Sopimuksen pitkä valmisteluaika johtui vetykäytön hyväksyntään, luvituksiin ja tekniikkaan liittyneistä haasteista, jotka tänä aikana on viranomaisyhteistyöllä ratkaistu. Norwegian Ship Design Company (NSDC) on suunnitellut nämä 120 metriä pitkät Ropaxit, joihin kuhunkin mahtuu 120 autoa ja 599 matkustajaa. Luokaksi on valittu Lloyds Register, mikä yllättää, kun kysymys on Norjasta. Alukset toimivat reitillä ympäri vuoden ja ne tarvitsevat päivittäin 5-6 t vetyä, ja ympäristövaatimuksena on ollut, että polttoaineena voi käyttää vain vihreää vetyä.
Vedyn toimittajaksi on sovittu GreenH:n Bodøn Langstrandan tehdas, joka pystyy tuottamaan tarvittavat 6-10 tonnia vetyä päivässä.
Torghatten Nordin sopimus Norjan tiehallinnon (Statens Vegvesen) kanssa tästä reitistä on arvoltaan 4,98 miljardia Norjan kruunua (lähes 500 miljoonaa euroa). Sopimuksen pituus on 15 vuotta.
– Löysimme Myklebustista korkean osaamisen ympäristön kestävään hintaan. Olen ylpeä siitä, että rakentaminen tapahtuu Norjassa, koska tämä on suuri sysäys norjalaiselle teknologialle ja laivanrakennukselle. Olemme yhdessä viranomaisten kanssa asettamassa standardeja täysin uudelle alusluokalle maailmanluokan innovaatio- ja ilmastoprojektilla, sanoo Torghatten Nordin toimitusjohtaja Marius Hansen.
Myklebust Verft sijaitsee Gurskenissa Ålesundin eteläpuolella. Sopimus 117 metriä pitkien lauttojen rakentamisesta merkitsee henkilöstön lisäämistarvetta ja uutta aktiiviteettia telakalle lähitulevaisuudessa.
– Olemme erittäin tyytyväisiä, että olemme saavuttaneet tavoitteen rakentaa maailman suurimat vetylaivat tiiviissä yhteistyössä varustamon kanssa. Yhdessä Norjan merenkulkuklusterin kanssa kehitämme uutta osaamista, turvaamme työpaikkoja ja pystymme ottamaan lisää nuoria oppimaan tällä toimella. On jännittävää päästä rakentamiseen, jota kukaan ei ole tehnyt ennen meitä, sanoo Leiv Sindre Muren, Myklebust Verftin toimitusjohtaja.
Norjan liikenneministeri on tyytyväinen siihen, että vetylauttojen rakentaminen meni norjalaiselle telakalle.
– Haluan onnitella Torghatten Nordia ja Myklebust Verftiä tärkeästä sopimuksesta Norjan meriteollisuudelle. Hallitus on ollut huolissaan kestävyydestä, hyvistä palkoista ja työoloista, oppisopimusoppilaiden käytöstä, innovaatioista ja paikallisista heijastusvaikutuksista sopimuksissamme. Sopimus osoittaa, että norjalaiset telakat ovat edelleen kilpailukykyisiä, ja se myötävaikuttaa päästöttömien ratkaisujen osaamisen kehittämiseen, sanoo liikenneministeri John-Ivar Nygård.
Norjan tiehallinnon mukaan uudet lautat vähentävät CO₂-päästöjä Vestfjord-liikenteessä 26 500 tonnia vuodessa verrattuna tämän päivän LNG:llä toimiviin lauttoihin.
Näin pitkää ja vaativaa matkustajaliikennettä vedyllä ei ole harjoitettu missään muualla maailmassa. Suunnittelussa ja teknisissä ratkaisuissa on huomioitava kaikki turvallisuusnäkökohdat lautoilla, jotka kulkevat pitkiä matkoja sääalttiilla vesillä.
– Kansainvälisesti ei ole muita merenkulun vetyprojekteja, jotka olisivat lähellä tämän hankkeen mittakaavaa ja tavoitteita. Siksi olemme panostaneet ensisijaisesti jo jonkin aikaa norjalaisten tavarantoimittajien tiimin synnyttämiseen. Tämä koskee niin suunnittelua, turvajärjestelmiä, vedyn tuotantoa ja nyt alusten rakentamista. On ollut erityisen vaativaa päästä tähän markkinoilla, joille Euroopassa on ominaista sota ja epävarmuus, sanoo Hansen Torghatten Nordista.
– Kun rakennamme kahta suurta uudella tekniikalla täytettyä laivaa, toivomme tietysti, että projekti on valmisteltu perusteellisesti ennen sopimuksen allekirjoittamista telakan kanssa. Olemme nyt luoneet hyvän pohjan menestyä projektin kunnianhimoisten tavoitteiden kanssa, Hansen sanoo. Tällä reitillä nyt liikennöivät kaksi sisarlautaa, VÆRØY ja LANDEGODE, siirtyvät LNG:stä biopolttoaineisiin ja ne täydentävät uusia lauttoja kesämatkailukausilla.
Torghattenilla vahva asema myös Oslo-vuonossa ja Tanskassa
EQT osti muutama vuosi sitten Norjasta Torghatten-konsernin, jätti siitä Widerö-lentoyhtiön edellisille omistajille ja on luopunut yhtiön busseista ja keskittyy nyt vain meriliikenteeseen. Lauttaliikennekonsernin emoyhtiöksi on perustettu Nordic Ferry Infrastructures AS Osloon. Tätä johtaa Molslinjenin entinen toimitusjohtaja Carsten Jensen. Torghatten on perustettu jo vuonna 1878. Se tarjoaa välttämättömän lautta- ja katamaraani-infrastruktuurin ”kelluvat sillat” reittiverkostonsa ansiosta ja on tärkeä osa Norjan kotimaista liikenneinfrastruktuuria. Torghattenin laivasto koostuu 92 autolautasta ja pienemmistä matkustaja-aluksista, jotka liikennöivät 59 eri reitillä Norjassa, tyypillisesti keskipitkän tai pitkän aikavälin sopimuksilla joukkoliikenneviranomaisten kanssa. Osa aluksista on nopeita katamareeneja. Torghatten kuljettaa yli 8 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Se on yksi Norjan suurimmista kuljetusyrityksistä Fjord 1:n (80 alusta), Borealin ja Norledin (80 alusta) rinnalla.
Yhtiön viisi suurinta lauttaa toimii Oslovuonon poikki Bastø Fosen AS-varustamona Hortenin ja Mossin välisellä reitillä.
Turkin Sefine Shipyardin Torghattenille jokin aika sitten rakentama Norwegian Ship Design AS:n suunnittelema Bastø Electric on 139,2 metrin pituinen ja 21 metriä leveä, ja siinä on tilaa 600 matkustajalle ja 200 henkilöautolle tai 24 kuorma-autolle. Kaikkien kolmen Sefinellä rakennetun uuden lautan akut ja pikalatausjärjestelmät on toimittanut Siemens Energy Trondheimin akkutehtaalta. Bastø Electricin akkukapasiteetti on 4,3 MWh. Pikalatausjärjestelmän kapasiteetti on varustamon mukaan 9 MW. Lautta latautuu aina laituriin kytkeytyessään automaattisesti.
Noin kymmenen kilometriä pitkä Mossin ja Hortenin välinen lauttareitti on Bastø Fosenin mukaan Norjan vilkkain lauttayhteys. Tällä reitillä kuljetetaan vuosittain 3,8 miljoonaa matkustajaa ja 1,8 miljoonaa ajoneuvoa. ”Uusien investointien avulla tämän lauttareitin päästöt vähenevät 75 prosenttia”, varustamo sanoo. Myös reitin kaksi muutakin lauttaa on tarkoitus muuttaa lähiaikoina dieselkäyttöisestä sähkökäyttöiseksi. Jokainen lautta tekee 20-24 ylitystä päivässä. Ylitys kestää noin 30 minuuttia.
Viime vuosien yritysostoihin sisältyy Tanskasta Molslinjen, jolle RMC toimitti vuonna 2018 ensimmäisen uudisrakennuksensa Hammershusin, sekä Ruotsin ja Tanskan välillä ajava Öresundslinjen, jonka Tycho Brahe-tyypin lautat ABB hiljattain modifoi kokonaan sähkökäyttöisiksi. NFI:n omistuksiin Tanskassa kuuluvat myös Bornholmslinjen, Samsölinjen, Alslinjen, Langelandslinjen sekä Fanölinjen. Tukholmassa Torghatten käynnisti täyssähköisen kaupunkilauttaliikenteen viime kesänä.
Torghatten Nord voitti toissa vuonna Suomessa Saimaan lauttojen uusintaa koskeneen kilpailutuksen. Valitusten johdosta uutta kierrosta ei vielä ole saatu käyntiin, mutta tiettävästi yhtiö on edelleen Suomen hankkeessa mukana.
Tersan Shipyard ja Fjord 1 tähtäävät autonomisiin lauttoihin
Norjassa eräät varustamot innovoivat vieläkin pitemmälle tulevaisuuteen. Fjord 1-yhtiö ja Turkin Tersan Shipyard ovat tehneet uraauurtavan sopimuksen neljän autonomisen lautan rakentamisesta. Norjalaisen HAV Design AS:n suunnittelemat, 120 metriä pitkät Fjord1:n uudet autonomiset lautat parantavat Lavik-Oppedal-yhteyksiä 1.9.2026 alkaen. Jokaiseen alukseen mahtuu 399 matkustajaa miehistö mukaan lukien sekä 120 henkilöautoa. Manuaaliset toiminnot korvataan korkeatasoisilla autonomisilla toiminnoilla vuosien 2027 ja 2028 aikana, ja maalla oleva ohjauskeskus on suunniteltu valvomaan ja etäohjaamaan lauttoja. Toistaiseksi alukset tunnetaan runkonumeroilla NB1130-1133.
Tersan Shipyard toimitti muutama viikko sitten jo kaksi huippuluokan lauttaa Fjord 1-yhtiölle; Sunnylvsfjordin ja Norddalsfjordin, jotka ovat akkukäyttöisiä täyssähkölauttoja.. Ne ovat 84,0 metrin pituiset, ja niihin mahtuu miehistö mukaanlukien 248 henkeä, 80 autoa ja 6 perävaunua. Fjord1 otti Sunnylvsfjordin käyttöön Stranda-Liabygda-reitille, mikä parantaa yhteyksiä ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja työmatkailijoille. Nämä myös norjalaisen HAV Design AS:n suunnittelemat lautat on esimerkki huipputeknologiasta ja ympäristötietoisuudesta. Norddalsfjord palvelee vuorostaan reittiä Eidsdal-Linge. Reitit sijoittuvat Geiranger-vuonon edustan poikittaisliikenteeseen. Alukset olivat kahdeksas ja yhdeksäs Fjord1:lle telakalta toimitettu alus vuodesta 2017 lähtien. Päästöjen vähentämiseen sitoutuneena Fjord1 ja Tersan ovat edelleen yhdessä edelläkävijöitä kestävien merenkulun ratkaisujen soveltamisessa. Tersan osti helmikuussa Norjasta Havyard Leirvikin telakan Norjassa.
Suomessa toivotaan, että valtion lähiaikojen kilpailutukset saariston ja maanteiden lauttojen sekä saariston yhteysliikenteen uusinnassa laadittaisiin yhtä teknologiatavoitteellisiksi kuin Norjassa tapahtuu. Sillä myötävaikutettaisiin merkittävästi teknologisen osaamisen ja kilpailukyvyn kehitymiseen myös omassa meriklusterissamme. 2010-luvulla valtio mahdollisti ja nopeutti eräillä insentiiveillä ja omilla hankinnoillaan erityisesti LNG:n käyttöönottoa polttoaineena. Nyt kun ilmastomuutoksen torjunnassa olisi tärkeätä päästä uusiin polttoaineisiin, vetyyn, ammoniaan, metanoliin tai täyssähköön, vastaavilla insentiiveillä olisi erittäin suuri merkitys. Muuten voi hyvin käydä, että pian nämä ratkaisut on haettava norjalaisilta osaajilta ja turkkilaisilta telakoilta.
Teksti Mikko Niini
