12.06.2026

Timo Marttisen kiitospuhe Merenkulun maineteko -palkinnosta

”Kaikki nämä tarinat kertovat siitä, että Azipodissa ei ole kyse vain yhdestä teknisestä innovaatiosta, vaan ajattelutavasta: uskalluksesta kokeilla, kyvystä oppia käytännöstä ja halusta rakentaa ratkaisuja, jotka kestävät aikaa.”

Timo Marttinen. Kuva: Markku Pajunen

Meriliitto myönsi Merenkulun maineteko -palkinnon numero 10 ABB Oy:n Marine & Ports -divisioonalle. Palkinnon vastaanottanut Suomen liiketoimintajohtaja Timo Marttinen piti kiitospuheen Meriliiton 100-vuotisjuhlassa 24.4.2026. 

Hyvät juhlavieraat, Arvoisa Meriliitto, Hyvät kollegat, yhteistyökumppanit ja ystävät,

Lämmin kiitos tästä Merenkulun maineteko tunnustuksesta. Tämä on meille ABB:llä suuri kunnia, mutta ennen kaikkea tämä tuntuu tunnustukselta suomalaiselle meriteolliselle osaamiselle, pitkäjänteiselle tekemiselle ja rohkeudelle ajatella asioita vähän eri tavalla.

Azipod® on tänään yksi tunnetuimmista suomalaisista meriteknologian innovaatioista. Mutta niin kuin moni merkittävä keksintö, sekään ei syntynyt yhdellä piirustuksella tai yhdellä täydellisellä päätöksellä. Sen taustalla on paljon kokeiluja, oppimista – ja rehellisesti sanottuna myös sattumaa.

Yksi varhaisimmista ja ehkä tunnetuimmista käännekohdista koettiin jääkokeissa tankkeri Uikun kanssa. Azipodin poikkeuksellinen jääoperointikyky ajettaessa potkuri ja perä edellä jäihin täytti ja jopa ylitti odotukset. Tämä testi avasi konkreettisesti silmät sille, mihin teknologia oikeasti pystyy kaikkein vaativimmissa olosuhteissa.

Toinen merkittävä askel otettiin, kun Azipod® löysi tiensä aivan uudenlaiseen käyttöön. Azipodia ei alun perin kehitetty risteilyaluksiin, mutta Carnivalin perustaja Ted Arison esitteli idean Helsingin telakan johdolle. Epäröintiä oli – ihan ymmärrettävästi – mutta lopulta tehtiin rohkea päätös.

Näin syntyi ensimmäinen risteilijäasennus MS Elationiin. Alus luovutettiin vuonna 1998, ja se on edelleen päivittäisessä käytössä. Se kertoo aika paljon ratkaisun kestävyydestä.

Kolmas tarina kuvaa hyvin Azipodin kehitysfilosofiaa. Teknologia mitoitettiin alun perin jäänmurtajien äärimmäisten vaatimusten mukaan. Kun sitä myöhemmin sovellettiin risteilykäyttöön, laitetta kevennettiin harkiten, mutta peruslujuudesta ei tingitty.

Jälkikäteen on helppo todeta, että tämä lähestymistapa osui hyvin kohdalleen ja loi pohjan pitkäaikaiselle menestykselle.

*

Kaikki nämä tarinat kertovat siitä, että Azipodissa ei ole kyse vain yhdestä teknisestä innovaatiosta, vaan ajattelutavasta: uskalluksesta kokeilla, kyvystä oppia käytännöstä ja halusta rakentaa ratkaisuja, jotka kestävät aikaa.

Kun katsomme tätä päivää, näemme myös kehitystyön tulokset hyvin konkreettisina. Olemme lähestymässä tuhannen Azipod® yksikön rajaa. Tällä hetkellä puhutaan jo noin 900 myydystä yksiköstä. Azipodeja on toimitettu tai tilauksessa yli 400 laivaan, ja tilauskanta on erittäin vahva. Azipodin ympärille on ABB:llä syntynyt myös ratkaisuja laivasähköistykseen ja -automaatioon, kehittyneisiin ohjaus- ja optimointiratkaisuihin sekä meriteollisuuden elinkaaripalveluihin.

Azipod® ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan merkittävä osa suomalaista jääosaamista ja meriteollista know-how’ta, joka näkyy tänä päivänä laivoissa ympäri maailmaa.

*

Jos tämän kaiken haluaa tiivistää, nostaisin esiin muutaman asian:

Ensinnäkin Azipod on suomalaisen teollisen osaamisen vientituote. Se yhdistää sähkötekniikkaa, hydrodynamiikkaa, koneenrakennusta ja digitaalista ohjausta eli juuri niitä kovia insinöörikyvykkyyksiä, joilla Suomi pärjää globaalissa kilpailussa.

Toiseksi Azipod ei ole vain suomalainen idea, vaan sitä myös valmistetaan, kehitetään ja testataan Suomessa. Kun tuotanto ja testaus ovat täällä, se tarkoittaa osaamista, työpaikkoja, alihankintaverkostoja ja investointeja ja sitä kautta elinvoimaa koko meriklusterille.

Kolmanneksi mukana on vahva kerrannaisvaikutus. Kun suomalainen ratkaisu on käytössä maailmanlaajuisesti, se vetää mukanaan suunnittelua, luokitusosaamista, järjestelmäintegraatiota ja palveluliiketoimintaa. Tämä on juuri sitä, mistä Meriliitto puhuu: meren merkitys Suomelle on hyvin konkreettista kilpailukykyä.

Ja neljänneksi energiatehokkuus ja vastuullisuus. Ne eivät ole vain ympäristökysymyksiä, vaan suoraan taloutta. Kun polttoainekulutus pienenee, se vaikuttaa varustamoiden kustannuksiin ja päästöihin ja samalla vahvistaa kysyntää teknologialle, joka on syntynyt suomalaisen osaamisen pohjalta. Tällaiset ratkaisut eivät ole enää nice to have, vaan ihan välttämättömiä.

*

Mutta lopulta mikään teknologia ei synny tyhjiössä. Tämä palkinto ei kuulu yhdelle tiimille tai sukupolvelle, vaan kaikille niille ihmisille, jotka ovat olleet mukana Azipodin matkassa 1990 luvulta tähän päivään: suunnittelijoille, tuotannon ammattilaisille, telakoille, asiakkaille ja pitkäaikaisille yhteistyökumppaneille.

Haluan lopuksi onnitella Meriliittoa 100 vuoden työstä Suomen merenkulun hyväksi ja kiittää lämpimästi tästä tunnustuksesta. Se on meille vahva viesti siitä, että pitkäjänteinen suomalainen meritekninen työ nähdään, muistetaan ja sitä arvostetaan.

Kiitos.

Timo Marttinen

 

Jaa artikkeli