Naval Québecin delegaatio saapui Suomeen viikon kestävälle vierailulle toukokuun alussa. Kyseessä oli vastavierailu, sillä Suomen delegaatio vieraili Kanadassa vuoden 2023 kesäkuussa sekä elinkeinoministeri Wille Rydmanin johdolla tämän vuoden maaliskuussa. Business Finlandin ja Meriteollisuusliiton organisoimien matkojen tavoitteena on edistää Quebecin ja Suomen meriteollisuustoimijoiden välisiä yhteistyömahdollisuuksia sekä merenkulkuteknologian kehitystä.
Yhteys Quebecin ja Suomen välillä vahvistui merkittävästi viime vuonna siinäkin mielessä, että Helsingin telakka (Helsinki Shipyard) siirtyi kanadalaisen laivanrakentaja Group Davien (Davie) omistukseen. Kaupan myötä yhteistyö tiivistyy luonnollista tietä, ja samalla Davie lujittaa asemaansa ympäristöystävällisten ja arktisiin olosuhteisiin suunniteltujen alusten globaalina toteuttajana.
Tapaamisia ja keskusteluja
Vierailun avajaispäivä Helsingin telakalla aloitettiin avauspuheenvuoroilla. Terveisensä kertoivat vuorollaan Helsingin telakan toimitusjohtaja Kim Salmi, Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonen, Davien viestintäjohtaja Paul Barret, Business Finlandin commercial counselor Ulla Lainio ja Senior Advisor Katerina Ioannou, Kanadan Suomen suurlähetystön konsuli Clint Martin, Naval Québecin hallituksen puheenjohtaja André Komlosy, Suomen Meriteollisuus ry:n toimitusjohtaja Elina Andersson sekä Niko Rautiainen, Global Sourcing Manager, Helsinki Shipyard.
Kaikissa puheenvuoroissa korostuivat ajatukset yhteistyöstä ja kumppanuudesta. Ilmassa oli selkeästi myönteistä energiaa ja halukkuutta kanssakäymiseen.
Paikalla oli Kanadan 40-henkisen delegaation lisäksi kymmenien suomalaisten yritysten edustajia. Avajaispäivälle oli annettu nimeksi ’matchmaking day’. Tarkoituksena oli, että mahdollisimman monet eri yritykset ja toimijat tapaavat toisensa, ja saavat käsityksen tarjolla olevista yhteistyömahdollisuuksista. Ensitapaamiset ja avauskeskustelut oli järjestetty speed dating -periaatteella. Paikalla olevat kohtasivat toisiaan numeroitujen pöytien ääressä pienryhmissä 15 minuutin ajan, ja kun kello soi, siirryttiin seuraavan pöytään uusien keskustelujen pariin. Tämän lisäksi tarjolla oli opastettuja kävelykierroksia telakan tiloissa sekä vapaata keskustelua.
– Tilaisuuden suunnittelu aloitettiin noin neljä kuukautta sitten. Paikalle onkin saatu Quebecin alueelta ja Suomesta monta meriteollisuuden johtavaa yritystä. Viikon aikana tehdään yhteistilaisuuksien lisäksi useita erillisiä yritysvierailuja. Yhteensä syntyy noin 200 tapaamista, eli odotukset ovat kohdillaan, sanoo commercial counselor Ulla Lainio Business Finlandin Yhdysvaltain toimipisteestä Washingtonista.
Tärkeä teollisuudenala
Ulla Lainio on ehtinyt toimia jo pitkään meriteollisuusalan parissa, suomalaisten hankkeita edistäen.
– Tulin vuonna 2009 silloisen Finpron, eli nykyisen Business Finlandin, palvelukseen. Pohjois-Amerikka on ollut monesti hankkeidemme kohdealue. Tämänkertaisessa hankkeessa keskitymme Quebecin alueen toimijoihin. Kanadassa olemme tehneet yhteistyöhankkeita myös Halifaxin ja Vancouverin telakoilla.
– Kanadassa ei ole kuitenkaan tehty jäänmurtajia, vaikka arktinen merenkäynti on siellä tärkeää. Suomessa taas on puolestaan huippuosaamista ja ainutlaatuinen meriklusteri muutenkin. Laivanrakennusteollisuus on ylipäänsä Suomessa maailman huippua, puhutaan sitten jäänmurtajista, ro-pax -aluksista tai luxus-risteilijöistä. Samaan ei pystytä Kanadassa eikä Yhdysvalloissakaan, kertoo Lainio.
Suomen meriklusterin tuotannosta yli 90 % menee vientiin. Kokonaisuudessaan vienti vastaa satamaliiketoiminta mukaan lukien 10 – 15 % Suomen kokonaisviennistä. Eli kyseessä on kansantalouden näkökulmasta hyvin merkittävä teollisuudenala.
– Suomessa meriteollisuuden tuotantoketjussa ei ole heikkoja linkkejä. Suunnittelu, toteutus ja projektinhallinta ovat korkealla tasolla. Voisi sanoa, että varsinkin jäänmurtajahankkeissa suomalaiset ovat aina mukana tavalla tai toisella. Tällä taustalla on tämän viikon keskusteluissa suuri rooli. Kanada haluaa vahvistaa jäänmurtajateollisuutta, Davie etunenässä, toteaa Lainio.
Jatkuvaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä
Tavoite jäänmurtajateollisuuden vahvistamiseksi onkin otettu keskeiseksi osaksi Davien strategiaa. Helsingin telakan osto on tehnyt tavoitteen myös todelliseksi.
– Daviella on maailman suurin jäänmurtajien tilauskanta, ja pidämme esillä Nato-maiden kasvavaa tarvetta investoida arktisten alueiden turvallisuuteen. Haluamme hyödyntää sekä kanadalaista että suomalaista laivanrakennusosaamista transatlanttisten yhteistyömuotojen vahvistamiseen ja uusien bisnesmahdollisuuksien luomiseen. On selvää, että molemminpuolinen osaamisen ja teknologian jakaminen hyödyttää sekä suomalaista että quebeciläistä telakkateollisuutta, sanoo Davien toimitusjohtaja James Davies.
Naval Québec kokonaisuudessaan uskoo myös, että tiiviimpi yhteistyö parantaa toimitusketjujen tehokkuutta ja molempien telakoiden teknologisia etuja.
– Kanadan kuuden uuden jäänmurtajan rakentajana Daviella on keskeinen rooli Kanadan merenkulun kyvykkyyksien kehittämisessä. Tämä rooli näkyy varmasti myös Suomen ja Kanadan meriteollisuuksien välisessä, kasvuun, innovaatioihin ja teknologiseen osaamiseen liittyvässä yhteistyössä, kertoo Naval Québecin toimitusjohtaja Pierre Drapeau.
Yhteistyön vaaliminen on pitkäjänteistä ja jatkuvaa toimintaa. Tämä näkemys tiivistyy Business Finlandin puheenvuorossa.
– Davien Quebecin ja Helsingin telakoiden välinen yhteistyö luo uusia mahdollisuuksia kaupalliseen yhteistyöhön ja osaamisen jakamiseen. Business Finland jatkaa yhteistyötä Suomen ja Kanadan meriteollisuuden toimijoiden kanssa edistääkseen osaamisen jakamista maiden välillä, toteaa puolestaan Business Finlandin Senior Advisor Katerina Ioannou.
Kumppanuuksia ja vientimahdollisuuksia
Suomen meriteollisuus muodostuu meriteknisen alan laitevalmistajista, kokonaistoimittajista, suunnittelutoimistoista, ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajista sekä laivanrakennus-, korjaus- ja offshore-telakoista. Ala työllistää arviolta 30 000 henkilöä, liikevaihdon ollessa n. 8 miljardia.
– Suomen ja Kanadan tiivistyvä yhteistyö luo mahdollisuuksia useille kumppanuuksille. Vierailun avauspäivä matchmaking -tapahtumineen oli tästä oiva esimerkki. Tällaiset tilaisuudet synnyttävät uusia ja vahvistavat aiempia yhteistyöhankkeita. Monet meriteollisuuden yritykset hyötyvät tästä, sillä toimitusketjut ovat usein pitkiä, sanoo Meriteollisuus ry:n toimitusjohtaja Elina Andersson.
– Kaikki toimet, jotka parantavat yritysten vientimahdollisuuksia ovat aina tervetulleita. Meriteollisuus ry:ssä on noin 90 jäsentä, suurista kansainvälisesti toimivista laitetoimittajista uusiin start-upeihin. Monilla on myös arktisen alueen erikoisosaamista. Odotamme tälle sektorille entistäkin enemmän aktiviteettia. Tällä hetkellä näyttää oikein hyvältä, toteaa Andersson.
Teksti Teemu Simola
Kuvat Timo Kauppila ja Teemu Simola
