Tilaisuudessa keskityttiin risteilyalan yleiseen kehitykseen maailmassa ja erityisesti Euroopassa mukaan lukien risteilytoiminta Euroopan joilla, sekä matkustajalaivojen sisustukseen. Edellinen vastaava tapahtuma oli järjestetty neljä vuotta aikaisemmin syksyllä 2019 siis ennen koronaa. Osanotto oli aikaisempiin tapahtumiin verrattuna huomattavan vaisu sekä konferensseissa että näyttelyissä eli palautuminen koronasta on tapahtumien osalta edelleen aika vajavaista.
Seatrade Cruise Europella on pitkä historia. Floridassa vuosittain järjestettävän Seatrade Cruise Globalin lisäksi Seatrade on perinteisesti järjestänyt yhden risteilyalan konferenssin Euroopassa, vuorovuosina Seatrade Cruise Europe Hampurissa ja Seatrade Med Etelä-Euroopassa (paikka vaihtelee vuosittain). Hampurin tapahtumassa yhdistäminen Marine Interior – tilaisuuteen on erikoinen melko tuore kehitys ja aikaansaa jonkin verran sekaannusta, mikä johtunee siitä, että näillä kahdella tapahtumalla on eri järjestäjät.
Suomalaisten osallistuminen oli tällä kertaa aika vaisua. Näyttelyssä oli esillä vain yksi laivasisustuspuolella toimiva suomalaisyhtiö sen lisäksi, että kolme Etelä-Suomen satamaa oli edustettuna Baltic Ports – näyttelyosastossa. Seatrade – osiossa painopiste oli voimakkaasti risteilykohteissa (satamissa) ympäri maailmaa ja interior – osiossa erityisesti painopoisteenä olivat sisustusmateriaalit ja -ratkaisut. Saudi Arabia oli edustettuna erittäin suurella osastolla ja maa näyttääkin panostavan risteilytoiminnan avaamiseen ja laajentamiseen erittäin merkittävästi. Myös Kauko-Idästä oli vahva edustus, muun muassa 16 eri kohdetta (satamaa) Japanista.
Euroopan risteilytoiminnan haasteet
Seatrade – osiossa avauspuheenvuoron esitti Pierfrancesco Vago, joka on CLIA:n (Cruise Line Industry Association) hallituksen puheenjohtaja ja MSC:n risteilyvarustamon Executive Chairman. Tätä seurasi paneelikeskustelu Euroopan risteilytoiminnan tämänhetkisestä tilanteesta ja haasteista. Yleisviesti molemmissa oli tyytyväisyys siitä, että risteilytoiminta Euroopassa on nopeasti toipunut koronasta ja on jälleen kasvu-uralla sekä syvä huoli kestävään kehitykseen liittyvistä vaatimuksista ja näiden vaikutuksesta risteilytoiminnan tulevaisuuteen koko maailmassa.
Vago muistutti, että risteilytoiminta on toipunut koronasta huomattavasti nopeammin kuin turismi yleisesti ja että risteilytuote on vakiinnuttanut vahvan asemansa ”best value for money” – tuotteena turismisektorilla maailmassa. Vuonna 2019 saavutettu melkein 30 miljoonan risteilymatkustajan taso ylitetään jo tänä vuonna ja lähivuosina oletetaan päästävän tasolle 40 miljoonaa matkustajaa. Yleisesti todettiin, että risteilyhinnat ovat kehittyneet varustamoiden kannalta erittäin positiivisesti.
Saksasta eniten risteilymatkustajia Euroopassa
Kehitys Saksassa oli luonnollisesti konferenssissa voimakkaasti esillä toisaalta tietysti siksi, että tapahtuma järjestettiin Saksassa, mutta myös siksi, että Euroopan maista Saksasta tulee eniten risteilymatkustajia. Vuoden 2023 luvuksi ennakoidaan 3,2 miljoonaa matkustajaa, mikä on jopa hiukan enemmän kuin vuonna 2019. Vuodelle 2025 ennakoidaan rohkeasti 4 miljoonaa matkustajaa. Saksassa markkinaa hallitsevat kaksi paikallista toimijaa Carnival – ryhmään kuuluva AIDA Cruises ja Royal Caribbeanin puoliksi omistama risteilyvarustamo TUI Cruises. Saksan painoarvoa korosti tilaisuudessa Dieter Janecekin puheenvuoro. Janecek on kansanedustaja ja tässä ominaisuudessa lisäksi Government Coordinator for the Maritime Industry and Tourism. Risteilytoimintahan on siinä mielessä erikoisasemassa, että se on näiden kahden osa-alueen yhdistelmä.
Saksa on Euroopan jokiristeilytoiminnassa ylivoimainen ykkönen. Suurimmat volyymit ovat Reinillä ja Tonavalla. Elpyminen pandemian jälkeen on ollut hidasta, mutta vuosi 2024 näyttää lupaavalta. Jokiristeilytoiminta ei ole ympärivuotista Euroopassa. Kauden pituus esimerkiksi Saksassa on tyypillisesti 8 – 10 kk.
Jokitoiminnassa eletään jatkuvasti veden korkeuden muutoksista johtuvien riskien kanssa. Tässä suhteessa vuodet voivat poiketa toisistaan huomattavasti. Joinakin vuosina on jouduttu matalan veden vuoksi melkoisiin liikennerajoituksiin. Uusia laivoja tilataan nyt hyvin vähän. Parhaimpana vuonna 2014 toimitettiin jopa 40 uutta laivaa. Viime vuosina tahti on ollut noin 10 laivaa vuodessa, tänään sitäkin alempi.
Laivakoossa ei odoteta kehitystä, maximi on asettunut tasolle 250 matkustajaa laivaa kohti. Tyypillisen jokilaivan kapasiteetti on 100 – 150 matkustajaa. Niinikään Euroopassa ei odoteta risteilylaivojen toimintakentän laajentumista vaikkakin tällaisia ajatuksia silloin tällöin esitetään, mm. yhteyden järjestäminen Amsterdamista Pariisiin on ollut esillä. Lähiajan odotukset näyttävät kohdistuvat siihen, että kiinalaisturistit palaavat asiakkaiksi ja että aikaisempaa nuorempi väki kiinnostuu jokiristeilyistä.

98% risteilylaivoista rakennetaan Euroopassa
Vago korosti Euroopan merkitystä erityisesti risteilyalusten rakentajana. 98 % koko maailman risteilyaluksista rakennetaan edelleen Euroopassa, millä on maanosalle merkittävä taloudellinen vaikutus. Vuodesta 2019 lähtein risteilyvarustamot ovat investoineet uusiin laivoihin 27,6 mrd EUR ja tulevan viiden vuoden aikana investoinnit ovat 28,9 mrd EUR.
Päätökset näistä hankinnoista tehtiin pääosin ennen korona-aikaa. Telakoiden tilauskanta risteilylaivojen osalta oli vuoden 2020 alussa poikkeuksellisen korkea yhteensä 114 alusta. Uusia laivoja on hankittu vain muutama koronakauden aikana ja sen jälkeen. Tilauskanta onkin supistunut tänään 60 alukseen. Erityisesti suurempien laivojen osalta uusien laivojen hankinta ei vielä näytä palautumisen merkkejä. Konferenssia ja näyttelyssä telakat ja laite/järjestelmätoimittajat loistivat poissaolollaan. Tilanne alkaakin olla jo vuoden parin sisällä risteilylaivoihin keskittyneiden telakoiden osalta varsin huolestuttava.
Ukrainan sodalla on luonnollisesti ollut vaikutusta risteilytoimintaan Euroopassa, mutta sodan kokonaisvaikutus on koronan vaikutuksiin verrattuna ollut jopa marginaalinen. Merkittävin asia on ollut Pietarin jääminen pois risteilykohteista, mikä on aiheuttanut muutoksia koko Itämeren risteilytoiminnassa. Pietarin merkitys ennen koronaa oli erittäin hallitseva. Risteilyvarustamot eivät ole vielä löytäneet tai kehittäneet uutta rakennetta alueen risteilykonsepteiksi.
Potentiaalia uskoisi olevan valtavasti. Onhan alueella Venäjän ulkopuolella kahdeksan valtiota ja lukemattomia periaatteessa houkuttelevia kohteita. Tarvitaan sekä ideoita että rohkeutta avata uusia näkökulmia. Pallo tässä jäänee paljolti risteilykohteille (kaupungeille), joiden tulee aktiivisesti markkinoida houkutuksiaan. Yleiskommentti oli, että sota on vaikuttanut negatiivisesti risteilytoimintaan itäisessä Länsi-Euroopassa mutta ei mitenkään läntisillä alueilla.
Ympäristöasiat keskeisessä asemassa
Ympäristökysymykset nousivat Seatrade – konferenssissa erittäin keskeiseen asemaan. Nämä nähdään merkittävänä haasteena lähivuosikymmeniksi. Koronasta on selvitty uuteen kasvuun ilman katastrofaalisia seurauksia, mutta edessä ovat nyt ympäristökysymyksiin liittyvät haasteet, joiden vaikutusta ja merkitystä risteilyliiketoimintaan voidaan vasta arvailla. Ala on selvästi kylläkin jo hereillä, mutta vaatimuksista ja niiden vaikutuksista voidaan vasta esittää arvailuja – pelonsekaisia sellaisia. Ongelma on monessa mielessä erilainen kuin oli korona, mutta vaikutusten ja näiden keston ennakointi on tänään erittäin hankalaa.
Risteilyala toteaa olevansa ympäristöasioissa edelläkävijä merenkulkualalla. Tämä tulee automaattisesti siitä, että matkustajien kasvavalla tietoisuudella toiminnan ympäristövaikutuksista on suora vaikutus matkojen myyntiin. Ns. viherpesulla ei ongelmia hoideta tulevaisuudessa. Tänään keskitytään voimakkaasti tulevaisuuden polttoainevaihtoehtoihin, monipolttoaineratkaisuihin, polttokennoihin, propulsioteknologiaan ja lukuisiin muihin teknologisiin ratkaisuihin. CLIA:n jäsenille on tänään tilauksessa 44 laivaa (globaalista kokonaismäärästä 60), joista 25 tulee käyttämään nesteytettyä luonnonkaasua (LNG) ja seitsemän metanolia polttoaineenaan. Jo tämä osoittaa selkeätä askelta tulevaisuuden nollapäästötavoitetta kohti.
Laivojen maasähkön käyttö yleistyy
Toinen konkreettinen ja näkyvä askel ympäristökehityksessä on siirtyminen tehon maistaottoon (maateho, shore power) laivojen ollessa satamassa. Asia on siinä mielessä kaksijakoinen, että maista otettavan tehon osalta investointeja tarvitaan sekä laivoissa että maissa.
Tänään 120:ssä CLIA:n operoimassa laivassa on tekniikka maista otettavan tehon hyödyntämiseen. Viiden vuoden kuluttua näitä laivoja on 210, mikä vastaa jo 74 prosenttia maailman koko risteilylaivakapasiteetista. Risteilylaivojen kokonaismäärä maailmassa on ilman jokiristeilijöitä hiukan alle 400. Ala tiedostaa, että vuonna 2030 maatehon käyttö tulee olemaan Euroopassa pakollista.
Saksa on tässä suhteessa Euroopassa edelläkävijä. Suurimmat risteilysatamat Hampuri, Rostock ja Kiel pystyvät jo nyt tarjoamaan laivoille maasähköä ja ne tulevat edelleen laajentamaan kapasiteettiaan. Saksassa kehitystä näyttää nopeuttavan yhteiskunnassa esiintyvä melko laaja kritiikki kaikkea risteilytoimintaan liittyvää kohtaan.
Euroopassa ainoastaan 13 satamaa pystyy tänään tarjoamaan maasähköä matkustajalaivoille. Haasteet vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi ovat melkoiset, varsinkin koska Euroopassa on tänään 328 satamaa, joissa käy risteilyaluksia. Maailmanlaajuisesti vain 32 satamaa tarjoaa tänään maasähköä. Maasähkön osalta on paljon avoimia kysymyksiä ja haasteita: kuka tekee maapuolelle tarvittavat investoinnit – satama vai laivayhtiöt, suurten tehojen takia risteilylaivat ovat aivan eri tason ongelma kuin rahtia kuljettavat kauppalaivat ja risteilytoimintakausi on useilla alueilla vain pienen osan vuotta – kuten esimerkiksi Suomessa.
Muutaman kuukauden kuluttua vuoden 2024 alusta tulee käyttöön varustamotoimintaan kohdistuva päästökauppa (EU – ETS, emission trading scheme), jossa varustamot joutuvat maksamaan tuottamastaan CO2 – määrästä. 75 % kerääntyvistä varoista allokoidaan kansalliselle tasolle eli jäsenvaltioille. Varustamoiden toive on, että mahdollisimman suuri osa kerääntyneistä varoista kanavoitusi takaisin yrityksille esimerkiksi EU:n innovaatiorahaston kautta.
Risteilytoiminta on palautunut kasvun uralle ja alan konferenssitkin ovat heränneet koronaunestaan. Seatrade jatkaa Euroopassa ensi vuonna Malagassa Seatrade Cruise Med – konferenssin/näyttelyn muodossa 11 – 12.9.2024 ja palaa myös Aasiaan järjestämällä Hongkongissa Seatrade Cruise Asia Pacific – tapahtuman 24 – 26.10.2023.
Teksti Eero Mäkinen