Suomen neljän suurimman telakan tilanteesta ja kehityksestä kirjoitellaan mediassa huomattavan aktiivisesti. Pienempää kalustoa rakentavien ja laivakorjausta harjoittavien telakoiden asiat ovat esillä varsin niukasti.
Tämä artikkeli on kooste neljän merkittävimmän pienen telakkayhtiön toiminnasta, tilanteesta ja näkymistä. Nämä neljä ovat aakkosjärjestyksessä Oy HL-Metal Ab, Oy Kewatec AluBoat Ab, Marine Alutech Oy Ab ja Turun Korjaustelakka Oy.
Seuraavassa kuvataan lyhyesti kunkin mainitun yrityksen historia, tämän päivän toiminta, tuoteportfolio ja tulevaisuuden näkymä. Teksti perustuu kirjoittajan vierailuihin kussakin yhtiössä maaliskuun 2026 aikana.
Kasvulle hyvät edellytykset
Yrityksillä on varsin mielenkiintoinen, joskin monesti melko ”hajanainen” historia, joka tyypillisesti alkaa 30–40 vuoden takaa. Yleisesti voi todeta, että toiminta on merkittävästi kasvanut viimeisten vuosien aikana ja profiili markkinoilla on vakiintunut. Tämän seurauksena myös edellytykset vientimarkkinoilla ovat parantuneet. Kasvulle näyttää olevan markkinoiden puolelta tulevaisuudessa hyvät edellytykset.
Yritysten omistuksia on osittain siirtynyt Suomen ulkopuolelle, mikä on itse asiassa koko merisektorilla ollut hidas mutta selkeä, joskin aika valitettava trendi.
Merkittävä tulevaisuuden haaste on kyvykkään henkilöstön saanti, mikä on ehdottoman välttämätöntä näköpiirissä olevan kasvun mahdollistamiseksi. Yleisesti suhtautuminen tulevaisuuteen on huomattavan positiivista ja optimistista.
Käsillä olevien uudisrakennustelakoiden osalta on perusteltua pohtia, ovatko tuotteet laivoja vai veneitä. Tässä artikkelissa niistä käytetään pääasiassa termiä alus.
HL-Metal
Yritys on aloittanut vuonna 1985. Tuolloin toiminta keskittyi sementti- ja kaivosteollisuuden huolto- ja korjaustöihin kotipaikkakunnalla Paraisilla. Toiminta marine-sektorilla käynnistyi vuonna 2000, jota varten perustettiin rinnakkaistoiminimi HL-Marine. Tänään marine-sektori on jo yli puolet yrityksen koko toiminnasta. Asiakaskunta koostuu varustamoista, telakoista, kalanviljelylaitoksista ja teollisuudesta.
Yritys on edelleen henkilöomistuksessa, ja sillä on neljä yrityksen palveluksessa toimivaa omistajaa. Vuotuinen liikevaihto on ollut keskimäärin viime vuosina tasolla 10 MEUR, omaa henkilöstöä on 55, joista 10 toimihenkilöä. Tuotesuunnittelussa käytetään pitkälti alihankkijoita täydentämässä omaa suunnitteluvoimaa. Voittopuolisesti asiakkaat ovat kotimaasta. Vuodesta 2026 lähtien volyymin odotetaan kasvavan voimakkaasti, ja vuotuinen liikevaihto kasvaa.
Lähihistoriassa toiminta Paraisilla on ollut lossien ja työveneiden korjauksia sekä esimerkiksi pienten kalanviljelyalusten rakentamista.
Kotipaikkakunnalla Paraisilla yritys on ostanut 10 hehtaarin alueen, jonka rakennuksia ja laitteistoja paraikaa uudistetaan. Vanha vetotelakka, jonka kapasiteetti on 300 tonnia ja telakoitavan aluksen pituus enintään 50 m, on vastikään uusittu. Telakalle johtavan väylän syvyys on 4,5 m. Uusi halli on niin ikään juuri otettu käyttöön, ja alueella oleva toimistorakennus tullaan lähiaikoina uusimaan.
Volyymi kasvaa, koska HL-Metalilla on sopimus Suomen Lauttaliikenne Oy:n – paremmin tunnettu yhtiön markkinointinimellä FinFerries – kanssa Saimaan alueen maantielauttojen modernisoinnista. Kohteena on yhteensä 16 lossia, joista kaksi on uudisrakennuksia ja 14 kattavia muutostöitä. Kaikkien lauttojen kapasiteetti tulee olemaan 90 tonnia. Muutostöiden osalta tämä vaatii sekä runkojen pidennyksen että levennyksen. Työt tehdään pääasiallisesti Savonlinnassa, jossa FinFerries on vuokrannut paikallisen telakan HL-Metalin töitä varten. Osavalmistus tehdään HL-Metalin tiloissa Paraisilla ja useammalla alihankkijalla. Lohkokuljetukset Saimaan alueelle toimitetaan maanteitse, koska Saimaan kanavan käyttö ei ole tänään mahdollista. Ajallisesti tämä HL-Metalin kannalta huomattavan haastava hanke ulottuu toukokuulle 2028. Hanke nostaa HL-Metalin toiminnan täysin uudelle tasolle.
Näiden lisäksi yrityksellä on tilauskannassa kaksi yksityiskäyttöön toimitettavaa pientä uudisrakennusta ja kaksi ammattikäyttöön toimitettavaa uudisrakennusta.
Yrityksen kannalta ikävä kehitys oli ammattikoulun lopettaminen Paraisilla. Ammattikoulusta valmistuneista HL-Metal on vuosien aikana palkannut useita hyviä työntekijöitä.
Kewatec
Kewatec-nimi juontaa yrityksen alkuperäisen perustajan Karl-Erik Warghin etunimien ja sukunimen alkukirjaimista. Yhtiön juuret ovat Kokkolassa, jossa pääosa koko uudisrakennusalusten tuotannosta edelleen on. Historia ja kehitys liittyvät osin samoihin kuvioihin, jotka ovat Marine Alutechin taustalla. Nykymuodossaan henkilöomisteisena yrityksenä Kewatec on toiminut vuodesta 2005.
Yrityksellä on kaksi toimipaikkaa: uudisrakennustuotanto Kokkolassa ja huoltotelakka Porvoon Tolkkisissa. Liikevaihto vuonna 2025 oli 26 MEUR, henkilöstöä yli 100. Näistä kolme neljäsosaa uudisrakennustoiminnassa ja loput huoltotoiminnassa. Toimihenkilöiden osuus on noin 30 prosenttia.
Uudisrakennusten asiakaskunta on lähes yksinomaan julkishallinnon organisaatioita eri sektoreilla, kuten puolustus, siviiliturvallisuus ja infrastruktuurin eri osa-alueet. Eli tuotteet ovat ns. viranomaisaluksia.
Valtaosa tuotteista menee vientiin, pääosin Euroopan maihin, mutta toimituksia on ollut myös Kauko-Itään ja Arabimaihin. Agentteja käytetään ulkomailla, mutta nämä kytketään hankkeeseen vasta siinä vaiheessa, kun hanke on virallisesti lähtenyt liikkeelle.
Kokkolassa rakentaminen tapahtuu 3000 m²:n suuruisessa hallissa 2,9 hehtaarin tontilla meren äärellä ja alumiinituotanto Kälviällä 1500 m²:n hallissa. Tilojen laajentamiseen ollaan varautumassa.
Uudisrakennusalusten pituus on tyypillisesti 10–25 m. Aluksia toimitetaan vuosittain 10–20. Maksimipituus uudistuotannon aluksille on 30 m ja maksimipaino 90 tonnia.
Tilauskanta on hyvä ja kysyntä on selkeästi kasvussa, mikä luonnollisesti on seurausta meneillään olevasta turvallisuustilanteen muutoksesta. On perusteltua sanoa, että Kewatec kasvaa viranomaishankintojen imussa. Tuotteet pohjautuvat täysin omaan tuotesuunnitteluun. Yrityksellä on vahva oma suunnitteluorganisaatio, ja myös suunnittelua tarjotaan markkinoille. Runkomateriaali on kaikissa aluksissa alumiini.
Merkittävä uuden teknologian sektori ovat hybridi- ja sähköpropulsioratkaisut.
Huoltotoiminta, jota tehdään pääasiassa Porvoossa mutta myös asiakkaiden toimipaikoilla, kattaa noin 100 toimeksiantoa vuosittain. Nämä kohdistuvat pääasiassa viranomaisaluksiin, mutta osittain myös huvialussektoriin. Myös vientitoimituksia on huoltosektorilla.
Porvoon yksiköllä on valmiudet vaativiin töihin: korkea 2200 m²:n halli, 17 tonnin siltanosturi, koneistamolla huomattavat kapasiteetit, maalaamo, 3,5 metrin väylä sekä nostokapasiteettijärjestely 60 tonniin saakka.
Huoltotoiminta kattaa laajat palvelut valmistajasta riippumatta kaikkiin aluksiin, mm. perustelakoinnit, maalaukset, runkojen korjaus- ja muutostyöt sekä elinkaaren pidennykset ja koneistojen päivitykset.
Marine Alutech
Marine Alutech -nimellä yritys on toiminut Teijossa vuodesta 1991. Teijo oli aikaisemmin osa Perniötä ja kuuluu nyttemmin Salon kaupunkiin. Historia tätä ennen liittyy toimintoihin sekä Teijossa että Kokkolassa.
Taustalla on vuonna 1985 perustettu Teijon telakan alumiiniosasto, jonka peruja tavallaan ovat osittain sekä Marine Alutech että Kewatec. Tähän historiaan liittyy myös propulsiolaitevalmistaja FF Jet, joka yrityskauppaketjun seurauksena on tänään osa Kongsbergia.
Marine Alutech eriytyi Teijon telakasta. Mukana hankkeessa oli jo tuolloin Haron perhe. Kasvun varmistamiseksi kymmenen vuotta sitten yritykseen tuli omistajaksi myös Dubaissa toimiva Westfield International, jonka omistusosuus on 50 %.
Marine Alutech on keskittynyt lähes yksinomaan kaluston rakentamiseen julkishallinnon toimintoihin, joita ovat (sota)laivastot, merivartiostot, luotsitoiminta, poliisitoiminta, palolaitokset ja pelastuslaitokset. Vuonna 2025 toimitettiin 39 alusta, tänä vuonna toimitetaan 26 alusta ja toimituksia on tilauskannassa vuoden 2028 kevääseen saakka. Vienti kattaa 70 % liikevaihdosta, josta 60 % Eurooppaan ja loput 10 % Euroopan ulkopuolelle. Kaupat ovat tyypillisesti laivasarjoja, joissa sarjan pituus on usein 10–20 aluksen välillä.
Liikevaihto v. 2025 oli 46 MEUR ja liiketulos tästä 10,4 %. Vuoden 2026 liikevaihdoksi arvioidaan 65 MEUR, eli yritys elää hyvin vahvan kasvun aikaa. Tilauskannan oletetaan olevan v. 2026 päättyessä jopa 500 MEUR, mikä viittaa jopa eksponentiaaliseen kasvuun. COVIDin aikana eli muutama vuosi sitten liikevaihto oli alimmillaan vain 4 MEUR, mikä edelleen kertoo kasvun jyrkkyydestä.
Henkilövahvuus on tänään 153, joista yksi kolmasosa on toimihenkilöitä. Puolet toimihenkilöistä on tuotesuunnittelussa. Lähiaikoina henkilöstön määrä on tarkoitus nostaa tasolle 200. Suunnittelua tehdään Teijon lisäksi yrityksen toimipisteessä Turussa.
Teijossa telakan maa-alue on kooltaan 3 hehtaaria ja rakennusten pinta-ala on 12 000 m². Kaikki rakentaminen tapahtuu sisätiloissa. Aluskohtaisia rakennuspaikkoja on hallissa neljä, minkä lisäksi on tulossa kolme uutta paikkaa hallin laajennusosaan. Suunnitteilla on lisäksi toinen laajennus. Maksimipituus aluksille on 27 m ja vesillelaskupaino enintään 60 t. Alukset siirretään rakennushallista veteen trailerilla.
Yrityksen vahvuus on oma tuotekehitys ja tuotesuunnittelu. Tuotebrändiä Watercat käytetään markkinoinnissa edelleen, vaikka katamaraanirunkoja ei ole rakennettu sitten yrityksen toiminnan alkamisen. Rungot suurimpiin aluksiin ostetaan tyypillisesti alihankkijoilta Latviasta ja Puolasta. Kansirakennukset tehdään kuitenkin kokonaan Teijossa. Propulsiolaitteistoissa tukeudutaan edelleen voittopuolisesti FF Jet -tuotteistoon.
Teijon telakan lisäksi Marine Alutechilla on Hangon Lappohjassa telakka, johon on keskitetty alusten huoltotyöt. Saksalaisen Kielissä toimivan telakan Schiffswerft Gebruder Friedrichin kanssa on v. 2025 tehty järjestely, jonka mukaan kyseinen yritys tulee rakentamaan lisenssillä Marine Alutechin suunnittelemia aluksia, ensimmäiseksi Watercat 2000 -tyyppisiä vartioaluksia.
Turun Korjaustelakka
Turun Korjaustelakka sijaitsee Naantalissa Luonnonmaan saarella linnuntietä ainoastaan 2,5 km:n päässä Kultarannasta, tasavallan presidentin kesäasunnosta. Silloinen Navire rakennutti telakan 1970–luvun puolivälissä tarkoituksenaan keskittyä offshore-sektorille toimitettaviin uudisrakennuksiin. Telakan rakennusaltaan mitat ovat seurausta tästä suunnitelmasta: pituus 265 m, leveys 70 m ja syväysraja 7,1 m.
Markkinat kuitenkin muuttuivat nopeasti, ja telakka ajautui melko nopeasti laivakorjaustoimintaan. Sittemmin Oy Wärtsilä Ab siirsi Turussa sijainneen laivakorjaustoimintansa Luonnonmaalle, jossa toimintaa harjoitettiin enemmän tai vähemmän menestyksellisesti. Vuonna 1989 Turun Korjaustelakka perustettiin, ja omistus myytiin v. 2007 BLRT-yhtiölle, minkä seurauksena toiminta on selvästikin vakiintunut. BLRT on perheomisteinen yritys.
Telakan ydintoiminta on laivojen vuositelakoinnit ja laivakorjaustoiminta yleisesti. Suurempia modernisointeja telakka ei havittele. Vuotuinen liikevaihto on keskimäärin tasolla 20 MEUR. Telakointeja tehdään tyypillisesti 50–80 vuodessa. Kohteena ovat tyypillisesti Itämerellä toimivat automatkustajalautat ja muu alueella liikkuva kalusto. Omaa henkilöstöä on n. 50. Tästä puolet on toimihenkilöitä.
Telakan mitat – erityisesti suuri leveys – mahdollistavat kahden tai jopa useamman aluksen telakoinnin samanaikaisesti. Tämä lienee myös taloudellisuuden edellytys. Joskus onnistutaan telakoimaan jopa viisi alusta samanaikaisesti. Myös jopa suurimmat Pohjois-Itämerellä toimivat automatkustajalautat mahtuvat telakkaan kaksi vierekkäin. Aframax-tankkerit ovat olleet suurimpia yksittäisiä telakointikohteita, pituus suuruusluokkaa 250 m ja uppouma 100 000 t. Tyypillinen yksittäisen telakoinnin aika on 10–14 vrk. Tilauskanta on tiedossa yleensä noin kuuden kuukauden päähän. Pääasiallinen kilpailu tulee Naantalin telakalle Ruotsista ja Tanskasta sekä joskus myös Puolasta.
Erityisesti tutkimuslaivojen korjauksia tehtiin venäläisille runsaasti takavuosina, mutta tämä on luonnollisesti tyrehtynyt täysin Ukrainan sodan seurauksena.
Tammikuu ja helmikuu Suomen hiihtolomaviikkoihin saakka on telakalle tyypillisesti kiireisintä aikaa. Tämä seuraa siitä, että automatkustajalaivamarkkinoilla matkustajamäärät ovat vuodessa kaikkien alhaisimpia, joten varustamoilla on intressi ajoittaa vuosi- ym. telakoinnit tähän ajankohtaan.
BLRT:llä on korjaustelakoita Naantalin lisäksi Tallinnassa ja Liettuan Klaipedassa. Näissä kummassakin on kolme uivaa telakkaa, ja Naantalin telakka onkin ryhmän ainoa telakka-allas (”kuoppa”). Klaipedassa ryhmällä on lisäksi erillinen telakka, jossa rakennetaan uudisrakennuksia ja josta toimitetaan teräslohkoja runsaasti myös Suomessa toimiville uudisrakennustelakoille. BLRT:n sisällä laivakorjaustoiminta on tiukasti koordinoitua kolmen maan telakoiden kesken. Tämä tapahtuu viikoittaisten koordinaatiokokousten kautta. Suomen palkkataso on selkeästi korkeampi kuin Viron ja Liettuan, mutta historia osoittaa, että Naantalin telakoilla on kuitenkin luonteva rooli BLRT-ryhmän korjaustoiminnassa.
Teksti: Eero Mäkinen
Kuvat: Yritysten
