Kiinan valtion omistama teleoperaattori China Telecom osallistuu eräänä osapuolena tutkimuksiin, jossa selvitetään 10 500 kilometrin huipunopean valokaapelin vetämistä Jäämeren mannerjalustalle Pohjois-Euroopan ja Kaukoidän välille.
Suomen ja Kiinan lisäksi neuvotteluihin osallistuvat ainakin Japani, Venäjä ja Norja, Bloomberg kirjoittaa. Cinian esityksen mukaan valokaapeliyhteys valmistuisi Tokion olympialaisiin eli vuoteen 2020 mennessä ja sen kustannusarvio olisi 700 miljoonaa euroa eli 820 miljoonaa dollaria.
Kiinan kannalta pohjoinen datayhteys on tärkeä osa lohikäärmemaan ”One Belt, One Road” -harrastamia silkkitien logistiikkahankkeita. Kiinan presidentti Xi Jinping otti valokaapeliyhteyksiin kantaa Suomen vierailullaan kesäkuussa.
Suomen Hongkongin ja Macaon konsuli Jari Sinkari sanoo Bloombergille, että vuorovesi on kääntynyt Suomen ja Kiinan välisissä kauppasuhteissa. – Kun Suomi ennen investoi Kiinan markkinoihin, on kiinalaisista nykyään tullut aktiivisia kumppaneita ja sijoittajia länsimaissa, Sinkari sanoo.
Cinialla on näyttöä runkoverkoista
Valtion omistama Cinia-konserni omistaa ja operoi Suomen ja Pohjois-Euroopan noin 13 000 kilometrin mittaista tietoliikenteen runkoverkkoa. Yhtiö sai esimakua kansainvälisen it-hubin rakentamisesta vuonna 2016, kun Cinia toteutti huippunopean merikaapeliyhteyden Suomen ja Saksan välille.
Toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila kiitteli vuosi sitten Itämeren alittavan C-Lion 1 -merikaapelihankkeen toteutumista aikataulussa ja budjetissa. Helsingistä Rostockin kautta Frankfurtiin rakennetun verkkolaajennuksen budjetti oli satakunta miljoonaa euroa, josta Suomen valtio investoi noin viidenneksen.
”Yhteydelle siirrettiin asiakasliikennettä elokuusta 2016 alkaen, ensin testeissä, mutta syyskuusta alkaen jo kaupallisessa mielessä. Olemme hyvin tyytyväisiä pääurakoitsijan, Nokian nykyään omistaman ASN:n toimintaan”, Knaapila kertoi Venäjän Aika -lehdelle alkuvuonna.
Nokiakin on nyt laivanvarustamo
Nokiasta on tullut viime vuonna toteutetun Alcatel-Lucent -yrityskaupan myötä myös laivanvarustaja. Yhtiö omistaa seitsemän suurta kaapelilaivaa, jotka toimivat Alcatel-Lucent Submarine Networksin (ASN) lipun alla.
Alcatelilla on merikaapeleissa jo yli satavuotias historia. Sen merikaapelitehdas on toiminut Ranskan Calaisissa jo vuodesta 1891 asti. Internetin vallankumous on mullistanut myös merten kaapelibisneksen uusien valokuitukaapeleiden myötä. Valokuidulla on paremmat datansiirto-ominaisuudet kuin vanhoilla kuparikaapeleilla.
Nokian laivat toimivat Alda Marine S.A.S -yhtiön kautta. Ranskan lipun alla purjehtivia aluksia operoi kuuluisa ranskalainen Louis Dreyfus Armateurs (LDA) -varustamo. Nokia omistaa entisen yhteisyritys Aldan kokonaan, vaikka yrityskaupan aikoihin Alcatel-Lucentilla oli suunnitella myydä tai viedä merikaapeliyhtiö pörssiin itsenäisenä toimijana.
Mitään pientä bisnestä merikaapelitoiminta ei ole, sillä Nokia on viime vuosina laskenut maailman meriin yli 200 valokuituyhteyttä eli kaikkiaan yli 580 000 kilometrin verran.
