Itämeren ja Pohjanmeren rantavaltiot: GNSS-häirintä on lisännyt merenkulun turvallisuusriskejä

Yhteisessä vetoomuksessa neljätoista maata esittävät konkreettisia toimia riskien vähentämiseksi.

Jäänmurtajan Polariksen komentosilta. Kuva: Mika Törmänen, Keksi / LVM

Suomi ja 13 muuta Euroopan maata ovat vedonneet kansainväliseen merenkulkuyhteisöön ja kansallisiin viranomaisiin satelliittinavigointijärjestelmiin kohdistuvan häirinnän aiheuttamista turvallisuusriskeistä. Neljäntoista maan yhteiskirje julkaistiin 26. tammikuuta 2026.

Kirjeen ovat allekirjoittaneet Itämeren ja Pohjanmeren rantavaltiot Suomi, Belgia, Tanska, Viro, Ranska, Saksa, Latvia, Liettua, Alankomaat, Norja, Puola, Ruotsi, Iso-Britannia ja Islanti. Suomen puolesta kirjeen allekirjoitti liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Kirjeessä nostetaan esiin GNSS-häirintä (Global Navigation Satellite System) ja sen aiheuttamat riskit meriturvallisuudelle sekä korostetaan alusten ja lippuvaltioiden kansainvälisten sopimusten mukaisia velvollisuuksia.

Talvimerenkulku erityisen riskialtista

Häiriöiden merkitys korostuu erityisesti talvimerenkulussa.

– Suomi on varautumisen suurvalta ja olemme varautuneet myös GNSS-häirintään. Olemme pitäneet häirintää ja siihen liittyviä riskejä aktiivisesti esillä kansainvälisissä yhteyksissä. Erityinen huolemme koskee aluksia ja miehistöä, joilla ei ole valmiuksia talvimerenkulkuun ja joihin kohdistuu GNSS-häirintää. Haluamme varmistaa, että kaikki maat sitoutuvat kansainvälisiin sopimuksiin ja varautuvat häiriöihin Itämeren alueella liikkuessaan, Ranne sanoo.

Kolme vetoomusta

Kirjeessä esitetään merenkulkuyhteisölle ja kansallisille viranomaisille kolme keskeistä vetoomusta.

Merenkulkuyhteisön ja viranomaisten tulee tunnistaa GNSS-häirintä ja alusten tunnistamiseen ja sijainnin määrittämiseen käytetyn AIS-järjestelmän (Automatic Identification System) manipulointi meriturvallisuusriskeiksi.

Merenkulkuyhteisön ja viranomaisten tulee varmistaa, että aluksilla on kansainvälisten sopimusten mukaisesti riittävät valmiudet ja asianmukaisesti koulutettu miehistö, jotta alukset voivat toimia turvallisesti GNSS-häiriöiden aikana.

Merenkulkuyhteisön ja viranomaisten tulee tehdä yhteistyötä vaihtoehtoisten radionavigointijärjestelmien kehittämiseksi tilanteisiin, joissa GNSS-signaalia ei voida käyttää häiriöiden, kuuluvuusongelmien, häirinnän tai muiden järjestelmäkatkosten vuoksi.

Open Letter by the Coastal States of the Baltic Sea and the North Sea with Iceland on the Growing Risks to Maritime Safety to the International Maritime Community (pdf)

Vaula Aunola

Jaa artikkeli