Uutta Satakunnan ammattikorkeakoulun merilogistiikan koulutusohjelmaa suunniteltiin työpajassa

Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on kehittämässä merilogistiikan koulutusohjelmaa, jonka sisällön suunnitteluun yritykset saivat osallistua työpajatyöskentelyssä.

Satakunnan ammattikorkeakoulussa ollaan käynnistämässä Suomen ensimmäinen merilogistiikan tradenomikoulutusohjelma, jonka sisältöä rakennetaan tiiviissä yhteistyössä alan yritysten kanssa. Koulutusohjelman tavoitteena on vastata yritysten kasvavaan tarpeeseen osaavasta työvoimasta ja varmistaa, että opiskelijat ovat jo valmistuessaan valmiimpia alan moninaisiin ja vaativiin työtehtäviin.

Yritysten toiveet mukaan suunnitteluun

Suomen Laivameklarit ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n jäsenyritysten edustajia kokoontui 15.10. Suomen Maerskin tiloihin työpajaan, jossa alan asiantuntijoilla oli mahdollisuus vaikuttaa tulevaan koulutusohjelmaan ja esittää SAMKille omat toiveensa koulutuksen sisällöstä.

Työpajan fasilitaattori Teppo Lundell kuvaa hankkeen lähtökohtia: ”Emme halunneet lähteä suunnittelemaan koulutusohjelmaa pelkästään oppilaitoksen näkökulmasta. Yritysten toiveet ja tarpeet ovat kaiken keskiössä, ja juuri sen vuoksi aloitimme ohjelman suunnittelun työpajatyöskentelyllä, jossa alan asiantuntijat pääsivät jakamaan näkemyksiään ja ideoitaan.”

Työpaja käynnistyi ideointiosuudella, jossa osallistujat kirjasivat nopeasti ideoita tulevaa koulutusta varten. Tämän pohjalta syntyi lähes 300 ideaa, joita ryhdyttiin jäsentämään ja tiivistämään konkreettisiksi tavoitteiksi. Päivän aikana työpaja eteni ryhmätyöskentelyyn, jossa keskityttiin alan asiantuntijoiden näkemyksiin ja työnantajien tärkeinä pitämiin teemoihin, kuten osaamisalueisiin ja yritysyhteistyöhön. Päivän lopuksi ryhmät esittelivät yhdessä kokoamiaan tuloksia, jotka toimivat pohjana koulutusohjelman rakenteelle ja sisällölle.

Lundellin mukaan työpajaan lähdettiin oppilaitoksen näkökulmasta puhtaalta pöydältä. . ”Halusimme kuulla alan ammattilaisia ja saada heiltä sellaista tietoa, jota olisi ollut mahdotonta saada selville pelkästään oppilaitoksen sisäisessä suunnittelutyössä. Esimerkiksi lainsäädäntö ja merilogistiikan ammattisanasto nousivat yllättäviksi ja tärkeiksi osa-alueiksi, joita ilman opiskelija ei pääse kunnolla sisälle alaan. Keskusteluissa saimme kuvan siitä, miten keskeistä on ymmärtää alan slangia ja käytäntöjä jo koulutuksen aikana. Näin valmistuneilla on paremmat valmiudet hypätä työtehtäviin, joissa vaaditaan alan erityiskielen hallintaa sekä ymmärrystä monimutkaisesta toimintaympäristöstä.”

Suomi on saari ja merilogistiikka kansallisen huoltovarmuuden tukena

Merilogistiikka on Suomen kaltaiselle, vientiin nojaavalle saarelle elintärkeä ala. Shipbrokers Finlandin toiminnanjohtaja Sari Turkkila muistuttaa alan merkityksestä:

”Suurin osa tuotteista saapuu Suomeen meriteitse, ja toisaalta suomalaiset vientituotteet, kuten metsäteollisuuden tuotteet, lähtevät maailmalle samoja reittejä pitkin. Siksi on olennaista, että alalla on osaavaa työvoimaa, jotta toimitusketjut pysyvät vahvoina ja huoltovarmuus voidaan taata.”

Monet alalla toimivat yritykset ovatkin huolissaan siitä, mistä tulevaisuuden osaajat löytyvät, kun kokeneemmat sukupolvet ovat jäämässä eläkkeelle. Työelämässä näkyy myös se, ettei merilogistiikasta tai sen uramahdollisuuksista ole nuorilla riittävästi tietoa.

”Merenkulkuala tarjoaa kansainvälisiä työmahdollisuuksia alati kehittyvässä ja muuttuvassa ympäristössä, mutta alasta tiedetään silti nuorten keskuudessa kovin vähän,” toteaa Nina Bredenberg, OOCL Finlandin toimitusjohtaja ja Suomen Laivameklarit ry hallituksen jäsen. ”Suomi on saari, ja ilman merilogistiikkaa kauppojen hyllyt pysyisivät tyhjinä. Meidän tehtävämme on varmistaa esimerkiksi koulutuksen keinoin, että ala pysyy elinvoimaisena ja houkuttelevana myös nuoremmille sukupolville.”

Käytännönläheistä osaamista heti työelämän tarpeisiin

Galea Shippingin laivanselvittäjä Katja Kivikangas korostaa alan käytännönläheisyyttä ja huoltovarmuuden merkitystä. ”Moni ei tiedä, että varustamojen ja satamatoimintojen työn merkitys Suomen huoltovarmuudelle on valtava. Alalle kaivataan työntekijöitä, joilla on jo opiskeluvaiheessa ymmärrys kokonaisuudesta ja kyky aloittaa työt vaativassa ympäristössä.”

Wagenborg Agencies Finlandin Agency Manager Aleksei Kumpulainen puolestaan toteaa, että työssä oppiminen on ollut alalla yleistä. ”Usein alalle tullaan kesätöiden kautta ja työtehtävät opitaan käytännössä. Tämän koulutusohjelman myötä voimme saada valmistuneita, joilla on jo valmiiksi alan perustiedot, mikä helpottaa työnantajaa perehdytysvaiheessa.”

Monimuotokoulutusta eri elämäntilanteisiin

Merilogistiikan tradenomikoulutus rakennetaan monimuotokoulutukseksi, joka mahdollistaa osallistumisen joustavasti erilaisissa elämäntilanteissa. Oppilaitoksen osaamisalueen johtaja Riitta Tempakka kertoo, että ohjelman tavoitteena on vastata suoraan alan kasvavaan työvoimatarpeeseen: ”Halusimme tarjota mahdollisuuden osallistua opintoihin mahdollisimman laajalle kohderyhmälle. Sisältö rakentuu lähtökohtaisesti suomeksi, mutta alan kansainvälisyyden vuoksi myös englanninkielisiä opintokokonaisuuksia tullaan todennäköisesti siihen sisällyttämään.”

Tempakan mukaan koulutusohjelman suunnittelu käynnistyy heti ja työpajaan osallistuvat saavat mahdollisuuden kommentoida sen rakennetta. Uusi koulutusohjelma on haussa jo ensi keväänä.

Työpajassa rakennettiin tulevaisuuden osaamista

Päivän työpaja tarjosi sekä SAMKin koulutussuunnittelijoille, että yritysedustajille konkreettisen mahdollisuuden vuoropuheluun ja tulevaisuuden osaamistarpeiden kartoittamiseen. Osallistujat saivat yhteisiä näkemyksiä muun muassa merilogistiikan keskeisistä vaatimuksista ja alan työelämän erityispiirteistä. Tärkeäksi nostetut näkökulmat, kuten erikoissanaston hallinta ja lainsäädännön tuntemus, toivat suunnitteluun uutta syvyyttä.

”Päivän anti oli erinomainen ja sen aikana käyty rakentava keskustelu antoi hyvän pohjan koulutusohjelmalle, joka vastaa aidosti alan yritysten odotuksiin ja antaa valmistuville kattavan ymmärryksen tulevasta työkentästä”, Tempakka totesi lopuksi.

Teksti: Mia Heiskanen

Jaa artikkeli