Meriliitto – Sjöfartsförbundet ry täytti perjantaina 24.4.2026 sata vuotta. Liitto juhlisti vuosipäiväänsä torstaina 23.4.2026 seminaarilla, joka keskittyi tämän päivän haasteisiin. Tilaisuus päättyi yhteiseen cocktail-tilaisuuteen ja päivälliseen.
Iltajuhlassa Meriliitto puheenjohtaja Mikko Niini ojensi Merenkulun maineteko -palkinnon numero 10 ABB Oy:n Marine & Ports -divisioonalle. Palkinnon vastaanotti Suomen liiketoimintajohtaja Timo Marttinen.
Liitto perustettiin ajamaan laivastolakia
Meriliitto syntyi kansalaisliikkeenä vuonna 1926 Suomen Laivastoyhdistyksenä ajamaan erityistä laivastolakia sen jälkeen, kun torpedovene S 2:n tuhoutuminen ja 53 merisotilaan menehtyminen olivat järkyttäneet valtakuntaa syksyllä 1925.
Liiton avustamana merivoimille saatiin uusi peruskalusto. Samalla luotiin epäsuorasti vaikeina lamavuosina pohjaa nykyiselle telakkateollisuudellemme.
Liiton toiminnan painopisteet ovat vaihdelleet vuosikymmenten varrella. Nykyisin Meriliiton tarkoituksena on vahvistaa Suomen merellisen alan toimijoiden yhteistyötä ja asiantuntijuutta, edistää alan kehittämistä ja vaikuttavuutta sekä kansallista merenkäyttöä.
Liitolla on monenlaisia toimintamuotoja
Liitto toimii merellisten alojen yhteistyö- ja asiantuntijafoorumina, edistää verkostomaista yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja alan julkaisutoimintaa, tekee aloitteita alan kehittämiseksi sekä järjestää kokouksia, seminaareja ja muita tilaisuuksia.
Toiminnallaan liitto korostaa merellisten toimintojen merkitystä Suomelle. Tavoitteena on lisätä kiinnostusta, tietoutta ja arvostusta merellisiä aloja kohtaan.
Suomen meriklusterilla on suuri taloudellinen merkitys
Meriliitto teetti vuonna 2016 Suomen meriklusterista taloudellisen selvityksen. Suomen meriklusterilla on merkittävä kansantaloudellinen rooli.
Viimeisimpien lukujen valossa merialoilla toimii yli 2 000 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 20 miljardia euroa. Yritykset työllistävät noin 50 000 henkeä.
Meriteollisuuden osuus tästä on noin 13 miljardia euroa ja varustamotoiminnan noin 4 miljardia euroa.
Kasvunäkymät lyhyellä aikavälillä ovat varsin hyvät, mutta maailmassa vallitsevien kriisien vuoksi tulevaisuudennäkymiin liittyy epävarmuutta. Potentiaalia on myös kokonaan uusilla liiketoiminta-alueilla, kuten merituulivoimassa.
Juhlaseminaarissa esiin nousi useita päivänpolttavia aiheita
Komentaja Toni Joutsia Merivoimista kertoi Itämeren sotilaallisesta tilanteesta, OTK Ella Parviainen varjolaivastoista ilmiönä ja Rajavartiolaitoksen kommodori Mikko Simola riskienhallinnasta Suomenlahdella sekä METO-yhteistyöstä.
Eurooppalaisten varustamoiden tilanteesta ja haasteista raportoi ESL Shippingin toimitusjohtaja ja Euroopan varustamoiden liiton ECSA:n puheenjohtaja Mikki Koskinen. Hän muistutti, että kilpailukykyinen suomalainen varustamotoiminta ja tonnisto ovat edellytys merenkulun toimivuudelle myös kriisiaikoina. Esimerkiksi alalta kerättävät päästökauppavarat tulisi ohjata takaisin alalle tukemaan uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoa, mikä vahvistaisi samalla ulkomaankaupan kilpailukykyä ja voisi luoda Suomeen uutta teollisuutta.
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun varadekaani, professori Jani Romanoff puhui osaamisen säilyttämisestä ja kehittämisestä merialoilla.
Lopuksi teollisuusneuvos Jyrki Alkio työ- ja elinkeinoministeriöstä toi esiin näkemyksiä meriteollisuuden kilpailukyvystä ja siitä, miten valtio voi toimia osana kokonaisuutta. Hän totesi, että alalla on tällä hetkellä poikkeuksellisen vahvat näkymät. Ministeriön asettama työryhmä on pian antamassa aiheesta raporttinsa.
Seminaarin aihepiirit ja maailmantilanne heijastivat monin tavoin keskusteluja, joita Suomessa käytiin sata vuotta sitten liiton perustamisen aikoihin.
Koonnut: Vaula Aunola
Kuvat: Markku Pajunen
Lisää aiheesta:
Merenkulun maineteko -palkinto ABB:lle
Timo Marttisen kiitospuhe Merenkulun maineteko -palkinnosta
Kuvia seminaarista
