Matti Pajula avasi Raumalla tämä vuonna pidetyn Vesitiet ry:n järjestämän Vesitiepäivän, johon osallistui kymmeniä vesiliikenteen asiantuntijoita. Päivillä käsiteltiin monipuolisesti sekä meri- että sisävesiliikennettä sekä suunnittelun, tehokkuuden että ympäristön kannalta.
Lähimerenkulun ja rahtiliikenteen näkymistä puhunut apulaisprofessori Tomi Solakivi Turun Yliopistosta oli Pajulan kanssa samaa mieltä.
– Laiva on energiatehokkain kuljetusmuoto, perusteli Solakivi. Hän ennusti, että vesikuljetusten vähäiset ympäristövaikutukset ovat tulevaisuuden kilpailutekijä.
Merenkulkutalouden apulaisprofessori muistutti covidin aiheuttaneen pahoja ruuhkia, koska kontit olivat myöhässä ja väärissä paikoissa ja vain noin kolmannes konttikuljetuksista oli aikataulussa
– Sota Ukrainassa lopetti Venäjän kaupan ja muutti tavaravirtoja, joita korvattiin merituonnilla. Pessimisti sanoisi, että Venäjän kauppa ja transito eivät enää palaa entiselleen.
– Vihreä siirtymä taas vaikuttaa raaka-aineisiin ja niiden kuljetuksiin samalla kun merenkulun dekarbonisaation takia käyttövoimapaletti menee uusiksi.

Raakapuun ja hakkeen tuonti on vähentynyt maissa ja siirtynyt merelle.
– Kokonaisuutena ottaen Suomi ei enää sijaitse reitin varrella, vaan siitä on konttiliikenteessä tullut päätepiste.
Solakivi ennusti myös, että kappaletavaran vienti ja tuonti lisääntyvät.
Kysynnän painopisteen muutos kohti Aasiaa tulee vaikuttamaan myös Suomen asemaan valmistusmaana.
Puu liikkuu Saimaalla
Liikenneasiantuntija Sonja Tynkkynen Etelä-Karjalan liitosta uskoo sisävesiliikenteen tulevaisuuteen, mutta muistutti erityisesti kahden seikan estävän Saimaan sisävesiliikenteen kehittämistä
– Toinen niistä on se, että suuri joukko Saimaalla operoinnista aluksista jäi Suomenlahdelle eikä niitä ole voitu sieltä palauttaa.
– Sekin haittaa liikennettä, että vakuutusyhtiöt eivät tässä tilanteessa myönnä vakuutuksia alusten siirtoon Suomenlahdelta Saimaalle, kertoi Tynkkynen.
Hän muistutti kuitenkin, että sisävesi ei ole tyhjän panttina, vaan sitä kautta kuljetetaan raakapuuta Saimaan sisäisenä vientinä ja tuontina. Vesi koetaan järkeväksi puun kuljetustavaksi, koska alueen rataverkko ei ole parhaassa mahdollisessa kunnossa.
Tynkkysen mukaan UPM on uittanut Saimaalla puuta jo pitkään. Metsä Group ja Stora Ensokin ovat sitä aloittamassa.
Seuranneessa keskustelussa todettiin, että Saimaalla on rahtialusten ohella toiminnassa ehkä 25 hinaajaa. Alukset ovat enimmäkseen usean kymmenen vuoden ikäisiä.
NATO ei muuta juuri mitään
Liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntijan Tero Jokilehdon aiheena oli NATO merenkulussa. Hän tiivisti aiheen toteamalla, että sotilasliittoon liittyminen ei muuta juuri mitään.
– Se lisää korkeintaan jonkin verran tarvetta kuljettaa ihmisiä vesitse ja elvyttää siten omalta osaltaan hieman risteilyliikennettä.
Ympäristösäätelyn ja digitaalisuuden vaikutukset
Seminaarin iltapäivän toisessa osuuden aloitti Tallinnan teknillisen yliopiston professorin Ulla Tapaninen. Hän valaisi esityksessään sitä, miten tiukentuvat ympäristömääräykset tulevat muuttamaan rannikko- ja saaristoliikennettä. Tapaninen totesi muun muassa, että pienet alukset tulevat olemaan suunnannäyttäjiä siirryttäessä uusiin polttoaineisiin.
One Sea ry:n toiminnanjohtaja Sinikka Hartonen avasi esityksessään IMO:n sääntelytyön edistymistä ja One Sea toiminnan etenemistä. Yhtenä ongelmana nähdään yhteisen terminologian puute, joka monimutkaistaa keskustelua merenkulun automatisaatiosta.

Fintrafficin hankepäällikkö Olli Soininen kertoi puolestaan meneillään olevan Maritime Single Window- NEMO-hankkeen kuulumiset. Maritime Single Window (MSW) tulee pakolliseksi maailmanlaajuisesti ensi vuoden alusta alkaen.
Session päätti keskustelu ympäristösääntelyyn sopeutumisesta. Panelisteina olivat Johanna Luoma, Environment and Sustainability Specialist, Finnlines ja Minna Keinänen-Toivola, tutkimuspäällikkö, SAMK, Merilogistiikan tutkimuskeskus.
Rauma ja Satakunta saavat merestä elinkeinoa
Euroports Finlandin ja sataman toimintoja esitteli liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristian Luoma. Europortsilla on maailmanlaajuisesti noin 40 merisatamaterminaalia ja yli 10 sisämaan terminaalia ja logistiikka-aluetta. Suomessa yrityksellä on toimintaa Raumalla, Hangossa ja Pietarsaaressa.
Päivän päätteeksi tutustuttiin RMC Finlandin toimintoihin. Seminaarivieraat kävivät myös tutustumassa telakkaan ja Rauman satamaan, joka kuuluu ESPO:n Ecoports- satamiin.
Sataman teknisen johtajan Timo Metsäkallaksen mukaan sataman lähiaikojen suunnitelmiin kuuluu maasähkön käyttöönotto syksyllä.
Tilaisuuden järjestelyistä vastasi ja moderaattorina toimi Vesitie ry:n toiminnanjohtaja Merja Salmi-Lindgren.