Tiistaina 19. toukokuuta Ruotsin hallitus päätti antaa Ruotsin puolustusmateriaalihallinnolle (FMV) tehtäväksi aloittaa neuvottelut Ranskan kanssa neljän uuden fregatin tilaamiseksi. Alukset toimitetaan vuodesta 2030 alkaen ja ne kuuluvat uuteen FDI-alusluokkaan, jota parhaillaan rakennetaan Ranskan ja Kreikan laivastoille.
Suurempia aluksia tarvitaan
Puolustuspäätöksessä vuonna 2020 Ruotsin hallitus päätti, että laivastoa vahvistetaan uusilla pintataistelualuksilla. Aluksi puhuttiin vastaavasta ratkaisusta kuin Visby-luokka, mutta suurennetusta koosta, jotta kaikki haluttavat asejärjestelmät mahtuisivat mukaan. Sitten syttyi sota Ukrainassa ja Ruotsi liittyi Natoon, mikä muutti kokonaistilannetta oleellisesti.
”Liittolaisina meidän täytyy ajatella laajemmin, siirrymme toisten hallinnan kiistämisestä merellisen hallinnan varmistamiseen yhdessä liittolaisten kanssa sekä merialueen kontrolliin luodaksemme turvallisuuden ja vakauden, joka tästä seuraa,” sanoo ylipäällikkö Michael Claesson.
Ilmatorjuntakyvyt
Claesson korostaa myös alusten merkitystä liikkuvina ilmapuolustuksen alustoina, joiden tehtävänä on turvata tavaravirrat merellä. Nämä huoltokäytävät ovat erittäin tärkeitä, jotta me ja naapurimme Suomessa ja Baltian maissa voimme ylläpitää siviili- ja sotilaslogistiikan tarpeet ja hyödykkeiden saatavuudet.
”Nämä alukset eivät ole pelkästään meripuolustuksen ratkaisu. Kyseessä on hyvin monimutkainen järjestelmä, joka yhdistettynä muihin aselajeihin tarkoittaa myös tehokasta ilmapuolustusta ja kolminkertaistaa Ruotsin ilmatorjuntakyvyn. Puolustusvoimille tämä on merkittävä kyvykkyyden kasvu. Nyt se toteutetaan puolustuspäätöksen 24 mukaisesti,” hän sanoo.
Laivaston uusi rooli
Claesson jatkaa selittämällä, että viimeaikaiset konfliktit Ukrainassa, Lähi-idässä ja Iranissa ovat selvästi osoittaneet tarpeen tehokkaalle ilmapuolustukselle, jossa fregateilla on tärkeä rooli.
”Naton jäsenyyden myötä laivaston rooli on muuttunut. Ruotsin alueellisen koskemattomuuden lisäksi meidän on nyt turvattava ja suojeltava kuljetuksia meren yli meille ja liittolaisillemme. Osallistumme myös liittouman tarpeisiin välittömän lähialueidemme ulkopuolella, mikä vaatii suurempia aluksia, joissa on pätevä ilmapuolustus ja pitempi toimintakyky,” toteaa laivaston päällikkö Johan Norlén.
Fregateilla voidaan pitää mukana myös helikopteri sukellusveneiden torjuntaan. Aluksissa on tilaa suuremmalle miehistölle kuin nykyisissä aluksissa, mikä myös mahdollistaa pitemmän toimintasäteen.
”Luleå-luokan fregatit ovat tulevaisuuden työpaikka laivaston merimiehille ja upseereille. Uusille, Ruotsin laivaston suurimmille aluksille on jo annettu nimet HMS Luleå, HMS Norrköping, HMS Halmstad ja HMS Trelleborg”.
Kolme vaihtoehtoa
Nopeasti muuttunut geopoliittinen tilanne johti Ruotsin etsimään valmiita konsepteja muualta Euroopasta. Tämän vuoksi mm. Suomen rakenteilla olevat uudet korvetit, jotka käytännössä ovat samaa kokoa ja asejärjestemiltään vastaavia, jäivät vaihtoehdoista pois siitä huolimatta, että SAAB on suomalaisten korvettien asejärjestelmien päätoimittaja ja integraattori. On myös väitetty, että tämä oli reaktio SAAB:n Gripenin hylkäämisestä ilmavoimien hävittäjäkaupassa. Bretagnessa Lorientissa sijaitsevan Naval Groupin telakan etu oli valmis konsepti ja nopea toimitus. Ensimmäisen aluksen toimituksen kerrotaan tapahtuvan jo 2030 ja seuraavien valmistuvan vuoden välein.
Kilpailuun osallistui käytännössä kolme toimittajaa:
- Ranskan Naval Group tarjosi uutta FDI-luokan fregattia, joita Ranskan laivasto on tilannut viisi ja Kreikan kolme. Ehdotus Ruotsille oli muokattu ruotsalaisten asejärjestelmien pohjalle. Näitä ovat mm. automaattitykit Boforsilta ja Torpeedo 47 sekä merimaaliohjus RBS 15 ja Giraffe 1X tutkat SAABilta. Ilmatorjunnan laitteita ovat MBDA:n ja raskalaisen Thalesin kehittämät Aster 30 ohjukset sekä CAMM-Extended Range ohjukset.
- SAAB/Babcock tarjosi muokattua brittiläistä Arrowhead 120 konseptia. Tämä on 124 metrin pituinen ja varustettu ilma- ja sukellusvenetorjuntaan.
- Espanjan Navantia puolestaan tarjosi Alfa 4000-konseptia, suurennettua versiota vientimallistaan Alfa 3000. Myös Navantia ilmoitti olevansa valmis SAABin ase- ja sensorijärjestelmiin. Navantian konseptia ei vielä ole käytännössä rakenteilla.
Mikko Niini
