Lounais-Suomessa päämajaansa pitää 30 prosenttia meriklusterin yrityksistä. Koko maan meriklusterin liikevaihdosta (12,7 miljardia euroa) 2,9 miljardia eli 23 prosenttia syntyy Lounais-Suomessa. Kokonaisliikevaihto on noussut tasaisesti vuodesta 2011 asti ja hipoo kohta vuoden 2008 ennätyslukemaa eli 3,1 miljardia euroa. Luvut käyvät ilmi Turun yliopiston tekemästä selvityksestä, jossa kartoitettiin meriklusterin tulevaisuudennäkymiä.
Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua -selvityksestä vastannut Turun yliopiston Brahea-keskuksen erikoistutkija Tapio Karvonen valaa uskoa vielä valoisampiin näkymiin.
– Taloudelliset luvut ovat vuodelta 2014, ja tämän jälkeen on menty selvästi parempaan suuntaan. Turun telakan tilauskirja ulottuu jo vuoteen 2024 asti ja Raumallakin on saatu hyviä tilausuutisia viimeisen vuoden aikana. Vuoden 2015 lukuja ei ole vielä kattavasti saatavilla, mutta hyvin todennäköiseltä, että Lounais-Suomen liikevaihdoissa on jo saavutettu vuoden 2008 taso, sanoo Karvonen.
Erityisesti meriteollisuuden merkitys on vahva alueella: yli kolmannes (34 %) koko maan meriteollisuuden yrityksistä sijaitsee Lounais-Suomessa ja jopa 29 % meriteollisuuden kokonaisliikevaihdosta syntyy Lounais-Suomessa.
Innovointiin ja t&k-toimintaan panostettava
Selvityksessä tutkittiin myös meriklusterin yritysten kannattavuutta. Lähes puolet (47 %) meriklusterin yrityksistä sijoittuu tutkijoiden laatiman nelikentän parhaalle sektorille, niin kutsuttuun business-luokkaan. Business-luokassa sekä nettotulosprosentti että henkilötuottavuus ovat mediaania korkeammat, eli liiketoiminta on tehokasta ja kannattavaa.
Osana selvitystä toteutettiin myös laajat syvähaastattelut. Yli 50 yrityksen toimitusjohtajaa haastateltiin kasvotusten merialan tulevaisuudennäkymistä, haasteista ja mahdollisuuksista.
– Näkymät ovat positiiviset, mutta alan suhdanneherkkyys ja voimakas riippuvuus globaaleista markkinoista tuo haasteita yrityksille. Risteilijärakentaminen on meriklusterin suurin yksittäinen valopilkku, kun taas esimerkiksi satamatoiminnoissa tuskin tullaan saavuttamaan enää takavuosien jatkuvaa tavaramäärien kasvua, Karvonen sanoo haastattelutuloksista.
– Julkisen sektorin innovaatiopolitiikalla on suuri merkitys meriklusterin tulevaisuudessa, ja innovaatiojärjestelmäämme ollaan tällä hetkellä pääosin tyytyväisiä. Innovaatiotoimintaan on kuitenkin panostettava, sillä erityisesti pk-yritykset eivät välttämättä tunne kaikkia innovaatiotoiminnan ja vienninedistämisen keinoja.
Suomen meriklusterin vahvuutena on lähes kaikilla markkinasegmenteillä ja arvoketjun eri tasoilla toimiminen. Näin yhden toimialan suhdanteet eivät heiluta koko klusteria.
Tulevaisuuden kilpailukyvyn mahdollistavat suomalainen projektiosaaminen, kansainväliset, vahvat verkostot ja erikoistuminen korkean lisäarvon tuotteisiin ja palveluihin. Suomi on tällä hetkellä digitalisaation kärkimaita, mutta resurssien leikkaaminen koulutuksesta ja tuotekehityksestä uhkaa vahvaa asemaa tällä saralla.
Lähde: Turku Seas
Meriklusteri 2020 -selvityksen ovat tehneet yhteistyössä Turun yliopiston Brahea-keskus ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Hankkeen pääasiallinen rahoitus tuli TEM:n TEM-Meri-ohjelmasta ja hanketta koordinoi Meriliitto ry. Hanketta ovat rahoittaneet myös seuraavat toimijat: Meriteollisuus ry, Merimieseläkekassa, ESL Shipping Ltd, Navidom Oy, Suomen Erikoisalusten työnantajaliitto, Suomen Satamaliitto ry, Satamien Kehittämisyhdistys (Satamaoperaattorit ry), Merenkulun säätiö, DNV GL, Lloyds Register of Shipping, Lounaisrannikon kaupungit (Loura) ja Helsingin kaupunki.
