Huoltovarmuus keskiössä SAMKin ensimmäisessä Merilogistiikan tutkimusfoorumissa

SAMKin tulee huolehtia siitä, että Suomen lipun alla oleviin laivoihin valmistuu päteviä merenkulun osaajia ja henkilökuntaa. Huoltovarmuus on myös monen Merilogistiikan tutkimuskeskuksen projektin taustalla.

Huoltovarmuuden teemaan paneutuneessa paneelikeskustelussa vetäjänä tutkimuspäällikkö Minna Keinänen-Toivola ja panelisteina Riikka Piispa Rauman Kauppakamarista (vas.), Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä merenkulun hankepäällikkö Heikki Koivisto SAMKista.

Huoltovarmuus on tämän hetken kriittisiä yhteiskunnallisia teemoja alalla kuin alalla. Kyse on isosta kokonaisuudesta, joka nostettiin paneelikeskusteluun Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) järjestämässä ensimmäisessä Merilogistiikan tutkimusfoorumissa 27.9.2022.

– Huoltovarmuus tarkoittaa varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuuden hallintaan, jotta väestön toimeentulon, talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämätön tuotanto, palvelut ja infrastruktuuri voidaan turvata vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa, Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriöstä totesi.

Kyseessä oli ministeriön tuorein määritelmä huoltovarmuudesta. Näkemystä täydensi Riikka Piispa Rauman kauppakamarista: yrityskentän näkökulmasta huoltovarmuus ja varautuminen ovat esimerkiksi ennakointia ja resilienssiä eli kykyä kohdata haasteita.

– Yrityskentässä on ollut pakko pohtia, miten yllättäen eteen tuleviin tekijöihin ja kriiseihin voi varautua. Esimerkiksi johtamiskulttuuria on jouduttu kehittämään entisestään, Piispa sanoi.

Yrityskentällä varautuminen on Piispan mukaan johtanut monen asian kyseenalaistamiseen ja varasuunnitelmien käyttöönottoon. Merenkulun hankepäällikön Heikki Koiviston mukaan SAMKin tulee puolestaan huolehtia, että Suomen lipun alla oleviin laivoihin valmistuu päteviä merenkulun osaajia ja henkilökuntaa. Näin täytetään merenkulun viranomaisvaatimuksia – ja varmistetaan huoltovarmuuden toimivuus.

Tutkimusfoorumissa esiteltiin myös eri hankkeita, joissa huoltovarmuus ei ollut pääteemana, vaikka se tavalla tai toisella on monen Merilogistiikan tutkimuskeskuksen projektin taustalla.

Digitaalisuutta ja logistiikka

Hanke-esittelyt aloitettiin MeriLoki-hankkeella, jonka tavoite on 1,5 vuotta vanhan Merilogistiikan tutkimuskeskuksen toiminnan vahvistaminen meriosaamisen, logistiikan ja huoltovarmuuden teemoissa. Tutkimusfoorumin järjestäminen oli juurikin tätä työtä. Tutkimustyön tuloksista päästään raportoimaan vuonna 2023, toisin kuin SataMaa ja SaLoDi-hankkeet, jotka päättyvät nyt syksyllä.

Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tärkeässä roolissa Merilogistiikan tutkimuskeskuksen toiminnan vahvistamisessa, Minna Keinänen-Toivola muistutti MeriLoki-hanketta esitellessään.

SaLoDi eli Satakuntalaisten logistiikkaketjujen digiloikka -hankkeen hanketulokset osoittivat, että yksi toimiva, koko logistiikkaketjun kattava sovellus on tarpeellinen (95 % haastatelluista) ja että tarvitaan laajaa käytännön kehitystyötä ratkaisujen tuomiseksi yrityselämän ulottuville. Toimivan sovelluksen kerrannaisvaikutukset edesauttavat huoltovarmuuteen liittyvien logistiikkaketjujen sujuvuutta ja vähentyneet hukka-ajot ovat osa ympäristöystävällistä logistiikkasuunnittelua.

Maailmalta Satakuntaan ja Satakunnasta maailmalle (SataMaa) -hankkeessa puolestaan tutkittiin Satakunnan joukkoliikenteen tilaa ja selvitettiin esteitä joukkoliikenteen käytölle. Kyselyssä ilmeni mm., että satakuntalaiset kokevat joukkoliikenteen käytön tehottomaksi verrattuna autoiluun ja että aikataulut ja reitit eivät ole tarpeeksi joustavia erilaisiin tarpeisiin. Kutsuohjattu liikenne voisi tuoda nykyiseen tilanteeseen parannusta.

Laivanrakennuksen ennakkotestaamisesta lupaavia tuloksia

Laivojen tulevaisuus on enenevässä määrin digitaalista: nykyajan laivoissa on laskutavasta riippuen satoja digitaalisia järjestelmiä, joten on ymmärrettävää, että yhteensovittamisen haasteet korostuvat. Haasteet näkyvät loppupelissä rakentamisen pitkittyessä ylimääräisinä kustannuksina sekä turvallisuus- ja energiatehokkuusriskeinä. LaivaDigiLab-hankkeessa luodaan edellytykset riippumattomalle laivojen rakentamisen ennakkotestaamisen digitaaliselle laboratoriolle ja tähän asti simuloinnista saadut tulokset esimerkiksi laivan energiatehokkuuden optimoimiseksi ovat olleet lupaavia. Prosessia on pystytty aluskäynnin yhteydessä kääntämään käytännöstä takaisin simulaattoriympäristöön eli olosuhteiden salliessa on pystytty ajamaan energiatehokkaammin ja näillä asetuksilla on voitu ja voidaan myös jatkossa suorittaa simulaattoriharjoituksia.

Mielen hyvinvointi tärkeää myös logistiikka-alalla

Kuten huoltovarmuusteemassa jo tuotiin esille, yhteiskunnan kriisit ja toimintaympäristön muutokset vaativat resilienssiä eli kykyä sopeutua muutokseen. Mielen hyvinvointi on tärkeä osa yksilön sietokykyä ja yksilön sietokyky on tärkeä osa yrityksen sietokykyä, ja siten se on merkittävässä roolissa työhyvinvoinnissa. Hyvä resilienssi mm. lisää yksilön tuottavuutta.

Teemaa ole logistisen alan koulutuksessa järjestelmällisesti aiemmin huomioitu. SataMieLo-hankkeessa tunnistetaan mielen hyvinvointiin vaikuttavia asioita ja herätellään motivaatiota mielen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tutkimustulosten perusteella luodaan tunnistettuihin tarpeisiin räätälöity koulutuspaketti. Hankkeen loppupuolella toteutettava verkkokoulutuspaketti tulee avoimesti saatavaksi.

Tutkimusfoorumista vuosittainen tapahtuma

Merilogistiikan tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Minna Keinänen-Toivola näkee, että tutkimusfoorumi on alku vuosittaiselle tapahtumalle Satakunnassa. Ensimmäinen tilaisuus pidettiin hybridinä ja myös jatkossa kynnys osallistua tilaisuuteen halutaan pitää matalana. Merilogistiikan tutkimusfoorumi tullaan järjestämään seuraavan kerran syksyllä 2023.

· Merilogistiikan tutkimuskeskus on Satakunnan ammattikorkeakoulun alainen, Raumalla sijaitseva keskus, joka on perustettu 2021.

· Keskus tekee tutkimus sekä tuote- ja palvelukehitystä merenkulun osaamisessa, logistiikassa ja huoltovarmuudessa yritysten tarpeisiin.

· Laaja hankekanta (n. 20) käsittää niin alueellisia, kansallisia kuin kansainvälisiäkin tutkimus- ja kehittämishankkeita yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

· Projektien yhteisarvo 2022 n. 1 miljoona.

· Lisätietoa keskuksesta osoitteessa www.merilogistiikka.fi

Teksti: Hanna Kajander
Kuvat: Hanna Rissanen

Jaa artikkeli