulkijoilla. Vaihtelevat työajat ja pitkätkin poissaolot kotoa eivät houkuttele.
Harjoitteluajan onnistumisella on tärkeä osuus alalla jatkamisen kannalta. Esimiestyön onnistuminen ja johtaminen ovat silloin avainasemassa.
Alan oppilaitoksissa on havaittu myös keskeytysten kasvaneen pois lukien laivanrakennus, jossa työnäkymät ovat selvästi vahvemmat. Ulosliputuksella uhkaaminen tarkoittaa yhä väheneviä työpaikkoja.
Barometriä on tehty vuodesta 2006 lähtien. Kysely tehtiin 28 varustamolle ja vastausprosentti oli 77. Teemoja oli 16.
Shortsea Promotion Centre (SPC) Finlandin varustamobarometri julkistettiin 22. tammikuuta 2020 klo 10.00. Barometri kartoittaa varustamoalan ylimmän johdon näkemyksiä merikuljetusten ja varustamoalan kehityksestä. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä loka-marraskuussa 2019. Kysely lähetettiin suomalaisten varustamojen lisäksi Suomen meriliikenteen kannalta oleellisille ulkomaisille varustamoille.
Teksti Tero Elsilä
Varustamobarometri-tiedote:
Merenkulku- ja varustamoalan noususuhdanne taittumassa
Uusimman varustamobarometrin mukaan aiempien vuosien noususuhdanne merenkulku- ja varustamoalalla näyttää olevan päättymässä. Myös tuleva 12 kuukauden jakso nähdään kehityksen suhteen aiempaa heikompana.
Tiedot ilmenevät Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivan Shortsea Promotion Center Finlandin julkaisemasta varustamobarometristä, joka kartoittaa vuosittain varustamoalan johdon näkemyksiä merikuljetusten ja varustamoalan kehityksestä. Barometrin toimeksiantajia ovat Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Suomen Varustamot ry sekä Ahvenanmaan maakuntahallitus.
Itämeren ja Pohjanmeren alueen kuljetuskysyntä on notkahtanut, eikä tilanteen juuri ennusteta muuttuvan tulevan vuoden aikana. Myös Suomen meriliikenteen vientiä ja tuontia kuvaavat ennusteet ovat heikentyneet merkittävästi edellisestä jaksosta.
Merikuljetusrahtien hinnat ovat aiempien vuosien tapaan laskussa. Polttoaineen hinnan nousu on usean vuoden jälkeen taittunut, joskin hintojen arvioidaan nousevan tulevan jakson aikana. Investoinnit Suomen ja ulkomaiden väliseen liikenteeseen ovat laskeneet vuoteen 2018 verrattuna vain hieman, ja tilanteen uskotaan jatkuvan kohtuullisen hyvänä. Vaihtelu eri varustamojen välillä on tosin melko suurta.
Varustamoiden liikevaihdon lasku on ollut maltillista. Tilanteen uskotaan jatkuvan samansuuntaisena. Myös kapasiteetin käyttöaste on laskenut hieman, mutta laskun uskotaan olevan väliaikainen. Lievässä nousussa ollut suomalaisten varustamoiden markkinaosuus on kääntynyt laskuun.
Tarkastelujakson merkittävin kehittymisen ja kasvun este oli talouden yleinen epävarmuus. Lisäksi huolenaiheina olivat osaavien meripuolen työntekijöiden saamisen vaikeus ja työvoimakustannusten nousu.
– Talouden yleinen epävarmuus näkyy valitettavasti myös uusimman varustamobarometrin tuloksissa. Luotamme vahvasti siihen, että merenkulku- ja varustamoalan yleinen kehitysmyönteisyys onnistuu kääntämään näkymät lähitulevaisuudessa jälleen positiiviksi. Näkemystämme tukevat esimerkiksi viime aikoina julkistetut uudet alustilaukset, toteaa ylijohtaja Jarkko Saarimäki Traficomista.
Barometrin teemakysymys koski vuonna 2020 voimaan astunutta globaalia polttoaineen rikkipitoisuusrajaa, jolla ei vastaajien mukaan ole vaikutusta heidän varustamonsa toimintaan eikä koko Suomen merikuljetuksiin. Toisella teemakysymyksellä kartoitettiin varustamoiden käsityksiä siitä, miten rahdinantajat arvostavat vastuullisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Nämä tekijät nähtiin kilpailuetuina, mutta toisaalta tuotiin esiin, että vastuullisemmasta toiminnasta syntyvistä kustannuksista ei olla valmiita maksamaan.
Shortsea Promotion Centre (SPC) Finlandin varustamobarometri julkistettiin 22. tammikuuta 2020 klo 10.00. Barometri kartoittaa varustamoalan ylimmän johdon näkemyksiä merikuljetusten ja varustamoalan kehityksestä. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä loka-marraskuussa 2019. Kysely lähetettiin suomalaisten varustamojen lisäksi Suomen meriliikenteen kannalta oleellisille ulkomaisille varustamoille.
Koko varustamobarometriraportti: mkk.utu.fi
Lisätietoja: tutkimusasiantuntija Jenny Katila, p. 050 4392 541, jenny.katila@utu.fi
