Hormuzinsalmi erottaa Persianlahden Intian valtamerestä. Persianlahdella sijaitsevat merkittävien öljyn ja kaasun viejien Iranin, Irakin, Saudi-Arabian, Qatarin, Kuwaitin ja Arabiemiirikuntien vientisatamat. Salmi on kapeimmillaan vain noin 40 km leveä, ja sen kautta on kulkenut noin viidesosa maailman fossiilisesta energiasta. Sen kautta on kuljetettu öljyä ja kaasua pääasiassa Kiinaan, Intiaan, Etelä-Koreaan ja muualle Aasiaan.

USA:n hyökkäys Iraniin

Helmikuun viimeisen päivän aamuna Yhdysvallat ja Israel aloittivat Irania vastaan hyökkäyksen, jonka nimeksi Yhdysvaltain puolustusministeriö antoi Operation Epic Fury eli Operaatio eeppinen raivo. Vastauksena tähän hyökkäykseen Iran sulki Hormuzinsalmen meriliikenteen muutama päivä sen jälkeen.

Tämä salmen sulku vähensi lähes välittömästi öljyn saatavuutta, mikä on nostanut öljyn ja kaasun maailmanmarkkinahinnat jo lähes kaksinkertaisiksi. Käytännössä tämä näkyy jo kaikkialla maailmassa öljypumpuilla.

Öljyn saatavuudesta ja hinnasta huolestunut kansainvälinen energiajärjestö IEA on jo vapauttanut öljyvarastojaan käyttöön ja ehdottaa esimerkiksi, että öljyn kysyntää voisi vähentää etätyön, kimppakyytien ja joukkoliikenteen avulla.

Sota ei näytä laantumisen merkkejä. Kaksikymmentätuhatta merimiestä on jumissa laivoissa Hormuzinsalmella. Uusimpana ilmiönä on noussut esiin, että Iran on antanut sille myötämielisten maiden aluksille luvan kulkea Hormuzinsalmen läpi. Kuulemma tätä mahdollisuutta on tarjottu korvausta vastaan laajemmaltikin.

Valitettavasti emme voi täällä Suomessa huokaista helpotuksesta ja todeta, että onneksi Hormuz on kovin kaukana meistä. Öljy- ja kaasumarkkinat ovat kansainvälisiä. Vaikka aiemmin öljyä on viety Persianlahdelta pääasiassa Aasiaan, ovat bensiinin ja dieselin hinnat nousseet meilläkin ja tulevat jatkamaan nousuaan.

Taloustieteilijät laskevat kriisin vaikutusta ja ennustavat koko maailman siirtyvän taantumaan. Tilannetta verrataan jo 1970-luvun öljykriisiin. Silloin muun muassa laskettiin ajonopeuksia ja asuntojen lämpötiloja.

Vakavampia vaikutuksia ovat nyt korkotason pysyvä nousu ja kaasun puutteen takia esimerkiksi lannoitteiden saatavuuden heikkeneminen, mikä heikentää koko maailman ruoantuotantoa.

Ukrainan hyökkäykset Suomenlahdelle tuovat sodan lähelle

Valitettavasti energian hinnan nousu ei ole ainut ongelmamme Hormuzin kriisissä. Bensiinin hinta on noussut myös Yhdysvalloissa ja vähentänyt presidentti Trumpin suosiota äänestäjiensä keskuudessa. Trump onkin poistanut Yhdysvaltain sanktioita Venäjän öljykuljetuksille. Eli Venäjä on nyt saanut lisää rahaa sekä siitä, että öljyn hinta on noussut, että myös siitä, että näitä sanktioita varjolaivastolle on poistettu.

Ukraina onkin huolissaan Venäjän sotakassan karttumisesta ja siten Venäjän sotilaallisen voiman lisääntymisestä. Viimeisin käänne Hormuzinsalmen kriisissä ovatkin Ukrainan iskut melkein Suomen rajalle Koiviston ja Laukaansuun öljysatamiin. Iskut ovat olleet niin merkittävät, että ne ovat pysäyttäneet Venäjän öljynviennin näissä satamissa lähes kokonaan.

Tilanne on kaiken kaikkiaan järkyttävä. Fossiilisten polttoaineiden hinta nousee, Ukrainan sota on siirtynyt lähialueillemme, ja samaan aikaan Suomenlahdelle kertyy varjolaivaston aluksia odottamaan lastia pommitetuista Venäjän satamista.

Öljyriippuvuus, öljyn saatavuus ja varjolaivaston toiminta on meille huoltovarmuusuhka. Paras tae tulevaisuuden tehokkaalle energiaintensiiviselle tuotannolle, lämmitykselle ja liikenteelle on siirtyminen vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, kuten aurinko-, tuuli-, bio- ja ydinenergiaan, vesivoimaan ja vetypohjaisiin polttoaineisiin.

Samalla vaihtoehtoisten uusiutuvien energioiden kysyntä lisääntyy, ja osaamisemme vaihtoehtoisten energiamuotojen tuotannossa ja muussa teknologiassa, kuten vaikka sähkön varastoinnissa, on yhä tärkeämpää. Olisiko tässä Suomen uusi teknologiakärki?

Ulla Tapaninen