Simulaattoreiden nopea kehitys ja satsaukset uusiin teknologioihin näkyvät Turun sataman läheisyydessä sijaitsevan Aboa Maren simuloiduilla komentosilloilla sekä konevalvomoissa. Uusinta uutta on merenkulun vihreän siirtymän tuominen simulaattoreihin.
– Mahdollisuus harjoitella realistisia tilanteita lisää turvallisuutta ja luo edellytykset nopeammalle siirtymälle uusiin, kestäviin teknologioihin, Aboa Maren simulaattoripäällikkö Thomas Lundberg kiteyttää.
– Parannamme mahdollisuuksiamme osallistua päästöttömien kuljetusten kehittämiseen. Simulaattoreiden avulla voimme työstää konkreettisia ratkaisuja, jotka vievät meitä kohti päästöjen nollatasoa, Lundberg toteaa.
Taustalla on merenkulun nopea teknologinen kehitys ja tarve vastata kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin.
– Merenkulku vastaa yhä suuremmasta osasta maailmanlaajuisia päästöjä, ja uudet polttoaineet, kuten metanoli, LNG ja ammoniakki, tulevat olemaan keskeisessä roolissa vihreässä siirtymässä kohti kestävämpää tulevaisuutta, sanoo kurssipäällikkö Thomas Friis.
TKI-tiedottaja Nadine Karell oli järjestänyt median edustajille mahdollisuuden tutustua simulaattoreihin paikan päällä. Tämä toi konkretiaa keskusteluille, joiden viitekehyksenä toimi varsin vaikuttavaksi rakennettu simulaattorimaailma. Konevalvomoiden ohella tarjoutui mahdollisuus käväistä muun muassa Icon-luokan ristelijöiden komentosillalla Thomas Friisin johdolla.
Aboa Maressa on päivitetty Wärtsilän konesimulaattori. Tämän lisäksi Aboa Mare on hankkinut myös uuden Kongsberg Maritime –yhtiön valmistaman konesimulaattorin, joka asennetaan koululle ensi vuoden alussa. Kongsbergin simulaattorilla voidaan simuloida metanolia, akkuhybridejä ja muita tulevaisuuden ratkaisuja LNG:n ohella.
– Nyt vaihtoehtoisia polttoaineita käyttää 1400 laivaa, joka on alle prosentti maailman kauppalaivaston aluskannasta. Hiilineutraalisuustavoite on kyllä erittäin haastava, ja sitä kautta kouluttautumiselle on valtava tarve, Friis toteaa.
Kansainvälisen merenkulkujärjestön, IMO:n, kaksi vuotta sitten julkaiseman kasvihuonekaasustrategian tavoitteena on saavuttaa merenkulun nettonollapäästöt v. 2050. Välitavoitteina on vähintään 20 % (tavoite 30 %) vähennys vuoteen 2030 ja vähintään 70 % (tavoite 80 %) vähennys vuoteen 2040 mennessä suhteutettuna vuoden 2008 tasoon.
Etäluotsaus tarvitsee psykologia
Tilaisuuden alussa Aboa Mare koulutuskeskukseen kuuluvan Novian meriteknologian tutkimuspäällikkö Mirva Salokorpi esitteli Novian koordinoimaa Remote Pilotage MPV -nimistä etäluotsausta käsittelevää tutkimusprojektia.
– Voisi sanoa, että tanskalaiset ovat etäluotsauksen edelläkävijöitä. Siellä testataan etäluotsausta kauppalaivojen kanssa Tanskan salmissa, jotka ovat suhteellisen helppoja navigoida. Suomen ahtailla ja kapeilla väylillä etäluotsauksen toteutus vaatii enemmän teknologista kehitystyötä.
Etäluotsausprojektin tavoitteena on kehittää ja testata etäluotsauskonseptia ja siihen liittyviä teknologisia ratkaisuja. Niin ikään Aboa Maren simulaattoreissa on toteutettu testejä, joiden avulla on tutkittu esimerkiksi työnjakoa ja kommunikointia etäluotsaustilanteissa. Projektia rahoittaa Business Finland.
Ajatus luotsauksen siirtymisestä toteutettavaksi etäyhteyksin on turvallisuuslähtöinen.
– Suurin syy etäluotsauksen kehittämiseen ovat luotsaustyön turvallisuusriskit. Maailmanlaajuisesti onnettomuuksia sattuu etenkin silloin, kun luotsit siirtyvät laivaan tai sieltä pois, Salokorpi toteaa.
Psykologian tohtori Jukka Häkkinen tuntee luotsien mielen- sekä myös silmänliikkeitä. Etäluotsausta käsittelevässä tutkimushankkeessa syyskuusta 2024 lähtien työskennellyt Häkkinen valottaa etäluotsauksen keskeistä problematiikkaa.
– Keskeinen haaste etäluotsauksessa on jaetun tilannetietoisuuden puute, kun luotsi ja aluksen miehistö eivät ole samassa paikassa. Yhteisen tilannekuvan muodostaminen on paljon vaikeampaa, kun ei voi reagoida välittömästi toisen toimintaan, Häkkinen kertoo.
– Miten luotsi ajattelee tai käyttäytyy ja mitä priorisoi. Simulaattorissa voi turvallisesti nostaa myös stressitasoa ja testata paineensietoa erilaisissa häiriötilanteissa.
Etäluotsauksessa ratkaisevaa on, mitä tietoa siirtyy alukselta etäluotsauskeskukseen.
Häkkinen on tutkinut myös luotsien katseenkohdistusta eli silmänliikkeitä.
– Katseen fokusointi kertoo, mitä tietoa luotsit tarvitsevat toimintaansa ja ajatteluaan varten. Olennaista on myös sillalla tapahtuva vuorovaikutus ja kommunikaatio, jota voidaan hyvin harjoitella simulaattorioloissa, Häkkinen selittää.
Koulutuskeskus Aboa Mare yhdistää Yrkeshögskolan Novian, Axxellin ja Aboa Mare Ab:n merenkulun toiminnot. 2020–luvulla Aboa Mare Oy:n liikevaihto on ollut vakaassa kasvussa, mikä kertoo osaltaan simulaattorikoulutuksen alati kasvavasta kysynnästä maailmanlaajuisesti. Koulutus- ja kurssitarjonnasta merkittävä osa toteutetaan ruotsin ja suomen kielen ohella englanniksi. Huomionarvoista on, että Aboa Mare järjestää tulevien konepäälliköiden koulutuksen vain englanninkielisenä.
Teksti ja kuvat Mikko Laitinen
