Vuosittain julkaistava varustamobarometri heijastaa hyvin yleistä epävarmuuden tilaa markkinoilla.
– Perinteisesti merialalla talouden muutokset näkyvät ensimmäisenä, Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala summaa.
– Varustamobarometrissä alan suurimmiksi kasvun esteiksi nousivat talouden epävarmuus ja henkilöstön saatavuus, hän jatkaa.
Varustamobarometrin vastaajista 45 prosenttia arvioi viennin vähenevän.
– Tämä notkahdus näkyy jo. Esimerkiksi tuoreimmassa Tilastokeskuksen julkaisemassa tilastosta käy ilmi, että viime vuoden marraskuussa viennin merikuljetukset vähenivät 16 prosenttia.
Sota Ukrainassa muutti paljon
Nykyinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne vaikuttaa meriliikenteeseen monesta suunnasta.
– Vielä vuosi sitten tammikuussa yhdeksän suomalaista varustamoa liikennöi Venäjälle, tällä hetkellä ei yksikään. Kun valtaosa Venäjän liikenteestä loppui, markkinat Itämerellä muuttuivat. Tämä häiritsi myös Itämeren alueen feeder liikenteen sykliä ja muutti sen kulkua. Samalla Suomen rantaviivasta hävisi 1300 kilometriä.
– Energiakriisi nosti polttoaineen hintaa merkittävästi. Lisäksi tulivat erilaiset sanktiot ja boikotit sekä monenlaisiin uhkiin varautuminen. Kaikkiaan yleinen epävakaus on lisääntynyt.
Tuurnala muistuttaa merikuljetuksien merkityksestä Suomelle.
– Ulkomaankaupastamme vajaat 90 prosenttia kulkee meritse ja näiden kuljetusten jatkuvuuden turvaaminen on nyt entistä tärkeämpää. Tähän ovat heränneet nyt myös poliittiset päättäjät.
– Onneksi emme ole nukkuneet “Ruususen unta” vaan vastuuviranomaiset ja elinkeinoelämä ovat tehneet varautumistyötä jo pitkään ennen kuin kriisit ja uhat ovat nousseet otsikoihin. Siinä on varmasti meidän vahvuutemme.
– Varustamot esimerkiksi osallistuvat aktiivisesti Huoltovarmuuskeskuksen vesikuljetuspoolin järjestämiin varautumisharjoituksiin.
Kasvua jarruttaa työvoimapula
Talouden epävarmuuden lisäksi merkittävänä kasvun esteenä varustamot näkevät myös osaavan merihenkilöstön saatavuuden.
– Asia on noussut entistä vahvemmin esille. Erityisesti se näkyy konepuolella, mutta työvoimapula koskee myös muita merialan ammatteja. Eikä tämä ole yksin Suomen ongelma vaan sama haaste on kaikilla aloilla ja koko Euroopassa.
– Kilpailu osaavasta henkilöstöstä on siis kova.
Suomen Varustamot ry järjesti aiheesta viime marraskuussa työpajan alan keskeisille toimijoille.
– Siellä nousivat esille erityisesti alan huono tunnettavuus ja koulutuksen haasteet. Näihin asioihin tartutaan nyt yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa.
Koulutusjärjestelmä kaipaa muutosta
Suomen Varustamot on käynnistämässä hanketta työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Tarkoitus on kolmessa työryhmassä pureutua koulutusjärjestelmän kehittämistarpeisiin, alalla ja koulussa pysymiseen sekä alan houkuttelevuuden ja tunnettavuuden lisäämiseen. Työryhmiin osallistuvat varustamoiden lisäksi muun muassa alan oppilaitokset, Traficom, Opetushallitus ja työntekijäjärjestöjen edustajat.
Työryhmien työ aloitetaan alkuvuodesta ja ensimmäisiä tuloksia on luvassa jo kevään kuluessa.
– Yhteisesti on todettu muun muassa, että nykyinen merenkulun koulutusjärjestelmä ei vastaa siihen tarpeeseen, mikä alalla nyt ja tulevaisuudessa on. Alalta myös poistuu paljon työvoimaa.
– Huolestuttavaa on myös se, että suuri osa alan opiskelijoista keskeyttää opintonsa. Nyt pureudutaan siihen, miksi näin käy ja mitä asioita pitää muuttaa.
Nuoret eivät tunne merialaa
Tuurnala toteaa modernin, uutta teknologiaa kehittävän, vastuullisen alan kaipaavan myös lisää näkyvyyttä.
– Esimerkiksi viime keväänä lanseerasimme ysiluokkalaisille suunnatun varustomopelin. Lisäksi teemme yhteistyötä koulujen opinto-ohjaajien kanssa.
– Nyt vuorossa ovat tubettajat. Heidän avullaan yritämme tavoittaa oikeaa kohderyhmää.
– Kilpailu osaavasta henkilöstöstä eri alojen välillä tulee olemaan kovaa. Etsimme siis koko ajan uusia keinoja tunnettavuuden lisäämiseksi yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa.
Ennätysinvestointeja uuteen teknologiaan
Kehitys kohti hiilineutraalia merenkulkua näkyy suurina investointeina varustamoiden talousluvuissa.
– Investointeja on tehty jo vuosia ja nyt niitä tehdään ennätysmäärä. Meillä on jo tullut liikenteeseen monta uutta ympäristöystävällisiä laivaa ja uusia tilauksia on paljon sisällä. Samalla myös olemassa olevaa kalustoa uudistetaan.
Uusissa aluksissa on valmius siirtyä käyttämään fossiilittomia polttoaineita tulevaisuudessa.
Tuurnalan mukaan nollapäästöisyyden tavoittelussa vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuus ja kilpailukykyinen hinta tuleekin olemaan yksi vihreän siirtymän kriittisistä kysymyksistä.
– Meidän pitää käyttää kaikki keinot vetytalouden edistämiseen ja uusien fossiilittomien polttoaineiden tuotannon kehittämiseen.
– Erittäin tärkeä rooli on myös vihreään siirtymään kansallisella tasolla annettavilla kannusteilla. Näin voimme vauhdittaa alan investointeja.
Varustamot kannattavat globaalia taloudellista ohjauskeinoa
EU:n päästökauppa on valmistelussa ja käynnistyy ensi vuoden alussa. Samaan aikaan IMO:ssa on aloitettu päästöjen vähentämiseen tähtäävän strategian päivitys ja taloudellisen ohjauskeinon valmistelu.
– Elinkeinona varustamot kannattavat globaalia taloudellista ohjauskeinoa, esimerkiksi hiilimaksua. Globaali sääntely on aina parempi kansainväliselle merenkululle.
– Erittäin tärkeää kuitenkin on, että sen tullessa voimaan EU:n päästökauppa pitää sopeuttaa niin, ettei samoista päästöistä makseta kahteen kertaan. Sitä pitkien etäisyyksien ja talven kurittama Suomi ei kestä vaan syntyisi kohtuuton suhteellisen kilpailukyvyn vääristymä.
– Näihin neuvotteluihin meidän pitää nyt panostaa kaikilla tasoilla.
Vaula Aunola
Lisää aiheesta:
