Uudessa Vaasan yliopiston vetämässä hankkeessa tutkitaan, millaista hyötyä Vaasan ja Uumajan välillä liikennöivän Wasalinen Aurora Botnia -aluksen keräämästä datasta voisi olla Merenkurkun ympäristön seurannassa. Hankkeessa selvitetään sekä tutkimuksellisia että liiketoiminnallisia mahdollisuuksia datan hyödyntämiseen liittyen. Kaksivuotista hanketta rahoittaa Pohjanmaan liitto.
Aurora Botnia -alus toimii ympäristön tilaa havainnoivana sensorina keräämällä merenkulku- ja ympäristödataa. Lisäksi tutkitaan myös muiden datalähteiden, kuten esimerkiksi sää- ja satelliittidatan, hyödyntämistä meriympäristön seurannassa.
– Aurora Botnia on maailman ympäristöystävällisin matkustaja-autolautta, ja haluamme olla sitä myös tulevaisuudessa. Yhteistyö Vaasan yliopiston kanssa on meille tärkeä osa tätä matkaa pysyäksemme kärjessä myös tulevaisuudessa, kertoo Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg.
– On hienoa, että Wasaline ja Wärtsilä haluavat olla mukana merenkulun ympäristödatan hyödyntämisprojektissa. Aurora Botnialta saatava data antaa tutkimuksellisesti monia uusia mahdollisuuksia, sanoo hankkeen projektipäällikkö Leena Kunttu Vaasan yliopistosta.
Hankkeessa on neljä päätavoitetta: selvittää aluksen datan hyödyntämisen mahdollisuuksia, toteuttaa datan pohjalta pienimuotoisia kokeiluja, kartoittaa laiva- ja ympäristödataan pohjautuvien mallien hyödynnettävyyttä sekä rakentaa verkostoja Merenkurkun datan laajempaan hyödyntämiseen.
Vaasan yliopiston tutkijat kehittävät hankkeessa käyttöliittymäpilotin Merenkurkun datan hyödyntämiseen. Käyttöliittymää voidaan hyödyntää esimerkiksi laivan energiatehokkuuden, ympäristön tai laivaliikenteen seurannassa.
Data voi auttaa meriliikenteen päästöjen vähentämisessä
KvarkenData-hankkeen yrityskumppaneita ovat Wasaline ja Wärtsilä. Tutkimusyhteistyötä tehdään myös Ilmatieteen laitoksen, Suomen Ympäristökeskuksen ja Aalto-yliopiston kanssa. Hankkeen kumppaneina ovat myös Baltic Sea Action Group ja Wapice.
– Meriliikenteen päästöjen vähentäminen taloudellisesti ja teknisesti kestävällä tavalla ylläpitää kilpailukykyä siirtymässä kohti nollapäästöjä. Dataa analysoimalla on mahdollista tehostaa operointia, joka on omiaan vähentämään päästöjä. Nollaan pääseminen edellyttää valtaosin uusiutuvien polttoaineiden käyttöä, toteaa Wärtsilä Zero Emission Marinen projektijohtaja Kenneth Widell.
– Kerättyä dataa voidaan mahdollisesti hyödyntää muun muassa tutkimuksessa, vastuullisuusraportoinnissa, luonnon kehityksen seuraamisessa ja muissa vastaavanlaisissa tapauksissa, joissa tarvitaan pitemmältä aikaväliltä kerättyä dataa. Lisäksi dataa voidaan hyödyntää laivojen energiatehokkuuden ja huoltovälien optimointiin, kertoo hankkeessa käyttöliittymää kehittävä Jyri Nieminen Vaasan yliopistosta.
– Hankkeessa meitä kiinnostaa, miten tekoälyä ja data-analytiikka voidaan hyödyntää tilannekuvien muodostamisessa sekä miten eri käyttäjäryhmien tarpeet huomioidaan tiedon hyödyntämisessä ja visualisoimisessa, sanoo Wapicen energialiiketoiminnan johtaja Jyrki Keskinen.
Voisiko data synnyttää palvelubisnestä?
KvarkenData-hankkeessa selvitetään myös, millaisia palveluliiketoiminnan malleja laivojen tuottamaan dataan voisi liittyä. Merenkulkudatan kaupallista potentiaalia sekä sen kaupallistamiseen liittyviä vaatimuksia, prosesseja ja kyvykkyyksiä arvioidaan yrityksille tehtävän tapaustutkimuksen keinoin.
– Älykkäiden ratkaisujen tuottama data mahdollistaa kokonaan uudenlaisten liiketoimintamallien ja ansaintalogiikoiden kehittämisen. Monilta muilta teollisuudenaloilta voidaan nähdä rohkaisevia esimerkkejä, miten erityisesti palveluihin liittyvät liiketoimintamahdollisuudet kasvavat ja kehittyvät, sanovat Vaasan yliopiston strategiaprofessori Marko Kohtamäki ja apulaisprofessori Tuomas Huikkola.
Datan kaupallistamiseen liittyvät selvitykset auttavat edelleen liiketoiminnallisten verkostojen kehittämisessä Merenkurkun ja laajemmin koko Itämeren alueella.
KvarkenData
1.4.2023–31.3.2025
Rahoittaja: Pohjanmaan liitto
Kokonaisbudjetti: 219 912 euroa
Ulkoinen rahoitus: 153 939 euroa
Hankkeen vetäjä: Vaasan yliopisto
Hankkeen projektipäällikkö: Leena Kunttu
Hankkeen muut tutkijat: ohjelmoija Jyri Nieminen, tutkimusavustaja Terhi Mäki-Turja, data-analyytikko Cem Özcan, projektitutkija Elina Huculak ja professori Heidi Kuusniemi.
