Sitra julkaisi vuoden alussa uuden Megatrendit 2026 -katsauksen. Otin vapauden käyttää sitä pohjana, kun mietin maailmanlaajuisen merenkulun megatrendejä vuoteen 2050. Muokkasin teemoja hieman ja nostan esiin seuraavat merenkululle tärkeät megatrendit: geopolitiikka, ilmastonmuutos ja energiamurros, tietotekniikka ja tekoäly sekä väestönmuutos.
Geopolitiikka. Maailman merenkulku perustuu kauppavaihtoon maiden välillä. Meritse kuljettaminen on ollut halpaa verrattuna muihin kuljetusmuotoihin, minkä takia yli 80 % kansainvälisen tavarakaupan volyymista kulkee meritse. Meritse kulkevat lastivirrat ovat kasvaneet lähes yhtäjaksoisesti satoja vuosia ja kuljetetut matkat ovat pidentyneet. Myös suurimmat varustamot ovat kasvaneet valtaviksi kansainvälisiksi yhtiöiksi. Kansainvälinen sääntely on pyrkinyt kattamaan koko maailman samoilla säännöillä tukien samalla vapaata merenkulkua.
Viime vuosina tilanne on muuttunut, sotatilat sulkevat salmia ja tulleja on korotettu. Varjolaivastojen, eli niiden alusten, jotka kiertävät turvallisuus- ja ympäristömääräyksiä, vakuutusvaatimuksia tai pakotteita, määrä on kasvussa. Suuri osa maailman tonnistosta on rekisteröity eri valtioon kuin missä aluksen omistaja tai tosiasiallinen määräysvalta sijaitsee. Kalleimmilla rekistereillä on enää harvoin mahdollisuutta kilpailla ilman tukia vapailla markkinoilla.
On nähtävissä, että vapaan merenkulun voittokulku on kääntynyt, ja alueellisia sopimuksia sekä tullimaksuja on nousemassa. Johtaako tämä yhä lisääntyvään alueelliseen regulaatioon, jossa vapaa kansainvälinen merenkulku hajautuu alueellisiksi saarekkeiksi, jossa säännöt ja maksut vaihtelevat? Nostaako tämä merenkulun hintaa niin kovasti, että meriliikenteen kasvu pysähtyisi ja tavarat hankitaankin lähempää? Millainen on tulevaisuuden merenkulun sääntely, ja missä se luodaan?
Ilmastonmuutos ja energiamurros. Vuodet 2015–2025 olivat Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan yksitoista mittaushistorian lämpimintä vuotta. Vaikka olemme tienneet jo vuosikymmeniä, että meidän tulee vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. Samalla geopoliittiset epävarmuudet, kuten Lähi-idän kriisit, tekevät riippuvuuden fossiilisista polttoaineista yhä vähemmän houkuttelevaksi.
Kiristyvä ympäristösääntely on yhdessä teknologisen kehityksen kanssa käynnistänyt valtavan teknologisen murroksen. Moni niistä nostaa kuljetuksen hintaa, mutta moni toimenpide myös tehostaa toimintaa ja laskee kustannuksia. Yhä useampi varustamo varautuu vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. On vaikea kuvitella enää paluuta halvan öljyn maailmaan, mutta johtaako muutos kokonaan fossiilittomaan merenkulkuun?
Tietotekniikka ja tekoäly. Merenkulku lähti takamatkalta digitalisaatioon. Laivat olivat kaukana merellä, eivätkä ne olleet saumattomasti kiinni tietoverkoissa kuten moni muu toimiala. Pandemia-aikana tilanne muuttui räjähdysmäisesti, kun yhteydet laivoihin paranivat satelliittien avulla. Laivojen lastin seurantaa, reititystä ja koneiden huoltoa on mahdollista tehdä myös etänä maista käsin. Tänä päivänä tekoälyä ja muita laskennallisia menetelmiä hyödynnetään esimerkiksi reittioptimoinnissa, jossa voidaan ottaa huomioon säätila, liikennetilanne ja kuljetuskysyntä. Ensimmäiset täysin automaattiset aluksetkin ovat jo liikenteessä.
Tietotekniikka on muuttanut myös maailmankauppaa. Yli 99 % kansainvälisestä dataliikenteestä kulkee merenalaisia tietoliikennekaapeleita pitkin. Teollisuusmaat ovat siirtyneet yhä enemmän palvelu- ja tietointensiiviseen talouteen, ja laivan ruumassa kuljetettavan tavaran suhteellinen osuus teollisuusmaiden ulkomaankaupasta on pienentynyt. Digitaalisen talouden sääntely- ja kauppakiistat ovat jo vähintään yhtä yleisiä kuin fyysisen tavarankin – sitä käydään standardoimalla ja muun muassa kieltämällä sosiaalisen median sovellukset tai rajoittamalla datakeskusten rakentamista. Merenkulku ei ole enää mahdollista ensi vuosikymmenellä ilman merkittävää panostusta tietotekniikkaan ja tekoälyyn. Samalla kyberturvallisuus on noussut merkittävimpien merenkulun riskien joukkoon.
Väestönmuutos. Maailman väestökasvu on hidastumassa. Useissa maissa väestö on jo kääntynyt laskuun, kun taas kasvu keskittyy yhä enemmän erityisesti Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. On ennustettu, että ehkä jo tällä vuosisadalla koko maapallon väkiluku kääntyy laskuun.
Väkiluvun kasvun taittuminen ei tapahdu tasaisesti. Monien vauraiden teollisuusmaiden väestö vanhenee, ja maat tarvitsevat lisää työvoimaa muista maista pitääkseen yllä elintasoaan. Tämä näkyy myös merenkulussa, jossa kansalliset miehistöt ovat yhä enemmän korvautuneet kansainvälisillä miehistöillä.
Samaan aikaan kun vaadittavan miehistön määrä vähenee tietotekniikan myötä, miehistön osaamisvaatimukset kasvavat. Tarvitaan myös yhä enemmän osaavampia merialan ihmisiä maapuolen tehtäviin regulaatioiden, tietotekniikan ja varustamotalouden pariin. Pysyykö merialan koulutusjärjestelmä perässä?
Kukaan ei tiedä miltä merialan näyttää vuonna 2050. Jatkuvatko yllä kuvatut megatrendit kuten on ajateltu ja millaisia mustia joutsenia nousee esiin? Mustiksi joutseniksi kutsutaan yllättäviä tapahtumia, joilla on erittäin merkittävä vaikutus maailmaan, kuten esimerkiksi koronapandemia. Merenkulkua tulee varmasti olemaan tulevaisuudessa, mutta millaista se on?
Ulla Tapaninen
Tallinnan teknillisen yliopiston meriliikenteen professori.
Ulla Tapanisen blogipalsta.
