Liikenneministeri Anne Berner kertoi puheessaan Meriliiton 90-juhlaseminaarissa Helsingissä viime viikolla, että hän on seurannut tarkkaan meriteollisuutta ja meriliikennettä jo 30 vuoden ajan.
– Ensimmäinen merkittävä tilaus jonka saimme Vallila Interiorissa oli nimenomaan Helsingin telakalta Wärtsilän Meriteollisuuden aikana. Samalla sain myös yrittäjänä kokea ensimmäisen luottotappioni, 30 000 markkaa, joka oli aivan hirvittävä kokemus, jonka muistan hyvin vieläkin, vaikka siitä on melkein 30 vuotta. Silloin tuli perinpohjaisesti tutustuttua siihen, mitä tarkoittaa meriteollisuuden ja etenkin laivanrakentamisen uudistamisen tarpeet.
Anne Bernerin juhlapuhe:
Merenkulun toimivuus on Suomelle kaikissa tilanteissa elinehto ja siksi on tärkeää, että meillä on aidosti riittävä tonnisto Suomen lipun alla. Se on edellytyksenä sille, että pystymme aidosti luomaan kilpailukykyiset olosuhteet ja edellytykset koko toimialalle.
Uuden Meriklusteri 2020 -selvityksen mukaan Suomi on tässä onnistunutkin, tonnistovero ja sekamiehityssopimukset ovat vaikuttaneet siihen, että olemme pystyneet parantamaan meriklusterimme kilpailukykyä. Se, että meillä on omaa tonnistoa, vaikuttaa myös siihen, miten osaamisemme kehittyy, miten perehdymme teknologiaan, miten kokeiluja edistetään ja miten innovaatiot saavat jalansijaa.
Me elämme globaalissa maailmassa ja taloudessa, ja ympäristössämme tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Laivanrakennuksen painopiste on siirtynyt yhä vahvemmin Aasiaan ja samalla uudet, entistä tiukemmat ympäristösäännökset ovat jo tulleet tai ovat tulossa voimaan lähiaikoina. Laivojen painolastivesien käsittely, rikki- ja typpipäästöjen vähentäminen sekä Itämeren jätevedet, joiden osalta IMO on tehnyt juuri viime viikolla päätöksen.
Pariisin Ilmastosopimus asettaa kunnianhimoisen tavoitteen pitää lämpötilan nousun selvästi alle 2 asteen, ja se edellyttää tehokkaita toimia hiilidioksidipäästöjemme vähentämiseksi. Samalle se vaatii meitä tekemään yhteistyötä, jolla me pääsemme näihin tavoitteisiin kaikilla liikenteen alueilla. Niin merellä, ilmassa kuin tieliikenteessäkin.
On hienoa kuulla, että meriklusterimme tilaa on selvitetty ja saatu siitä lisää tietoa, mitkä ovat meidän ytimemme ja miten meriklusteri kehittyy. Meriteollisuus, merenkulkuelinkeinot ja satamatoiminta, monet eri toimijat muodostavat laajan, yhteisesti toimivan kokonaisuuden. Koulutus, tutkimus ja rahoitus vaikuttavat myös entistä enemmän siihen, miten meriklusteri kehittyy.
Elämme täällä Suomessakin keskellä rakennemuutosta
Perinteiset teollisuudenalat etsivät uusia tuotteita ja markkinoita, laivojen rakentaminenkin on merkittävästi muuttunut.
Tiedän sen omasta kokemuksestani, sillä ensimmäinen merkittävä tilaus jonka saimme Vallila Interiorissa, oli nimenomaan Helsingin telakalta Wärtsilän Meriteollisuuden aikana. Samalla sain myös yrittäjänä kokea ensimmäisen luottotappioni, 30 000 markkaa, joka oli aivan hirvittävä kokemus, jonka muistan hyvin vieläkin, vaikka siitä on melkein 30 vuotta. Silloin tuli perinpohjaisesti tutustuttua siihen, mitä tarkoittaa meriteollisuuden ja etenkin laivanrakentamisen uudistamisen tarpeet. Yrittäjään se sai vauhtia, ja meriteollisuus sekä merellä toimiminen olivat pitkään yksi keskeisimpiä omia osaamisalueitani.
Laivanrakentaminen tapahtuu entistä enemmän verkostoitumalla ja se tarkoittaa myös sitä, että jokainen, pienikin yrittäjä voi omalla osaamisellaan ja teknologiallaan tuottaa oman palikkansa ja lisäarvonsa, kun isoa kokonaisuutta rakennetaan.
Samalla tavalla myös varustamotoiminta on muuttunut. Kuljetuskysyntä ja varustamot ovat joutuneet sopeutumaan eri tyyppisiin kehityksiin, kuten hitaaseen elpymiseen. Satamat on yhtiöitetty ja ulkomaisen omistuksen rooli on kasvanut. Digitalisaatiota emme voi vähätellä, se on tullut kaikille sektoreille ja se on tuonut omat vaikutuksensa.
Suomen meriklusteri voi olla ylpeä
Me voimme olla ylpeitä Suomessa, että meriklusterin kesken yhteistyö on tiivistynyt ja kehittynyt. Me näemme kauas, mutta osaamme työskennellä myös lähiympäristössämme, niin maantieteellisesti kuin ajassakin.
Suomalaisen meriklusterin rooli globaalitasolla on luonut uusia työpaikkoja ja uutta hyvinvointia. Me olemme uskaltaneet luoda tilaa uusille innovaatioille ja kokeiluille. Yhteiskunta ja meriklusteri ovat toimineet yhteisessä tahtotilassa, meidän valttejamme ovat edelleen arktisessa osaamisessa, offshore -toiminnassa mutta myöskin clean-techin ja digitalisaation hyödyntämisessä.
Tässä oman hallinnonalani yhteydessä toimiva Ilmatieteenlaitos on ollut mielenkiintoinen kumppani, joka on omalta osaltaan pystynyt, ja toivottavasti pystyy jatkossa antamaan entistä enemmän myöskin tämän toimialan kehittämiseksi.
Suomesta Arktisen neuvoston puheenjohtaja
Suomi tulee olemaan Arktisen neuvoston puheenjohtaja vuosina 2017-2019 ja turvallinen ympäristöystävällinen toiminta arktisella alueella, kuten merenkulku, tulee olemaan yksi keskeinen osa meidän tulevaa ohjelmaamme.
Viime vuosina myös niin sanottu Sininen kasvu on noussut entistä enemmän esille. Turussa pidetään toukokuussa EU-tason Euroopan Meripäivä, jonka teemana on investointi kilpailukykyiseen Siniseen kasvuun fiksuilla ja kestävillä ratkaisuilla ja tässä merenkululla, meriteknologialla ja digitaalisilla sovelluksilla on keskeinen osa.
Digitaalisessa muodossa oleva tieto on keskeinen mahdollistaja turvallisuudelle, ympäristöystävälliselle toiminnalle, logistiikkaketjuille ja niiden kehittämiselle, sekä kaikille niille, jotka käyttävät näitä palveluja. Keräämällä ja analysoimalla dataa voidaan optimoida laivojen suorituskykyä, tehostaa lastaustoimintoja ja kuljetuksia, tehostaa energiatehokkuutta ja samalla tukea meidän ilmastotavoitteittemme saavuttamista.
Tätä varten myös yhteiskunta tuottaa entistä enemmän viranomaistietoa ja pyrkii osallistumaan tiedon jalostamiseen. Eri lähteistä saatavien tietojen täysimääräisen hyödyntämisen edellytyksenä on tietojen helppo saatavuus ja joustavat mahdollisuudet tietojen jatkokäsittelyyn, palveluiksi ja innovaatioiksi. Tästä meillä on paljon hyvää kokemusta, niin varustamojen kuin ICT-alan yritysten yhteistyöstä, jolloin on myös kehitetty osaamista ennen kaikkea polttoaineen kulutuksen vähentämiseksi.
Digitaalinen Itämeri
Liikenne- ja viestintäministeriön sekä Meriteollisuus ry:n yhdessä tilaama Digitaalinen Itämeri –selvitys valmistuu lähiaikoina, jonka jälkeen on aika arvioida jatkotoimia. Selvitetään, olisiko markkinaehtoisesti ylläpidettävälle Digitaalinen Itämeri -tietoalustalle palveluineen riittävästi kysyntää ja tarvetta.
Laivojen automaatio ja etäohjaus ovat myös ajankohtaisia kysymyksiä ja laaja-alainen selvitys on parhaillaan käynnissä. Siinä tarkastellaan teknisiä, taloudellisia ja oikeudellisia kysymyksiä. Me olemme tälläkin polulla vasta alussa ja meillä kaikilla on edessämme huikeita mahdollisuuksia.
Meriklusteri 2020 -selvityksen mukaan ulkomaisen omistuksen rooli suomalaisessa meriklusterissa on kasvanut, me elämme selvästi osana globaalia maailmaa. Varustamo-ala on erittäin pääomavaltainen ja erityisesti pienillä ja keskisuurilla varustamoilla, on vaikeuksia rahoittaa uusia investointeja kaupallisista lähteistä.
Meriklusterin start-up yrityksillä on myös omia haasteitaan. Tästäkin näkökulmasta on tärkeää, että löydämme valtiolta tukitoimia pilotoinneille kokeiluille, uusien rahoitusmallien löytämiseksi. TEM:in Arktiset meret –hanke on hyvä esimerkki kohdennetusta rahoituksen kehittämisestä, miten voidaan löytää uusia rahoitusmalleja, joita voidaan aidosti hyödyntää toimialan kehittämiseksi.
Näihin keskusteluihin olemme mielellämme aina käytettävissä ja ovet ovat avoimena.
Haluamme olla mahdollistava hallinto
Olemme omalta osaltamme pohtineet ja katsoneet peiliin, onko Liikenne- ja viestintäministeriö oikein organisoitu, olemmeko riittävästi ajan tasalla ja olemmeko riittävän hyviä ennakoimaan niitä muutoksia, joita toimiala tulevaisuudessa tarvitsee.
Me haluamme olla mahdollistava hallinto ja me haluamme myös huolehtia, että pystymme ministeriöiden ja sektoreiden yli rakentamaan sellaista yhteistyötä, joka aidosti palvelee meriklusterin kasvua.
Toimimme myös jatkuvasti säätelyä analysoiden ja pohtien, säätelemmekö liikaa, voimmeko keventää, voiko toimiala ottaa enemmän itsenäistä vastuuta.
Merenkulun osalta vahva vaikuttaminen IMO:ssa on yksi keskeinen tie, mutta myös oma yhteinen tahtotilamme, oman tahdon muodostaminen Suomessa, edesauttaa sitä viestiä jota kuljetamme kansainvälisiin organisaatioihin.
Haluamme olla myös edistämässä vientiä ja läsnä katsomassa, miten me voimme omalta osaltamme kehittää yhteisymmärrystä ja näkemyksiä myös muiden kansainvälisten valtioiden ja yhteistyöorganisaatioiden kanssa, jotta ne tukisivat meidän meriklusteriamme.
On myös sen aika, että on tarkasteltava uudelleen, miten vuonna 2014 valmistuneessa Meriliikennestrategiassa yhteisesti identifioidut painopisteet huomioidaan jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa. Ja onko katsantokantamme riittävän laaja.
Aktiivista strukturoitua vuoropuhelua ja yhteisten tavoitteiden asettamista on tehtävä jatkuvasti ja samalla katsoa, onko meillä edellytykset riittävälle toimintavarmuudelle, turvallisuudelle ja ympäristöystävällisyydelle, digitalisaatiota hyödyntäen.
Joudumme pohtimaan myös koulutuksen kehittämistä. Miten me saamme nuoret kiinnostumaan toimialasta, osallistumaan ja myös liittymään osaksi vaikuttamista ja toimialan kehittämiseen liittyviin toimiin.
Näistä kaikista kysymyksistä tulemme aloittamaan keskustelut sidosryhmiemme kanssa meriliikennestrategian päivittämisestä, avoimessa ja interaktiivisessa prosessissa, samalla tavalla kun strategia on alun perin valmisteltukin.
Haluamme yhdessä panostaa innovaatioihin ja kokeiluihin, ja viedä Suomen osaamista maailmalle. Meriklusterin pieniä yrityksiä ja uusia yrityksiä voitaisiin avustaa kovassa globaalissa kilpailussa ja harkita yhteisen ”sparraajapankin” perustamista. Haetaan uusia rahoitusmuotoja ja tehdään siitä totta, mitä meriklusterissa ja Meriliitossa jo nähdään.
Toimitaan avoimesti vuorovaikutuksessa, rakennetaan luottamusta, kokeillaan, otetaan riskejä ja tehdään uusia aluevaltauksia.
Kaiken tämän mahdollistaa kunnioitettava historia, kun tietää mistä tulee ja mistä on syntynyt, on helppo katsoa eteenpäin ja nähdä polku tulevaisuuteen.
Haluan kiittää Meriliittoa merkittävästä toiminnasta, jota se on vuosikymmenten aikana tehnyt Suomen merellisen kulttuurin hyväksi ja mereen liittyvien toimintojen edistämiseksi. Haluan myöskin kiittää tulevasta Meriklusteri 2020 –selvityksestä ja siitä, että meillä on ollut mahdollisuus harjoittaa tarvittaessa dialogia keskenämme.
Toivotan kaikkea hyvää ja menestystä 90-vuotiaalle Meriliitolle, lämpimät onnittelut koko valtiovallan puolesta. Toivotaan menestystä tulevaisuudessa ja yhteisiä onnistumisia.
