Sapokan ja Katariinan palkituista meripuistoista tunnetun Kotkan kirkkain arkkitehtoninen vetonaula on Merikeskus Vellamo, johon Suomen merimuseo muutti professori Ilmari Lahdelman suunnittelemaan uuteen luomukseen Kotkan Kantasatamassa kesällä 2008. Keskukseen on sijoittunut merimuseon ohella Kymenlaakson museo ja Merivartiomuseo. Merikeskus Vellamossa on useita erillisiä näyttelyitä. Merkittävimpänä luonnollisesti Suomen merimuseon pysyvä näyttely, johon käy vuosittain tutustumassa yli 100 000 näyttelyvierasta.
Merikeskuksen viereen on parhaillaan nousemassa toinenkin merellinen kompleksi, johon puolestaan sijoittuu merenkulkijoita kouluttava ammattikorkeakoulu XAMK sekä ALA-arkkitehtien suunnittelema elokuun lopulla aukeava Satama Areena tapahtumakeskus. Suunnittelija on sama kuin muun muassa Helsingin lentoaseman uudessa terminaalissa, keskustakirjasto Oodissa ja Helsingin Löyly-saunassa.
Kohtalona Ruotsinsalmi
Merikeskus Vellamossa on avoinna tammikuuhun 2027 asti avoinna erinomaisen havainnollinen Kohtalona Ruotsinsalmi –näyttely, joka kertoo nykyisen Kotkan edustalla käydyn Itämeren suurimman meritaistelun ja sen jälkeen rakennetun linnoituskaupungin tarinan ennennäkemättömällä tavalla, samalla valaisten 1700-luvun geopoliittista tilannetta Ruotsin ja Venäjän välillä. Rajaseudun pikkupitäjä toimi tuolloin Venäjän ja Ruotsin suurvaltojen taistelun näyttämönä. Merenpohjaan vaipuneet tuhannet sotilaat, hämmästyttävästi säilyneet hylyt ja kukoistava merilinnoitus – 1790-luvun ihmiskohtalot heräävät eloon. Unohdetut tarinat nousevat pintaan ja heijastuvat myös tähän päivään.
Pako Pompejista
Vaihtuvien näyttelyiden tilaan avattiin puolestaan kuluvan kuun alussa italialainen Eurooppaa kiertävä näyttely, joka on avoinna ainoastaan 1.10.2023 saakka. Näyttelyn ovat tuottaneet italialaiset Expona ja Contemporanea Progetti yhdessä Suomen kansallismuseon kanssa.
Tämä Pako Pompejista -näyttely tuo esiin antiikin Rooman kaupunkien Pompejin ja Herculaneumin loiston, asukkaiden arjen ja kohtalon luonnonkatastrofin hetkellä. Samalla se kertoo harvoin kuullun tarinan Rooman laivaston uhkarohkeasta yrityksestä pelastaa kaupunkien asukkaat tuholta.
Pompejin ja Herculaneumin kaupungit tuhoutuivat Vesuviuksen tulivuoren purkauksessa vuonna 79 jaa. Kaupungit ja asukkaat alleen haudannut tuhka takasi sen, että Pompeji on yksi parhaiten säilyneistä arkeologisista kohteista maailmassa.
Tänä vuonna arkeologisten kaivausten aloittamisesta tulee 275 vuotta. Useita metrejä paksun pikkukivi- ja tuhkakerroksen alta löydetään yhä uusia osoituksia edistyksellisestä kulttuurista ja siitä elämästä, mitä liki 2.000 vuotta sitten elettiin. ”Pompeji on poikkeuksellinen, koska sen ansiosta olemme saaneet runsaasti tietoa tavallisen kaupungin arjesta ja pysäytyskuvan roomalaisen keskiluokan elämästä hetkeä ennen tuhoa”, näyttelypäällikkö Minerva Keltanen Suomen kansallismuseosta sanoo.
Näyttelyyn on saatu kaikkiaan 160 alkuperäistä esinettä Napolin museoista ja Suomen kansallismuseon omista kokoelmista. Joukossa on niin meriarkeologisia löytöjä, koruja, seinämaalauksia, mosaiikkeja kuin veistoksiakin, jotka todistavat rikkaasta kulttuurista ja loistokkaasta arjesta.
Esillä on myös kipsivaloksia tuhkan alle hautautuneista uhreista. ”Ruumiit ovat siinä asennossa, mihin ne jäivät Vesuviuksen tulivuoren purkautuessa. Vuonna 1863 kaivauksia johtanut Giuseppe Fiorelli keksi kaataa kipsiä ruumiin jättämään tyhjään tilaan. Kun tuhka sitten poistettiin, ruumiin muoto ja jopa kasvojen ilmeet saatiin talteen”, Keltanen kertoo.
”Kiinnostavaa on, kuinka hyvin kaikki yksityiskohdat ovat näihin aikoihin asti säilyneet. Näyttelyssä on jopa tulivuoren purkauksen aikaan uunissa paistumassa ollut leipä”, näyttelyamanuenssi Erik Tirkkonen Suomen merimuseosta kertoo.
Suomen kansallismuseon kokoelmiin esineitä on kertynyt muun muassa suomalaisten merimiehien ja tutkijoiden tuomina. Tällainen on esimerkiksi erään keräilijän lahjoittama pieni fallosamuletti. Sen suojaava voima liittyi hedelmällisyyteen ja elinvoimaan, mutta samalla säädyttömyyden ajateltiin aiheuttavan häpeää ja naurua ja näin kääntävän pahan silmän pois kantajastaan.
Lisäksi näyttelyssä on meriarkeologisia löytöjä, kuten sodankäynnissä käytetty laivan etuosan törmäyspuskuri, rostrum. ”Käytännössä se toimi siten, että sotalaiva ohjattiin törmäämään vihollisen alukseen, jolloin se upposi”, Tirkkonen kertoo.
Uhkarohkea merioperaatio
Pako Pompejista -näyttelyssä voi tutustua myös harvoin kerrottuun tarinaan Rooman laivaston uhkarohkeasta yrityksestä pelastaa kaupunkien asukkaat.
”Peräti 12 aluksen pelastusoperaation käynnisti luonnontutkija ja sotilas Plinius vanhempi. Vaikka Pliniukselle kävi huonosti, on tarina jäänyt muistiin tämän sisarenpojan Plinius nuoremman ainutlaatuisen silminnäkijäkuvauksen ansiosta”, Tirkkonen kertoo.
Tervetuloa Merimuseoon
Kävijöille on tarjolla opastettuja kierroksia ja yleisöluentoja. Torstaina 18.5. lounastreffillä klo 11.30–12 kierretään näyttely ja kuullaan Pompejin elämästä ja arjesta. Kesäaikaan yleisöopastuksia on tiistaista sunnuntaihin 27.6.–13.8.2023 klo 12–12.30. Opastukset ja yleisötapahtumat sisältyvät pääsymaksun hintaan. Alle 18-vuotiaille sisäänpääsy on aina ilmainen.
Opastuksia majakkalaiva Kemillä, jäänmurtaja Tarmolla ja vartioalus Telkällä
Maanantaisin 5.6.-7.8.2023 klo 13.30-14 ja jälkimmäiseen Ti-su 6.6.-13.8.2023 klo 13.30-14.30
Vastikään kunnostettuihin aluksiin voi tutustua myös itsenäisesti ohjatun kiertosuunnan mukaan ja kuunnella suomenkielisiä äänitarinoita alusten arjesta. Telkälle ei järjestetä opastuksia, mutta aluksella on opas paikalla. Pako Pompejista -opastukset sisältyvät Vellamon pääsymaksuun 14 €/9 €/Museokortti, alle 18-vuotiaat maksutta.
Merimuseon tukiyhdistykselle uusi hallitus
Merimuseon erityistarpeiden tukemiseksi johtavat varustamot ja meriteollisuusyritykset perustivat erityisen tukiyhdistyksen, jonka suurimpana ansiona oli v. 1898 rakennetun rajan taakse jääneen Pitkäpaaden luotsiaseman satavuotiaan Colin Archer-luotsikutterin ostaminen takaisin ja kuljettaminen Suomeen sekä entisöinti, joka valmistui v. 2003 aidoksi museon purjehtivaksi esineeksi. Viime vuonna yhdistys hankki ja lahjoitti Suomen merimuseon kokoelmiin Kustaa Saksen näyttävän Archipelago-tekstiilitaideteoksen. Teos on sijoitettu pysyvästi esille Merikeskus Vellamon Venehalliin.
Pompeiji-näyttelyn avajaisten yhteydessä pidetyssä tukiyhdistyksen vuosikokouksessa nimettiin uusi hallitus, johon tulivat valituiksi Aalto yliopiston Senior advisor, professori Pentti Kujala puheenjohtajaksi ja jäseniksi lippueamiraali Tom Hanén Rajavartiolaitoksesta, toimitusjohtaja Pertti Helaniemi Evli Awards Managementista/Suomen Meripelastusseurasta, varatuomari Raimo Kurki, ylikonemestari Antti Luostarinen Konepäällystöliitosta, toimitusjohtaja Kimmo Naski HaminaKotka Satamasta, merenkulkuneuvos Mikko Niini Meriliitosta, yliopettaja Tapani Salmenhaara XAMK:sta ja kehitysjohtaja Toni Vanhala Kotkan kaupungilta. Varalle tulivat viestintäpäällikkö Maj Jäntti Suomen Varustamoista, merikapteeni Vesa Penttilä sekä kommodori Kaarle Wikström, maanpuolustuskurssien vetäjä puolustusvoimissa.
Teksti ja kuvat: Mikko Niini
