Nyt kun meriliikenne on mukana EU:n päästökauppajärjestelmässä (ETS), tämä riski todella on olemassa – ja uhkaa sekä EU:n päästökauppajärjestelmän uskottavuutta meriliikenteen osalta että vaarantaa tiettyjen EU:n satamien tulevaisuuden.
Espanjan liikenneministeriön alainen instanssi Puertos del Estado on tutkinut kiertomekanismeja EU ETS -observatoriohankkeen avulla. Hankkeen kesto on kolme vuotta.
Observatorio seuraa muun muassa reittien ja päästöjen kehitystä AIS- ja EMSA-tietojen perusteella, ennustaa reittimuutosten riskejä ja monitoroi satamakäyntien määrää, alusten kapasiteettia, hiilidioksidiekvivalenttipäästöjä ja TEU-maileja.
Huthihyökkäysten pitkä varjo
Helmikuun lopulla ESPO järjesti Brysselissä tilaisuuden kertoakseen, mitä observatorio on oppinut toimintansa ensimmäisen puolen vuoden aikana. Johtaja Manuel Arana Puertos del Estadosta kertoi, että tutkimus keskittyy RoRo- ja konttiliikenteeseen ja nojaa ennen kaikkea open source -lähteisiin.
– Observatorion tehtävänä on monitoroida sitä, mitä tapahtuu, ja esittää ennusteita tulevasta. Markkina on erittäin monimutkainen, ja erilaisilla tapahtumilla voi olla isoja seurauksia, Arana totesi.
Disruptio on tätä päivää. Tuore esimerkki tästä olivat huthikapinallisten hyökkäykset Punaisenmeren meriliikennettä vastaan vuoden 2023 lopulla. Iskujen seurauksena varustamoyhtiöt käytännössä lopettivat Suezin kanavan käytön ja siirtyivät Hyväntoivonniemen reitille.
Kaksi reittiä, kaksi budjettia
Turvallisempi reitti on kuitenkin hintavampi, ja EU:n päästökauppajärjestelmä kurittaa varustamoiden lompakkoa entisestään.
Manuel Aranan esittelemässä esimerkissä 20 000 TEU:n konttialus, joka purjehtii Singaporen ja Rotterdamin välillä Suezin kanavan kautta, maksaa polttoainekustannuksia noin 1,1 miljoonaa euroa, ja lisäksi 335 000 euroa EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisesta.
Saman laivan matka Hyväntoivonniemen ympäri nostaa polttoainekustannukset 1,6 miljoonaan euroon, ja EU:n päästökauppajärjestelmän lisälasku nousee 476 000 euroon.
Määränpäänä brittisatama
Aranan esittelemän datan mukaan varustamot ovat jo keksineet keinon kiertää ETS-maksua: Suezin iskujen jälkeen yhä enemmän konttilaivaliikennettä on ohjautunut EU:n ulkopuoliseen Isoon-Britanniaan, tyypillisten pohjoiseurooppalaisten konttisatamien sijasta.
– Esimerkiksi Aasian–Pohjois-Euroopan laivareittejä on muokattu siten, että sekä saapuminen että poistuminen tapahtuu brittisatamien kautta, Arana kertoi.
Vastaava tilanne on myös Välimerellä, jossa Kreikan Pireuksen sijasta liikenne suuntautuu Turkin tai Egyptin satamiin.
Miljardien satamainvestoinnit vireillä
EU:n naapurit ovat selvästi haistaneet pelipaikan. Arana kertoo, että jo vuodesta 2021 lähtien EU:n naapurimaiden satamiin on tehty merkittäviä investointeja. Uusia satamia ja terminaaleja on valmistunut tai työn alla muun muassa Marokossa, Egyptissä, Turkissa, Israelissa ja Isossa-Britanniassa.
– Toteutettujen tai suunniteltujen investointien määrä vuosina 2021–2029 on 7,4 miljardia euroa, Arana sanoo.
Jääkö EU sitten jalkoihin tässä kehityksessä? Paljon odotuksia keskittyy tähän vuoteen, jolloin Suezin reitin pitäisi taas vilkastua. EU ETS -observatorio lupaa seurata tilannetta tarkasti ja raportoida kehityksestä.
Teksti: Sami Anteroinen
Kuva: Shutterstock, Espo
