Suomi on Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n neuvoston jäsen vuosina 2024–2025. IMO -neuvosto vuosiksi 2026-2027 valitaan vaaleissa, jotka järjestetään IMO:n yleiskokouksen yhteydessä 24.11.- 3.12.2025. Suomi on jo ilmoittautunut kisaan neuvostopaikasta.
– On hyvä ilmoittaa etukäteen, että olemme kiinnostuneet jatkamaan IMO-neuvostossa. Ilmoitus on lähtenyt Lontoon suurlähetystöstämme sekä IMO:n pääsihteerille sekä kaikille muille jäsenvaltioille niin, että he tietävät meidän olevan ehdolla vaaleissa kategoriassa C. Ehdolla olevat jäsenvaltiot tekevät vaalityötä IMO:ssa jo kovasti ja vauhti tulee kiihtymään ensi vuoden aikana. Kaikki keinot ovat käytössä, mutta Suomi luottaa vahvaan perustekemiseensä komiteoissa ja alakomiteoissa, Traficomin Suomen pysyvän IMO-edustajan sijainen Anita Mäkinen sanoo.
IMO-neuvostossa on tällä hetkellä 40 jäsentä, mutta määrää on päätetty Mäkisen mukaan nostaa 52:een, koska jäsenvaltioiden lukumäärä on kasvanut. IMO:ssa on 176 jäsenmaata. Suomi on ollut järjestön jäsen vuodesta 1959.
– Jäsenmäärän nostamisella on haluttu taata se, että jäseniä on mahdollisimman kattavasti eri puolilta maapalloa. Mukaan halutaan myös pieniä saarivaltioita ja kehittyviä valtioita. Päätös neuvoston jäsenmäärän nostosta tulee voimaan vasta, kun tietty määrä jäsenvaltioita on ratifioinut tämän muutoksen. Siihen tulee kulumaan aikaan, eli tällä vanhalla jäsenmäärällä mennään siihen asti.
Paikka IMO-neuvostossa on Mäkisen mukaan tuonut tullessaan Suomelle uudenlaisia rooleja.
– Minun kokemukseni tässä neuvostoon kuulumisesta on se, että nyt meihin suhtaudutaan ”vakavammin”. Meidät otetaan huomioon neuvoston jäsenenä ja meidän vaikutusmahdollisuutemme ovat suurempia kuin silloin, kun olimme vain tarkkailijajäsen.
Suomea on esimerkiksi pyydetty tukijaksi erilaisiin dokumentteihin. Näin ei tapahtunut ennen Suomen jäsenyyttä neuvostossa, Mäkinen sanoo.
– Olemme vieneet IMO:on Itämeren ongelmia harkittavaksi yhdessä muiden Itämeren maiden kanssa ja pystyneet vaikuttamaan aika moneen globaaliin säätelyyn. Suomi ei ole tässä yksin vaan yhdessä muiden Itämeren maiden edustajien kanssa. Neuvostossa on mukana Itämeren maista Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska ja Saksa. Me kolme edustamme neuvostossa Itämerta.
Suomella on IMO:ssä omia intressejä, kuten talvimerenkulun ongelmat ja siksi jäsenyys neuvostossa on erityisen tärkeää.
– Vaikka voisi ajatella, että Suomella ja Ruotsilla on samanlaiset talviolosuhteet merenkulun osalta, niin pitää muistaa, että heillä on länsirannikko ja iso satama Göteborg. Ruotsilla on myös hyvin kunnianhimoinen ilmastopolitiikka, joka ainakin joskus vaikuttaa siltä, että se ajaa käytännön ja taloudellisten asioiden ylitse.
Jos Suomi valitaan uudelleen neuvoston jäseneksi, Suomi haluaa tuoda esiin erityisesti merenkulkualan koulutuksen ammattilaisten ja seuraavan sukupolven merenkulkijoiden ääntä.
Teksti Kari Martiala
Kuva Traficom
