18.07.2017

Laivakorpuista lehtipihviin, laivamuona ennen ja nyt

Anne-Marie Takalo on kirjoittanut kirjan ruokatalouden kehitys Suomen kauppalaivastossa, purjelaivojen niukkuudesta nykyajan runsauteen.
Hän suoritti laivakokin pätevyyden Helsingin merimieskoulussa ja aloitti uransa merillä 1980-luvun alussa ”salonkivillenä” eli tarjoilijana Nesteen varustamon rahtilaivalla. Uransa alkutaipaleella hän työskenteli Gustaf Eriksonin pitkän linjan rahtilaivoilla, jossa pestit kestivät puoli vuotta. Pisimmän työjakson, kymmenen kuukautta yhteen menoon, hän teki Balderö-laivalla. Takalo on työskennellyt laivoilla jo 30 vuotta ja tekee edelleen kirjoittamisen lomassa töitä laivakokkina.

Anne-Marie Takalo on kirjoittanut kirjan ruokatalouden kehitys Suomen kauppalaivastossa, purjelaivojen niukkuudesta nykyajan runsauteen. Hän suoritti laivakokin pätevyyden Helsingin merimieskoulussa ja aloitti uransa merillä 1980-luvun alussa ”salonkivillenä” eli tarjoilijana Nesteen varustamon rahtilaivalla. Uransa alkutaipaleella hän työskenteli Gustaf Eriksonin pitkän linjan rahtilaivoilla, jossa pestit kestivät puoli vuotta. Pisimmän työjakson, kymmenen kuukautta yhteen menoon, hän teki Balderö-laivalla. Takalo on työskennellyt laivoilla jo 30 vuotta ja tekee edelleen kirjoittamisen lomassa töitä laivakokkina.

Takalon kirja sopii jokaiselle, joka haluaa tietää, miten laivojen ruokatalous on vuosikymmenten aikana muuttunut. Entisaikaan laivakeittiössä saattoi ennen häärätä viisikin kokkia, kun nykyisin heitä on yleensä vain yksi, kokkistuertti. Laivassa saattoi olla viisikin messiä, kun nykyisin usein istutaan kaikki sopuisasti samassa messissä. Isossa rahtilaivassa saattoi olla taloushenkilökuntaa jopa 12 henkeä.

Samoin ovat muuttuneet tarjottavat ruoat. Kun ennen viikon ruokalistalla saattoi olla vuoropäivinä vain hernekeittoa, lihakeittoa ja illalliseksi lapskoussia, nyt salaattien ja kasvisten käyttö on lisääntynyt ja niitä syödään päivittäin. Osa merimiehistä toivoo kasvisruokavaihtoehtojakin.

Osin perinteet ovat edelleen kunniassa, aamuisin syödään puuroa ja jokin lämmin ruokavaihtoehto, kuten munakas. Torstaisin syödään hernekeittoa, sunnuntaisin lounaalla tarjotaan pekonia ja paistettuja munia. Brittisatamissa vierailevilla laivoilla tarjolla voi olla lisäksi veripalttua. Lounas ja päivällinen nimitykset löysivät nykyiset paikkansa vasta sotien jälkeen, ennen puolen päivän aikaan tarjottua ateriaa kutsuttiin päivälliseksi tai puolipäivälliseksi ja viiden aikaan tarjottiin illallinen. Purjelaivoissa ruokaa tehtiin kapyysissä, moottorilaivoissa byssassa.

Ruoan taso on muuttunut sitä mukaa, kun alan koulutus on lisääntynyt. Ensimmäiset keittiöalan ammattilaiset tulivat laivoille 1920-luvulla, siihen saakka kyökissä oli häärännyt yleensä nuoret kokkipojat, joilla oli vain parin kuukauden alan koulutus.

Corned beef eli säilykeliha oli ruokalistalla jo purjelaivojen aikakaudella, ja vastaava säilyke on yhä edelleen suosittua varsinkin filippiiniläisten merimiesten parissa. Vielä 1960-70 –luvuilla laivoilla syötiin usein vasikanlihaa, kun nykyään sitä saa vain harvoin maissakaan.

Kirjan hinta on 28,00 € + alv 10 % ja sitä voi ostaa Forum Marinumin, Rauman merimuseon, Raahen museon, K.H.Relanderin museon museokaupoista sekä Vason pakkahuoneesta Uudessakaupungissa. Kirjaa voi tiedustella myös suoraan kirjoittajalta:

annemarietakalo@gmail.com

Teksti Helena Lylyharju

Jaa artikkeli