Tuonti kulkee nyt lähes kokonaan meritse. Samalla kuljetusmatkat ovat pidentyneet ja ulkomaan meriliikenteen tavaravirrat ovat keskittyneet aiempaa harvempiin satamiin.
Muutos käy ilmi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin merenkulun markkinaseurannan tilastomittaristosta. Aineisto kattaa vuodet 2015–2025.
Tarkastelujakson merkittävin rakenteellinen muutos ajoittuu vuoteen 2022. Venäjän hyökkäyssotaa seuranneet pakotteet katkaisivat Suomen ja Venäjän välisen kaupan, mikä vähensi maakuljetuksia ja siirsi tavaraliikennettä merikuljetuksiin.
Samalla tuontia alettiin hankkia aiempaa kauempaa.
”Merenkulun markkinaseurannan mittaristo on oiva työkalu tukemaan toimialaa koskevaa päätöksentekoa, sillä se kokoaa eri tilastolähteistä saatavan tiedon yhtenäiseen ja ymmärrettävään muotoon. Se auttaa tunnistamaan, miten Suomen ulkomaankaupan rakenteet muuttuvat ja millaisia vaikutuksia muutoksilla on merikuljetuksiin ja satamaverkostoon”, sanoo Traficomin merenkulun tieto- ja kehitysyksikön päällikkö Tuomas Kiiski.
Merikuljetusten osuus nousi yli 95 prosenttiin
Merikuljetusten osuus Suomen ulkomaan tavaraliikenteen kokonaispainosta on noussut vuosien 2015–2021 noin 83 prosentista yli 95 prosenttiin vuosina 2022–2025.
Muutos näkyy erityisesti tuonnissa. Tuonnin merikuljetusosuus nousi noin 75 prosentista yli 95 prosenttiin yhden vuoden aikana.
Viennissä muutos on ollut maltillisempi, sillä vienti on kulkenut koko tarkastelujakson ajan pääosin meritse.
Tavaraliikenteen rahallisesta arvosta meritse kulkee 80–83 prosenttia. Osuus on pysynyt koko tarkastelujakson ajan varsin vakaana. Merikuljetusten merkitys on tuonnissa johdonmukaisesti suurempi kuin viennissä: tuonnissa osuus on 84–87 prosenttia ja viennissä 77–80 prosenttia.
Koko ulkomaankaupan arvosta, tavarat ja palvelut mukaan lukien, meritse kulkevan kaupan osuus on sen sijaan laskenut noin 58 prosentista 53 prosenttiin. Traficomin mukaan lasku johtuu ennen kaikkea aineettoman palvelukaupan osuuden kasvusta.
Tuontitavaran merimatkat ovat pidentyneet
Tuontitavaraa kuljetetaan nyt aiempaa pidempiä merireittejä pitkin.
Tuonnin kuljetussuorite nousi vuonna 2022 yli 60 prosenttia vuosien 2015–2019 keskitasoa korkeammaksi ja on pysynyt sen jälkeen korkealla tasolla.
Kehityksen taustalla on se, että aiemmin lähialueilta tuotua tavaraa on korvattu pidemmän matkan tuonnilla. Lisäksi tavaravirtoja on siirtynyt maalta merelle.
Muutos näkyy myös kuljetusintensiteetissä eli kuljetustyön määrässä suhteessa kaupan arvoon. Tuonnin kuljetusintensiteetti on noussut lähes 50 prosenttia aiempaa keskitasoa korkeammaksi.
Traficomin mukaan tämä kertoo erityisesti raaka-aine- ja bulkkitavaravirtojen kuljetusketjujen pidentymisestä.
Viennissä vastaavaa muutosta ei ole tapahtunut, sillä viennin pääkohdemarkkinat eivät ole vuoden 2022 jälkeen muuttuneet olennaisesti.
Satamakäyntejä on vähemmän, alukset suurempia
Satamakäyntien määrä laski koronaviruspandemian myötä vuonna 2020 noin 15–20 prosenttia vuosien 2015–2019 tasoa matalammalle. Käyntimäärät eivät ole palautuneet pandemiaa edeltäneelle tasolle.
Samaan aikaan keskimääräinen eräkoko satamakäyntiä kohti on kasvanut noin 10 prosenttia.
Tämä tarkoittaa, että sama tavaramäärä kuljetetaan nykyisin harvemmilla ja suuremmilla aluskäynneillä.
Suomen ulkomaan liikenteessä käyvien lastialusten keskimääräinen koko on kasvanut noin 9 prosenttia. Satamakäynneillä painotettu aluskoko on kasvanut jopa neljänneksen.
Tavaravirrat keskittyvät harvempiin satamiin
Ulkomaan meriliikenteen tavaravirrat ovat keskittyneet aiempaa harvempiin satamiin.
Tavaravirtojen keskittymistä kuvaava mittari on laskenut vuoden 2015 indeksitasolta 109 vuoden 2025 tasolle 84. Muutos on korostunut erityisesti vuoden 2021 jälkeen.
Traficomin mukaan kehitys osoittaa, että ulkomaan meriliikenteen tavaravirrat kulkevat entistä selvemmin harvempien satamien kautta.
Aluskanta on ikääntynyt
Suomen liikenteessä käyvien lastialusten keskimääräinen ikä on noussut vuoden 2015 noin 14 vuodesta noin 17 vuoteen vuonna 2025.
Satamakäynneillä painotettu ikä on noussut maltillisemmin. Tämä kertoo siitä, että aktiivisimmin liikennöivä osa aluskannasta uusiutuu muuta aluskantaa nopeammin.
Traficomin mukaan kehitys heijastaa kansainvälisen aluskannan ikääntymistä ja uudisrakentamisen hidastumista.
Merikaupan reaaliarvo on laskenut
Meritse kulkevan tavarakaupan reaaliarvo saavutti huippunsa vuosina 2018–2019.
Sen jälkeen etenkin viennin reaaliarvo on laskenut selvästi. Vuonna 2025 se jäi noin 6–7 prosenttia vuosien 2015–2019 keskitasoa matalammalle.
Tuonti puolestaan palasi lähelle aiempaa keskitasoa. Kokonaisuutena meritse kulkeva kauppa jäi noin 3–4 prosenttia vertailujaksoa matalammalle.
Traficomin mukaan kehitys heijastaa Suomen vientiteollisuuden suhdannetilanteen heikentymistä sekä ulkomaankaupan rakenteellisia muutoksia.
Vaula Aunola
