Sota Ukrainassa kurittaa satamien taloutta, ja Itämeren muuttunut rooli mietityttää merenkulkualan toimijoita.
Itämeren turvallisuustilanne puhutti Naantalissa järjestetyillä Satamapäivillä. Ulkopoliittisen Instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela muistutti Venäjän hyökkäyssodan ja kiristyvän strategisen suuravaltakilpailun vaikutuksista turvallisuuspolitiikkaan.
Jakolan mukaan kriisien myötä valtioiden rooli on korostunut ja geo- ja voimapoliittinen lähestysmistapa vahvistunut. EU on kuitenkin osoittanut kriiseissä parantunutta toimintakykyä ja nopeampaa reagointia.
Esimerkkinä hän otti reaktiot Donald Trumpin hallintokauden Amerikka ensin -linjaan. EU vastasi tähän höllentämällä valtiontukisääntöjä. Sotaan Ukrainassa reagoitiin puolestaan syventämällä EU:n puolustusyhteistyötä.
Vedenalaiseen tarkkailuun panostettava
Iceye Oy:n Euroopan toimintojen johtaja Tero Vauraste nosti puheenvuorossaan esiin, että kriisien keskellä satamien pitää satsata turvallisuuteensa.
– Satamien tilanne on samanlainen kuin Finnairilla 9/11-iskujen jälkeen. Pitää varautua tuntemattomaan uhkaan. Satamille tarvitaan turvallisuussuunnitelmat. B-suunnitelman lisäksi pitää olla myös C-suunnitelma.
Vaurasten mukaan Itämeren turvallisuuteen liittyy monia kysymyksiä. Itämeren rooli Nato-järvenä muuttaa tarvetta merialueiden valvonnalle. Suomen pitää näin ollen satsata myös vedenalaiseen tarkkailuun, ja tähän liittyy valmius rakentaa sukellusveneitä.
Väylät saman sateenvarjon alle
EU:n komission johtaja Kurt Bodewig korosti satamien ja rahtiliikenteen tärkeyttä myös talouden näkökulmasta. EU-maiden satamissa kulkee vuosittain neljä miljardia tonnia rahtia.
– Itämeri on hyvin tärkeä myös matkustajaliikenteelle. Satamissa kulkee vuosittain 400 miljoonaa matkustajaa.
Bodewig vertasi vesiväyliä merten moottoriteiksi. Tehokkuus piilee väylien yhdistettävyydessä. Kaikki eri maitse ja vesitse kulkevat väylät rautateistä sisävesiliikenteeseen tulisi hänen mukaansa saada saman sateenvarjon alle.
Bodewigin mukaan meriteollisuuden päästövähennystavoitteet ovat suuria, mutta Suomen satamat ovat osoittaneet innovointikykynsä.
– Vaihtoehtoisten polttoaineiden infran rakentamisessa Suomi on ollut aina etulinjassa, kuten uusi Finnlinesin aluskin osoittaa.
Venäjän liikenteen puuttuminen näkyy
Satamien tilanteeseen pureuduttiin paneelikeskustelussa, johon osallistuivat Helsingin sataman toimitusjohtaja Ville Haapasaari, Naantalin satamajohtaja Yrjö Vainiala. ja Stevena Oy:n toimitusjohtaja Markku Mäkipere.
Haapasaaren mukaan hyvin menneestä kesästä huolimatta Helsingissä ollaan vielä jäljessä koronapandemiaa edeltävistä huippuluvuista.
– Heinäkuun lopussa olimme 5–6 prosenttia miinuksella. Viime kuukausina myös viennin näkymät ovat heikentyneet.
Naantalissa on nähty alkuvuodesta kymmenen prosentin lasku. Venäjään kohdistuvat sanktiot heijastuvat niin liikenteeseen kuin korjausrakentamiseen. Mäkiperen arvion mukaan Venäjän liikenteen poistuminen vastaa Suomessa yhden kokonaisen sataman osuutta.
Suomi on suunnannäyttäjä
Vihreä siirtymä oli luonnollisesti yksi paneelin puheenaiheista. Haapasaari korosti, että Suomen ja EU:n on oltava siinä suunnannäyttäjiä, mutta esimerkiksi maasähkövelvoitteet ovat olleet liian kireitä.
Vainiala muistutti, että Naantali on ollut päästöjen karsimisessa etunenässä. Esimerkiksi laivakäynneistä jo puolet on päästöttömiä. Satamaliikenteen uudelleen suunnittelulla on myös saatu karsittua 300 000 kilometriä turhaa ajoa.
Mäkipere lisäsi, että Suomessa on jo tehty paljon päästöjä karsivia toimenpiteitä. Esimerkiksi hän nosti konttinostureiden sähköistämisen. Hän muistutti, että EU-tasolla ei aina tahdota muistaa alueellisia eroja. Jäänmurtotehtävissä polttoainekulutus on eri luokkaa kuin eteläisemmillä alueilla.
Suomenkin satamissa toivotaan, että vihreä siirtymä tuo myös investointimahdollisuuksia. Mäkiperen mukaan näitä voisi löytyä vetyhankkeista ja merituulivoimasta.
Risteilymatkustajia odotellaan vielä
Turvallisuusriskit nousivat esiin myös satamajohtajien puheissa. Ville Haapasaari muistutti, että risteilyalusten määrä Helsingissä on vain kolmanneksen vuoden 2019 määrästä. Kaasuputken räjähdykset eivät ole omiaan houkuttelemaan turisteja maapallon toiselta puolelta. Etenkään aasialaiset turistit eivät ole vielä palanneet Itämeren risteilyille.
– Itämeri ei myöskään ole enää niin houkutteleva, kun Pietari ei ole mukana, Haapasaari lisäsi.
Sen sijaan Itämeren sisäisille risteilyille uskottiin löytyvän uusia matkustajia. Näistä esimerkkinä Yrjö Vainiala nosti esiin tulevana kesänä Ahvenanmaalta alkavat Gotlannin-risteilyt.
Teksti: Tomi Kangasniemi