Kestävä ja turvallinen tulevaisuus oli vuoden 2025 Satamapäivien keskeinen teema Kokkolassa, jossa vietetään tänä vuonna myös kaupungin sataman 200-vuotisjuhlaa. Tämänvuotinen tapahtuma keräsi paikalle ennätysyleisön, 240 satamayhtiöiden ja -operaattorien sekä muiden sidosryhmien edustajia.
– Suuri kävijämäärä korostaa yhtäältä sitä, että satamat ovat tällä hetkellä taloudellisen ja poliittisen keskustelun polttopisteessä. Toisaalta kävijämäärässä korostuu satamiin liittyvän sidosryhmä- ja toimijajoukon laajuus. Jo sen vuoksi yhteinen vuotuinen kohtaamispaikka on tärkeä, totesi Suomen Satamat ry:n toimitusjohtaja Piia Karjalainen.
– Täällä korostuu ennen kaikkea verkostoitumisen mahdollisuus, totesivat yhteen ääneen myös Satamaoperaattorit ry:n Juha Mutru sekä Steveco Oy:n toimitusjohtaja Ari-Pekka Saari.
Globaalin logistiikkaketjun kriittisinä lenkkeinä satamat ovat paljon vartijoina, muistutti Suomen Satamat ry:n puheenjohtaja sekä Helsingin Satama Oy:n toimitusjohtaja Ville Haapasaari avajaispuheessaan.
– Yli 95 prosenttia ulkomaan tavaroista kulkee meritse.
Toimitusjohtaja kehui tapahtuman laajaa kumppaniverkostoa, joka yhdistää satamayhtiöt, operaattorit, viranomaiset ja muut toimijat yhteisen asian puolesta.
Satamien merkitys kriittisinä toimijoina on kasvanut
Satamien merkitys osana Suomen kriittistä infrastruktuuria on vahvistunut. Vuonna 2022 käynnistynyt huoltovarmuuskeskuksen alainen satamapoolitoiminta pyrkii varmistamaan, että elintarvikkeiden, energian ja teollisuuden raaka-aineiden kuljetuksen solmukohdat – pysyvät toimivina myös kriiseissä, mikä on välttämätöntä Suomen taloudelle ja yhteiskunnan toiminnalle.
– Satamapäivät toimii ainutlaatuisena foorumina tiedon ja kokemusten jakamiseen erityisesti ympäristö- ja turvallisuusasioissa. Tällä kertaa puhutti paljon esimerkiksi satamien monimuotoisuuden tiekartta ja satamien laajennetut turvallisuusselvitykset, Haapasaari totesi.
Haapasaari muistutti Kokkolassa myös, että puhtaan siirtymän edistämiseksi EU:n päästökauppajärjestelmän varojen kohdentaminen pitää tehdä järkevästi. Ilman selkeää jakomekanismia varat voivat valua muille sektoreille.
Yhtenä esimerkkinä Haapasaari mainitsi, että varoja voisi kohdentaa sähkökäyttöisten alusten kehittämiseen ja satamien latausinfrastruktuuriin.
Hyvällä yhteistyöllä on pitkät perinteet
Satamapäivien 2025 Keskusteluissa korostuivat EU-vaikuttaminen, turvallisuusselvitysten laajentaminen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta. Myös Itämeren meriliikenteen turvallisuus, huoltovarmuus ja vastuullisuus nousivat keskeisiksi teemoiksi.
Tapahtumassa painotettiin myös moninaisuutta, yhdenvertaisuutta ja turvallisen työmaailmapiirin periaatteita.
Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting muistutti lavalla, että puhdas siirtymä tuo myös satama-alalle hienoja mahdollisuuksia.
– Biopolttoaineet ovat jo osittain tulleet laivoihin. Olemme koko ajan menossa oikeaan suuntaan. Tämän taustalla oleva tuotanto ja liiketoiminta vetävät taloutta eteenpäin
Digitalisaatio, robotiikka ja tekoäly muuttavat jo nyt ja tulevaisuudessakin satamien arkea, mutta lyhyellä tähtäimellä työpaikat eivät ole uhattuina, uskoo Stevecon Oy:n toimitusjohtaja Ari-Pekka Saari.
– On myös hyvä muistaa, että satamissa kukaan ei tee töitä yksin. Yhteistoiminta niin satamissa kuin alan toimijoiden välillä on sujunut Suomessa perinteisesti oikein hyvin.
Turvallisuus isosti esillä
Satamapäivillä käsiteltiin laajasti myös merenkulun turvallisuuden nopeasti muuttuvaa kenttää, jossa digitalisaatio ja uudet uhat, kuten GNSS-häirintä, hybridivaikuttaminen sekä varjolaivastot, haastavat satamia ja viranomaisia.
Traficomin merenkulkujohtaja Sanna Sonninen korosti merikaapeleiden kriittistä roolia tietoliikenneyhteyksissä. Vaikka merenalaiset kaapelit ovatkin haavoittuvia, merikaapeliyhteydet muodostavat toisiaan varmistavan verkoston. Tämän ansiosta häiriöt merikaapeleissa voivat aiheuttaa yhteyksiin lähinnä hetkellisiä katkoksia tai hitautta dataliikenteessä.
Suomenlahdella merikaapeleiden vahingot ovat lisääntyneet 2020-luvulla. Vuoden 2023 jälkeen on tapahtunut kolme tietoliikenteen merikaapeleihin vaikuttanutta tapausta, ja niissä on vaurioitunut yhteensä kuusi Suomessa rantautuvaa tietoliikennekaapelia. Määrä on historiaan verraten ja lyhyellä aikavälillä suuri.
– On selvää, ettei näin ei voi jatkua, Sonninen totesi puheenvuorossaan.
Varjolaivaston aiheuttamat riskit liittyvät epävarmuuteen alusten teknisestä ja operatiivisesta turvallisuudesta. Huoli kasvaa ja on totta, että suomalaisten viranomaisten toimivalta vähenee omien aluevesien ulkopuolelle siirryttäessä.
– Tämä tuntuu usein turhauttavalta. Asioista kuitenkin käydään keskusteluja eri kansanvälisillä foorumeilla ja EU-tasolla, Sonninen kertoi.
Traficomilla on laaja rooli merenkulun turvaamisessa niin alusturvallisuuden, fyysisten häiriötilanteiden kuin kyberuhkienkin osalta. Laajemman yhteistyön avulla pyritään varmistamaan merikaapeleiden korjauskapasiteettia, kun parantamaan infran valvontaakin. Kansainvälisen viranomaisyhteistyön kehittäminen auttavat torjumaan monenlaisia uhkatilanteita Suomen merialueilla.
Digitalisaatiosta tehokkuutta ja turvaa satamiin
Läpinäkyvyyttä ja osaltaan myös kyberturvallisuutta parantava satamien digitalisaatio ottaa vuonna 2026 ison harppauksen, kun käyttöön tulee uusi merenkulun tiedonhallintajärjestelmä NEMO.
Fintrafficin hankepäällikkö Olli Soinisen mukaan oleellista satamien digitalisaatiossa on tuonnin ja viennin ilmoitusten muuttuminen sujuvammiksi, tehokkaimmiksi ja läpinäkyvimmiksi.
– NEMO uudistaa viranomaisilmoittamisen. Kaikki viralliset satamakäyntiin liittyvät ilmoitukset tulevat jatkossa yhden luukun kautta, ja järjestelmä päivittyy samanlaiseksi koko Euroopassa.
Omalta osaltaan merenkulun digitalisaatiota ovat mullistamassa myös uudet S-100 standardeihin pohjautuvat navigointituotteet, joihin Suomessa ollaan tulevina vuosina siirtymässä.
– Jatkossa aluksen navigointijärjestelmään saadaan dynaamista tietoa samaan tapaan kuin ilmailussa, ja tästä on hyötyä esimerkiksi liikenteenohjauksessa ja satamaan saapumisaikojen optimoinnissa, Soininen kertoo.
Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila korosti Satamapäivillä Kokkolan sataman keskeistä roolia paitsi paikallisena elinehtona myös Euroopan huoltovarmuuden ja geopoliittisen vakauden tukipilarina. Tästä oivana osoituksena päätös lopettaa Venäjän kauttakulkuliikenne Kokkolan sataman kautta kokonaan Ukrainan hyökkäyssodan puhjettua.
Vuonna 1620 perustettu Kokkola on kasvanut suojaisan satamansa ja rautatiensä ansiosta Pohjois-Euroopan suurimmaksi epäorgaanisen kemian keskittymäksi, ja Kokkola Industrial Parkin 2,7 miljardin euron liikevaihto sekä yli 600 vuosittaista aluskäyntiä kertovat sataman ja teollisuusalueen symbioosin tärkeydestä.
Kokkolan satama kuuluu Suomen viiden suurimman sataman joukkoon ja on maan suurin bulk-satama sekä raideliikennesatama, jonka kautta kulkee erityisen paljon teollisuuden kemikaaleja.
Teksti ja kuvat Mikko Kääriäinen
