Tilaisuuden avasi Aalto yliopiston uuden insinööritieteiden korkeakoulun dekaani Petri Varsta. Hän kuvaili esityksessään Aalto yliopiston tavoitteita ja erityisesti meritekniikan roolia uudessa yliopistossa. Aalto-yliopisto on monitieteinen tiede- ja oppimisyhteisö, joka kouluttaa itsenäisiä ja vastuullisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi.Tutkimuksen painopistettä siirretään lyhytaikaisesta, yrityslähtöisestä ja selvityspohjaisesta tutkimuksesta tiedelähtöiseen, huippujulkaisupohjaiseen tutkimukseen. Opetusta integroidaan voimakkaammin osaksi tutkimusta.
Professori Jerzy Matusiak kävi läpi Otaniemen mallikoealtaiden 40-vuotista historiaa. Vuosien varrella Otaniemessä on tehty suuri joukko vaativia kokeita sekä avovedessä että jääolosuhteissa liittyen laivoihin, offshoretuotteisiin ja sukellusaluksiin. Mallikokeet paljastavat monimutkaisten ilmiöiden fysiikkaa, tekevät mahdolliseksi kehittää ja tarkistaa matemaattisten mallien toimivuutta ja antavat teoreettiselle tutkimukselle uskottavuutta sekä ovat opetuksen erinomainen työkalu. Näin ollen ne myös tukevat edistyksellistä tuotekehitystä.
Professori Pentti Kujala kertoi nykyisen meritekniikan ryhmän toiminnasta. Meritekniikan ryhmän tilanne on hyvä. Ryhmällä on vahvat, tieteellisesti pätevöityneet tutkimusryhmät ja kansainvälisen tason tutkimustoimintaa usealla sektorilla. Opetus on laaja-alaista ja korkeatasoista. Siihen osallistuu myös suuri joukko tuntiopettajia teollisuudesta. Meritekniikan opintoja suorittamassa on tällä hetkellä n. 100 perusopiskelijaa ja toistakymmentä tohtoriopiskelijaa. Meritekniikan tutkimustoiminta tulee jatkossakin keskittymään perinteisesti vahvoille alueille kuten: matkustajalaivojen ja –lauttojen suunnittelumenetelmät, turvallisuus, rakenteet, dynamiikka, hydrodynamiikka ja arktinen meritekniikka. Muissa alalle tärkeissä teemoissa tehdään yhteistyötä eri yksiköiden kanssa Aalto-yliopiston sisällä ja esim. meriliikenteeseen liittyen Merikotkan puitteissa Turun ja Helsingin yliopistojen kanssa.
Dr.h.c Kai Levander kävi läpi vuosien varrella teettämiään opinnäytetöitä ja niiden kytkentää samanaikaisesti tapahtuneeseen uusien laivatyyppien tuotekehitykseen. Diplomityöt ovat usein toimineet uuden, kehittyvän aihepiirin kehitystoiminnan avauksena ja vuosien varrella niissä on selvitetty mm varustamotoimintaa, laivan rakennustapaa, rakennuskustannuksia, painon laskentaa, runkorakenteita, ylileveän laivan problematiikkaa ja tuulienergiaa.
DI Jarno Soinila RCCL:ltä kuvaili risteilyvarustamon odotuksia tulevaisuuden laivanrakennus-osaamiselle. Ristelyvarustamolla pitää olla hyvä ymmärrys ihmisen vapaa-ajan vieton markkinoiden kehityksestä ja sen vaikutuksesta laivaristelyihin ja niiden markkinointiin. Varustamon pitää hallita vaativien laivojen operointi ja koko uurisrakennustoiminta rahoituksesta laivan toimitukseen. Risteilylaiva on pieni kaupunki ja niiden kehittäminen tarjoaa näin myös lukuisia teknisiä haasteita nuorille, joista osa on hyvin monitieteisiä ja näin hyvin myös Aalto- yliopiston profiiliin sopivia.
Loppupäivän esitelmän pitäjiksi oli kutsuttu muutama maailmalla uraa tekeviä laivanrakentaja. Ensimmäiseksi esiintyi DI Martin Landtman Carnevalilta, joka kertoi omia näkemyksiään Suomen meriteollisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. Maailmanlaajuinen tilanne on alalla haastava nykyisen talouskriisin aiheuttaman kuljetustarpeen vähenemisen ja Kaukoidän aiheuttaman kilpailun seurauksena. Suomella on kuitenkin vahvuuksia, jotka auttavat selvitymään lähiajan kriisin yli kuten: Venäjän sijainti aivan naapurissa, Suomen maine laatutoimittajana, laajenevat konversiomarkkinat, energiasäästön ja ympäristöystävällisyyden aiheuttamat teknologiset kehitystarpeet sekä huipputeknologiaosaamisemme.
DI Sauli Eloranta Rolls-Royce:lta kuvaili näkemyksiään tulevaisuuden propulsioratkaisuista. Hän käv läpi lyhyesti alan kehitystrendit liittyen mm: propulsiojärjestelmiin, potkurilaitteisiin, voimansiirtoon, moottoriteknologiaan, sähkökäyttöön ja käyttöliittymään. Tulevaisuuden ratakaisuina hän esitteli biomekaanisen propulsion, aurinko- ja tuulienergiat, ydinvoiman ja paristot. Meritekniikan mahdollisuutena osana Aalto-yliopistoa hän näki monipuolisuuden hyödyntämisen yhdistettyjen lopputöiden ja laajempien tutkintojen kautta. Meriteollisuudella on Suomessa hyvät lähtökohdat ja teollisuudella läheinen yhteistyö yliopston kanssa. Meritekniikalla on kuitenkin tarve profiloitua selkeästi omille vahvuusalueille Aalto-yliopistossa.
TkT Kirsi Tikka ABS:ltä kertoi luokituslaitostoiminnan kehitysnäkymistä. Suurimmat muutospaineet luokituksessa ovat aiheutuneet informaatioteknologian vahvasta kasvamisesta ja turvallisuuskulttuurien kehittämistarpeista ihmisen käyttäytymisen ollessa keskiössä sekä turvallisuus- ja ympäristöasioiden noususta entistä tärkeämmiksi merenkulussa.
Lopuksi TkT Arno Keinonen Kanadasta (Akac Inc) kertoi arktisen toiminnan kehitysnäkymistä. Arktinen toiminta on kasvamassa erityisesti öljy-yhtiöiden rahoittaessa tutkimus- ja kehitys-toimintaa. Alan osaajia on edelleen vähän ja toiminnan riskit ovat suuret. Suomen mahdollisuutena on pitää erikoisosaaminen hallinnassaan. Toiminnan kehittyminen vaatii uusia taloudellisia ratkaisuja ympäristöystävällisyyteen ja turvallisuuteen. Jääoffshoren ajattelutapa tulisi omaksua nykyistä laajemmin. Myös insinöörien ja merikapteenien yhteistyö ja jopa kaksoiskoulutus tärkeätä. Korkeakoulukoulutuksen laajentaminen on myös hyvä asia.
Pentti Kujala
