30.09.2020

Säätiöillä on tärkeä tehtävä Suomen merenkulun ja meriteollisuuden tukemisessa

Merenkulkualan ja meriteollisuuden koulutus- ja tutkimustoimintaa sekä niihin liittyvän elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia tukee Suomessa kolme alaan keskittynyttä säätiötä: Varustamosäätiö, Merenkulun säätiö sekä Gustaf B Thordénin stipendisäätiö.

Varustamosäätiö tukee varustamoelinkeinon toimintamahdollisuuksia

Varustamosäätiön tarkoituksena on tukea merenkulun koulutus-, tutkimus- ja tiedotustoimintaa sekä edistää varustamoelinkeinon toimintamahdollisuuksia. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan myöntämällä apurahoja, tukemalla varustamotoimintaan liittyvää yhteiskunnallista toimintaa ja osallistumalla merenkulun koulutus-, tutkimus- ja tiedotustoimintaan. Säätiön tavoitteena on kasvattaa varustamoalan vetovoimaa ja nostaa sen arvostusta. Varustamosäätiön apurahoja on mahdollista hakea ympäri vuoden.

Varustamosäätiö on jakanut henkilökohtaisia apurahoja erityisesti merenkulkualan jatko- ja erikoistumisopintoihin, edistänyt apurahoin merenkulkua ja varustamoelinkeinoa koskevia tutkimushankkeita sekä tukenut toimintaa, jolla lisätään merenkulkualan näkyvyyttä korkeakouluopiskelijoiden ja nuorten ammattilaisten keskuudessa.
Säätiö on tukenut yksittäisten apurahojen lisäksi viime vuosina muun muassa Merenkulun HarjoitteluMyllyn kehityshanketta, YoungShip Helsingin perustamista, yhdessä Merenkulun säätiön kanssa Turun yliopiston ”Maritime Business and Policy” -työryhmää sekä Aboa Maren koulutushanketta.

Varustamosäätiön perusti Suomen Varustamoyhdistys vuonna 2008. Säätiötä edustaa ja sen asioita hoitaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittu hallitus, jonka jäsenet ovat kauppamerenkulun toimialan hyvin tuntevia henkilöitä. Hallituksen lisäksi säätiöllä on asiamies.

Merenkulun säätiö tukee merenkulun ja meritekniikan tutkimusta

Merenkulun säätiön tarkoitus on Suomen merenkulun ja meritekniikan tukeminen ja edistäminen myöntämällä apurahoja näillä aloilla tutkimuksia suorittaville ja opintoja harjoittaville henkilöille. Säätiön apurahojen hakuaika on helmikuussa. Säätiö saa vuosittain noin 100 apurahahakemusta ja tukee alan toimintaa sekä tutkimusta 200 000-250 000 eurolla vuosittain.
Viime vuosina henkilökohtaisten apurahojen lisäksi säätiö on tukenut muun muassa Suomen meriklusterin vaikuttavuutta, Aalto yliopiston meritekniikan teollista tutkijakoulua, Helsingin yliopiston merioikeuden kehittämishanketta sekä yhdessä Varustamosäätiön kanssa Turun yliopiston ”Maritime business and Policy” -työryhmää.

Työelämälähtöinen tutkijakouluhanke vahvistaa teollisuuden kanssa tehtävää tohtorikoulutusta. Aalto-yliopiston väitöskirjat tehdään yrityksille tärkeistä tutkimusaiheista yrityksien tuotekehityshankkeissa. Merioikeuden tutkimusta kehitetään Helsingin yliopistossa tohtorikoulutettavan tutkimuspanoksella sekä opetuksen vahvistamisella osana yhteispohjoismaista yhteistyötä. Turun yliopiston hanke vahvistaa merenkulkualan sääntelyn ja liiketoiminnan rajapinnan tutkimustoimintaa.

Merenkulun säätiön syntyminen liittyy vahvasti toisen maailmansodan päättymiseen ja siitä Suomelle koituneeseen sotakorvausvelvollisuuteen Neuvostoliitolle. Merenkulun säätiön alkusysäyksen katsotaan olleen vuonna 1944 allekirjoitettu välirauhansopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Siinä sitouduttiin toimittamaan muun muassa yli 60 miljoonan ”kultadollarin” arvosta erilaisia uusia aluksia.
Merenkulun säätiö – Sjofartsstiftelsen sr. perustettiin vuonna 1945 vastaamaan ammattitaitoisten henkilöiden koulutustarpeeseen. Maailma on muuttunut kuluneen 75 vuoden aikana ja säätiön toiminta on sopeutunut siihen, mutta perusajatus ja periaatteet ovat kestäneet ikäpolvelta toiselle. Säännöt ja toimintaperiaate ovat pysyneet samoina perustamisvuosista lähtien. Muutoksia sääntöihin on tullut lähinnä hallitukseen kuuluvien valtion virastojen nimenmuutosten vuoksi.
Merenkulun säätiön päätarkoitus on apurahoin tukea ja edistää suomalaisen merenkulun, merenkulullisen liiketoiminnan ja meritekniikan tutkimusta, erityisesti elinkeinon edistämiseen tähtääviä jatko-opintoja. Säätiö on tukenut myös perusopintoja ja opettajien sekä luotsien ammattipätevyyksiä. Effoan 100-vuotisjuhlarahaston lahjoituksen myötä merioikeudellista tutkimusta on 1980-luvulta alkaen tuettu erikseen.

Nimekkäimpiä tuensaajia on edesmennyt presidentti Mauno Koivisto. Vuonna 1954 filosofian lisensiaatti Koivisto haki 200 000 markan apurahaa väitöskirjatyöhön, joka käsitteli sosiaalisia suhteita Turun satamassa.

Merenkulun säätiön apurahojen hakuaika on helmikuussa. Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu hallitus, jonka nimeää säännöissä määritellyt tahot sekä elinkeinon, tutkimuksen että valtionhallinnon puolelta. Hallituksen lisäksi säätiöllä on luottamustoiminen asiamies.

www.merenkulunsaatio.fi
Merenkulun säätiön 70-vuotis historiikki https://www.merenkulunsaatio.fi/wp-content/uploads/2015/12/Merenkulunsaatio_70v_web.pdf

Gustaf B. Thordénin säätiöltä tukea merenkulkualan koulutukseen

Gustaf B Thordénin stipendisäätiön tarkoitus on edistää merenkulkukoulutusta Suomessa ja Ruotsissa, jakamalla stipendejä opiskelijoille, opettajille, tutkijoille ja koulutuslaitoksille, jotka liittyvät merenkulkuun ja siihen liittyvään toimintaan. Tyypillisesti stipendejä ovat hakeneet: merenkulkuoppilaitosten opiskelijat (henkilökohtaisia stipendejä), laivanrakennusopiskelijat (henkilökohtaisia stipendejä), oppilasyhdistykset (lähinnä matka-avustuksia, opintomatkoja, messumatkoja, seminaareja, luentoja ja pohjoismaista opiskelijayhteistyötä) sekä opettajat (matka-avustuksia ja kurssimatkoja).

Säätiö saa vuosittain noin 200 hakemusta. Viimeisten 3 vuoden aikana säätiö on myöntänyt 50 kpl opiskelijastipendejä á 1.000 € sekä muita apurahoja on noin 25.000 € vuosittain.
Stipendien hakuaika opiskelijoille on helmikuu. Hakemukset käsitellään maalis-huhtikuussa, ja stipendit maksetaan yleensä toukokuussa. Oppilasyhdistykset, oppilaitokset ja opettajat voivat hakea avustuksia ympäri vuoden, ja hakemukset käsitellään säätiön hallituksen kokouksissa.
Stipendisäätiö perustettiin vuonna 2013 ja se on jatkumo Gustaf B Thordénin eläkesäätiöstä, joka toimi vuosina 1944-2012, ja joka maksoi eläkkeitä Thordénin konsernin eläkkeellä olevalle henkilökunnalle. Kun viimeiset eläkkeellä olevat olivat kuolleet, säätiö muutettiin stipendisäätiöksi.

Gustaf B Thordénilla oli Suomessa varustamotoimintaa, yhteensä 19 alusta vuosina 1922-1944. Toisen maailmansodan loppuvaiheessa Gustaf muutti Ruotsiin ja perusti muun muassa Uddevalla-telakat vuonna 1945.
www.gustafbthordensstipendiestiftelse.fi/

Jaa artikkeli