Komissio näkisi mielellään yksituumaisen meriklusterin

EU:n komission vesiliikenne- ja satama-asioiden johtaja Magda Kopczynska haluaa olla mukana maanosan meriklusterin ongelmien ratkaisuissa. Tätä varten hän tarvitsee tietoa alan tulevaisuuden haasteista. Itse hän arvostaisi eniten sitä, että neuvottelupöydän toisella puolella olisi vahva ja yksituumainen meriklusteri.

- Isoja poliittisia päämääriä, kuten juuri ilmastotavoitteita ja ympäristövaikutuksia, varten olisi kuitenkin hyvä, jos Euroopassa olisi vain yksi ja joka puolella sama eurooppalainen meriklusteri, EU:n komission vesiliikenne- ja satama-asioiden johtaja Magda Kopczynska sanoo.

– Tällä hetkellä kenelläkään ei ole yksiselitteisiä vastauksia merenkulun haasteisiin. Totta kai puhumme paljon viranomaissääntelystä, kuten sääntelyn määrästä ja siitä, ovatko säännöt edes oikean suuntaisia, Helsingin Breaking Waves -tapahtumassa vieraillut Magda Kopczynska toteaa.

Hänen mukaansa kukaan ei kiistä meriliikenteen kansainvälisyyttä, joka asettaa vaatimuksensa myös sääntelylle. Euroopan unionin ja vallankin EU-komission pitää olla mukana tässä globaalissa sääntöpelissä.

– Haluankin tässä tilaisuudessa kysyä sitä, miten komissio voi osaltaan varmistaa sen, että eurooppalaiset merenkulun yritykset pääsevät kiinni uusiin teknologioihin ja ratkaista ongelmia esimerkiksi merialan infrastruktuurissa ja osaajapulassa, Kopczynska sanoi joulukuussa Helsingissä.

Datayhteistyö turvaa merenkulun kilpailukyvyn

Breaking Waves -aivoriihessä harvat merenkulun johtajat ottivat puheeksi finanssipuolen ongelmat. Kuitenkaan rahaa ei ole ikinä tarpeeksi, vaan aina pitää tehdä valintoja taloustilanteiden mukaan.

– Rahan käyttöä ohjaillaan milloin energiatehokkuuteen, milloin it-teknologioihin, turvallisuuteen tai muihin kohteisiin, Kopczynska sanoo.

Samalla hän haluaa korostaa yritysten välistä yhteistoimintaa sekä datan jakamisen tärkeyttä, jotka molemmat nousivat Helsingin tapahtuman merkittäviksi puheenaiheiksi.

– Minulle itselleni oli yllätys, että meriklusterissa pidetään datan jakamista näin tärkeänä asiana. Tyypillisesti merenkulussa datan hyödyntäminen ei ole ollut yhtä tärkeässä roolissa kuin vaikkapa maapuolen liikenneyhteyksissä tai erityisesti matkustajaliikenteessä.

– Olemme komissiossa kuulleet paljon tällaista viestiä muiden liikennemuotojen piiristä. Nyt datan jakaminen on siis tullut myös merenkulkuun, ja se on hyvä asia.

Kopczynska sanoo tekevänsä it-alalta mielellään vastakysymyksiä esimerkiksi niin, että miten jokin liikennemuoto aikoo parhaiten hyödyntää datan jakamista? Tuleeko viranomaissääntely ennen innovaatioita, joita toimialalla on itse kehitelty? Vai päinvastoin, keksinnöt ennen sääntöjä?

Merenkulun vahvan naisen mielestä toimialan yritysten tehokas yhteistyö datan jakamisessa pitää Euroopan meriklusterin kilpailukykyisenä, aivan samalla tavoin kuin hiilijalanjäljen pienentäminen toimii merenkulussa.

Suomi hyötynyt puhtaan teknologian vaatimuksista

Ennen komissiota Magda Kopczynska työskenteli Puolan yksityisten työnantajien järjestön Brysselin edustuston johtotehtävissä. Hän on toiminut EU-komissiossa vuodesta 2006 lähtien ja nykyisessä virassaan komission vesiliikenne- ja satama-asioiden johtaja aloitti vuonna 2016.

Hiilijalanjäljestä puhuttaessa aiemmin uransa aikana puhtaista liikenteen päästöistä vastannut EU-komission korkein viranomainen pääseekin lempiaiheeseensa, ympäristösuojeluun pienempien päästöjen kautta.

– Päästörajoitukset näyttävät muutaman vuoden päästä ihan toiselta kuin nyt. Muistutan vain siitä, että komissio alkoi vaatia vähärikkisemmän polttoaineen käyttöä Itämerellä jo vuonna 2015. Tämä on yksi syy siihen, että Suomessa ollaan nyt todella pitkällä uusimpien, ympäristöystävällisten teknologioiden käytössä, kuten olemme kuulleet suomalaisen meriklusterin edustajilta, Kopczynska huomauttaa.

Kopczynska muistuttaa, että nyt on kysymys hiilidioksidipäästöistä ja siitä, miten niitä pienennetään mahdollisimman nopeasti.

– Kyse ei ole vain laivanvarustajista, kyse on satamaoperaattoreista, rahdinantajista ja kaikista merenkulun toimijoista ja asiakkaista, hän summaa merenkulun hiilijalanjäljen isoon kysymykseen liittyviä ratkaisuja.

Meriklusterin on oltava Euroopan puolestapuhuja

Helsingin Slush -tapahtuman yhteydessä pidetyssä merenkulun aivoriihessä Kopczynska sanoo huomanneensa taas kerran sen, että Euroopassa ei ole vain yhtä meriklusteria, vaan että niitä on monta – siitä riippuen keneltä kysyy.

– Jossakin päin Eurooppaa korostetaan vahvoja satamia, toisaalla taas enemmän teknologiaa ja eräissä muissa maissa painopiste voi olla merialan vahvoissa palvelutarjoajissa. Tavallaan tällainen monimuotoisuus on hyvästä, sillä juuri siitähän itse Euroopan unionissakin on kysymys.

Hänen mielestään yritysjohtajien on usein helpompaa olla yhtä mieltä oman toimialansa visioista ja tulevista tarpeista kuin valvontaviranomaisten konsanaan.

– Tämä on hyvin vaikea kysymys EU-komissiossa. Voin kertoa sen, miltä itse haluaisin EU:n meriklusterin näyttävän. Haluaisin sen olevan eurooppalainen yhteisö, joka tukee täkäläisiä yrityksiä ja täkäläistä tutkimusta ja kehitystä, sanalla sanoen eurooppalaisia innovaatioita, bisneksiä ja sosiaalisia malleja, Kopczynska kiteyttää oman näkemyksensä.

– Isoja poliittisia päämääriä, kuten juuri ilmastotavoitteita ja ympäristövaikutuksia, varten olisi kuitenkin hyvä, jos Euroopassa olisi vain yksi ja joka puolella sama eurooppalainen meriklusteri, hän painottaa yhtenevien tavoitteiden tärkeyttä.

Muiden merialan päättäjien tapaan Magda Kopczynskakin kuvailee Helsingin Slushia oivalliseksi paikaksi saada ihmiset – ja varsinkin nuoret – yhteen keskustelemaan eri alojen ongelmista ja etsimään niihin ratkaisuja yhteisin voimin.

Teksti Michael Hunt

Käännös Markku Pervilä

Kuvat Antero Aaltonen

 

Jaa artikkeli
Paroc Banneri