Vesitiet jopa viisi kertaa edullisempi

Suomen Vesitieyhdistys ja Liikennevirasto tilasivat Cost Benefit Analysis selvityksen eri liikennemuotojen yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista. Selvityksen mukaan suoran vesitiereitin kustannukset olivat eri kuljetusvaihtoehdoista selvästi alhaisimmat.

Selvityksessä verrattiin maantie-, rautatie- ja vesitiekuljetuksia reitillä Joensuu, Suomi – Dusseldorf, Saksa mukaan lukien erilaiset variaatiot modaalikuljetuksista ja lastina valitulla reitillä oli 200 000 tonnia selluloosaa. Hanke on saanut osarahoituksen EU:n European Regional Development Fundista. Selvityksen toteutti ruotsalainen asiantuntijayritys M4Traffic AB.
Suomessa ei ole aiemmin tehty julkisia selvityksiä eri liikennemuotojen yhteiskuntataloudellisista kustannuksista. Selvityksessä otettiin huomioon mm. lastaus- ja rahtikustannukset, infrastruktuurin ylläpitokustannukset, päästöt sekä onnettomuuskustannukset.

Selvityksessä käytettyjen laskelmien perustiedot ja oletukset perustuvat Suomen Liikennevirastosta saatuihin arvoihin sekä Ruotsin liikenneministeriön antamiin suuntaviivoihin. Selvitys kattaa sellaiset yhteiskunta-taloudelliset kustannukset, joiden vaikutuksille voidaan esittää hintalappu.

Liiketoimintaympäristössä teetetyt laskelmat sisältävät yleensä ainoastaan kustannukset, joita yritys pitää välttämättömänä, kun taas yhteiskuntataloudellisissa laskelmissa huomioidaan myös kustannukset, joita liiketoiminnan analyysi ei kata.

Selvityksessä otettiin huomioon seitsemän erilaista kuljetusvaihtoehtoa valitulla reitillä ja lastilla, joita verrattiin keskenään.

1. Suora laivakuljetus (A1)
2. Rekkakuljetus (Karjalan reitti) – 9 500 dwt RoRo-alus + Rekka (A2a)
3. Rekkakuljetus (Karjalan reitti) – Laiva + Rekka (A2b)
4. Rekkakuljetus (Karjalan reitti) – 4 500 dwt Rahtilaiva + Rekka (A3)
5. Junakuljetus (Karjalan reitti) – 4 500 dwt Rahtilaiva + Juna (A4)
6. Rekka (Savon reitti) – 4 500 dwt Rahtilaiva + Rekka (A5)
7. Junakuljetus (Savon reitti) – 4 500 dwt Rahtialus + Juna (A6)

CBA selvityksessä huomioitiin Saimaan kanavan laivakoon rajoitukset. Laskelma ulottuu aina vuoteen 2026 asti, jolloin päättyy nyt voimassa oleva Saimaan kanavan vuokra. Laskelmassa ensimmäiset viisi vuotta (2020-2025) ovat nykyisellä laivakoolla, 2 500 dwt, ja siitä eteenpäin 3 200 dwt. Selvityksessä on arvioitu Saimaan kanavan parannustöiden, sulkujen pidennyksen, sulkuporttien ja vedenpinnan noston, olevan valmiit vuonna 2025.

Suora vesitiereitti on ylivoimaisesti edullisin

Tällä vaihtoehdolla on alhaisimmat yhteiskuntataloudelliset kustannukset, eli siis paras vaihtoehto. Suoran vesitiereitin toiminnalliset kustannukset ovat alhaiset ja alusliikenne soveltuu hyvin raskaille kuljetuksille ja suurille rahtimäärille. Suurimmat kustannukset tulevat alusten lastaus- ja purkukustannuksista. Saimaan kanavan kehitystoimenpiteet tukevat tätä vaihtoehtoa.
Saimaan kanava on kiinni vähintään 1 kk vuodessa johtuen jäätilanteesta, mikä vaikuttaa kuljetustehokkuuteen. Kuukausi käytetään kuitenkin tehokkaasti kanavan vuosittaisiin huoltotöihin. Huolimatta kuukauden seisahduksesta kuljetuksissa vesitie on yhteiskuntataloudellisesti edullisin ja sen vuoksi sen pitäisi olla houkutteleva kuljetusmuoto myös alueen teollisuudelle.

Lähde: Suomen Vesitieyhdistys ry:n Uutiskirje – Kesä 2018

Jaa artikkeli
FREJA