15.05.2018

Meriteollisuus ry:n kevätseminaari Turussa

Meriteollisuus ry:n kevätseminaari järjestettiin 15.5.2018 Turun Forum Marinumissa positiivisissa merkeissä. Risteilylaivatilaukset työllistävät suuren joukon suomalaisia meriteollisuusyrityksiä ja alan näkymät ovat poikkeuksellisen valoisat. Puheenvuoroissa käsiteltiin myös sitoutumista kestävään kehitykseen.

Seminaarin avannut Meriteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Patrik Rautaheimo, Elomatic, muistuttikin seminaariväkeä alan hyvästä tilanteesta. Suomessa on vahva meriklusteri, hyvä alan koulutus ja yhteiskunnan tuki, joten alan toimintaa pystytään kehittämään vapaasti. Meriteollisuuden liikevaihtokin lähentelee jo 10 mrd. euroa.

Royal Caribbean Cruisesin Janne Lietzen kuvasi omassa puheenvuorossaan risteilyliiketoimintaa, uudisrakennuksia ja innovaatioita.
Maailman merillä seilaa jo 300 risteilyalusta ja tänä vuonna on valmistumassa 25 uudisrakennusta. Kuluneiden 10 vuoden aikana alusten määrä on kasvanut Lietzenin mukaan 50 prosenttia.

– Asiakastyytyväisyys on erittäin korkealla tasolla ja meillä on tarjota lisäarvoa, jota maapuolelta ei ole saatavissa. Vuoden aikana 50 laivaamme käyvät yli 500 satamassa ja meillä matkustaa 5,8 milj.asiakasta 110 maasta, Lietzen laski.

RCCL:llä on tällä hetkellä tilauksessa 13 uudisrakennusta. Meyer Turun telakan tuotannossa ovat Oasis-luokan seuraajat, suuret Icon Class -alukset, jotka valmistuvat 2022 ja 2024.

– Suomessa pitäisi osata arvostaa sitä mitä täällä on tehty aikaisemmin, se ei ole ollut itsestäänselvyys, että ensin Oasis-aluksia ja nyt Icon Class-aluksia valmistuu Turussa.

Lietzenin kertoi myös, että RCCL rakennuttaa risteilyalan mekkaan, Miamiin oman terminaalin, jotta vihdoin myös isot Oasis-luokan alukset pääsevät kaupungin risteilysatamaan.

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve suitsutti Turkua Suomen meriteollisuuden sydämenä.

– Alueella toimii meriteollisuusverkosto, johon kuuluu 250 alan yritystä, joista 20 suunnittelutoimistoa, 15 varustamoa ja 2 telakkaa. Peräti 34 prosenttia Suomen meriteollisuusyrityksistä toimii Lounais-Suomessa ja täällä asuu 27 prosenttia meriteollisuuden henkilöstöstä.

Rauma Marine Constructionsin Jyrki Heinimaa kuvasi yhtiön tulevaisuuden näkymiä.

– Rauman telakan lopetuksen jälkeen laivanrakennuksen palauttaminen Raumalle vaatii työtä. Molslinjenille toimitettava autolautta on hyvä aloitus tällä tiellä ja matka on mielenkiintoinen, kuten laivarakennus parhaimmillaan, Heinimaa sanoi.

RMC:n keskeistä osaamisaluetta ovat lautat, sota-alukset, jäänmurtajat ja tutkimus- ja offshore-alukset.

– Erityisesti arktisessa ympäristössä operoimaan kykenevien tutkimus- ja huoltoalusten kysyntä tulee kasvamaan, Heinimaa arvioi.
Lisää kauppoja saattaa tulla, kun Euroopan vanhenevaa autolauttakantaa uusitaan, Suomen laivue 2020 korvettien rakentamisesta saadaan lopullinen varmuus ja Suomen ja Ruotsin jäänmurtajalaivastoa uusitaan.

MacGregorin Pasi Lehtosen erinomainen esitys antoi hyvän kuvan meriteollisuuden tilanteesta globaalisti, mitkä laivatyypit maailmalla ovat kasvussa, mitkä ovat tällä hetkellä laskussa. Hänen mukaansa esimerkiksi roro/ropax markkina on heikkenemässä, kun taas toipuviksi lasketaan kuivarahti-, LNG-, kontti- ja kemikaalitankkerit. Risteilyalukset edustavat tietysti vahvaa markkinaa.

Business Finlandin Piia Moilanen kuvasi meriteollisuuden kehitystä Arktiset Meret -ohjelman jälkeen. Ohjelman myötä käynnistettiin kaikkiaan 155 projektia. Mukana muun muassa Norsepower, Smart Energy-ohjelma sekä autonomisen liikenteen kehitys, joka herätti huomiota myös mediassa.

Saara Hännisen, VTT, esitys käsitteli meriteollisuuden energiatehokkuussysteemi INTENSiä.
Hännisen mukaan meriliikenteen globaalit megatrendit ovat äly ja ympäristö. INTENS yhteistyöprojektin konsortio, joka pyrkii edistämään, edistämään ja digitoimaan suomalaista meriteollisuutta kiinnittäen erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja alusten energiajärjestelmien päästöihin.

Jaana Hännisen, Meyer Turku, esitteli puheenvuorossaan meriteollisuuden Kestävän kehityksen sitoumusta.
Hän kertasi Meyer Turun vastuullisuustyön painopisteitä, kuten ympäristöasioiden huomiointia laivan suunnittelussa ja teknologioissa, reiluja hankintakäytäntöjä, telakka-alueen turvallisuutta, työllistämistä, osaamisen kehittämistä ja koulutusta, henkilöstön työtyytyväisyyttä ja laivanrakentamisen ympäristövaikutusten vähentämistä.

– ResponSeam -visiossa rakennamme yhdessä kestävää merenkulkua tulevaisuuden maailmalle. Työmme tuloksena syntyy elinkaarivaikutuksiltaan kestävä ja taloudellinen alus, sen laitteet ja järjestelmät. Toimenpiteinä kehitämme tuotteidemme ja verkostomme vastuullisuutta, kerromme toimintamme positiiviset vaikutukset yhteiskunnalle ja ympäristölle.

Lisätietoa kestävän kehityksen sitoumuksesta: www.sitoumus2050.fi, www.responsea.fi, #responsea, #sitoumus2050

Jaa artikkeli