Itämeren rantavaltioiden ja muiden maiden lisääntynyt aktiviteetti näkyy Suomen lähialueilla lähes päivittäin.
– Merellä liikkuu yhä enemmän myös Itämeren ulkopuolelta tulevia sota-aluksia, joten pientä kahnausta ja läheltä piti -tilanteita syntyy silloin tällöin. Tässä tilanteessa on selvää, että Itämeren turvallisuus on heikentynyt viimeksi kuluneiden 5-10 vuoden aikana, lippueamiraali Jori Harju sanoo.
Amiraalin mukaan merivoimien tehtävät eivät ole muuttuneet. Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, kriisinhallinta ja kyky reagoida nopeasti tilanteisiin, viranomaisten välinen yhteistyö sekä huoltovarmuuden turvaaminen ovat uusissakin oloissa merivoimien tehtäviä.
Huoltovarmuudesta amiraali sanoo sen verran, että Itämeren varmistaminen energian siirtoreittinä ja kaupankäynnin väylänä on yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeää.
– Alueellinen koskemattomuus pätee sekä pinnalla että pinnan alla. Merivoimien tehtävä on tietää kaikissa oloissa se, ketä meidän ja meidän lähialueellamme liikkuu, Harju kertoo.
Hänen mukaansa sukellusvenehavaintoja on ollut lähialueellamme viime aikoina suurin piirtein saman verran kuin aiempinakin vuosina.
– Suve-tapaukset eivät ole lisääntyneet.
Iso korvaushankinta sujuu aikataulussa
Merivoimissa on pitkään valmisteltu alusten ja asejärjestelmien suurhankintaa, jossa Laivue 2020 -hankkeen neljä korvettia korvaa kaikkiaan seitsemän elinkaarensa päähän ehtinyttä alusta. Itse korvettien eli alusten runkojen osuus on noin puolet 1,2 miljardin euron suuruisesta kaupasta. Aiesopimuksen mukaan rungot rakentaa raumalaistelakka RMC eli Rauma Marine Constructions.
Amiraalin Harjun mukaan hankinta etenee lähes aikataulussa, vaikka oikeuskansleri aivan aiheellisesti keväällä huomautti, ettei pääministeri Juha Sipilän (kesk.) toimitusministeriöksi muuttuneella hallituksella ollut oikeutta päättää näin isosta asiasta.
– Olemme tehneet paljon töitä sekä vaaleja edeltävänä aikana että hallitusneuvottelujen käynnissä ollessa. Meillä on syytä uskoa, että Antti Rinteen (sd.) uusi hallitus tekee alusten runkojen rakentamisesta päätöksen jo tulevien kuukausien aikana, Harju sanoo.
Kuten sanottu, toinen puoli Laivue 2020 -hankinnan kokonaiskustannuksista syntyy taistelujärjestelmistä. Merivoimilla nämäkin asiat on hoidettu kunnolla ja niin, että ase- ja taistelujärjestelmien hankinnat etenevät integroidusti runkojen rakentamisen kanssa.
Taistelujärjestelmiin tulee paljon viimeistä huutoa olevaa teknologiaa ja uusia aseita, joita Suomella ei ole sitten Pariisin rauhansopimuksen jälkeen ole saanut edes olla. Yksi tällainen aiemmin kielletty ase on pintatorjuntaanja sukellusveneiden torjuntaan sopiva torpedo.
– Hankimme Ruotsista ensin vanhemman tyyppisiä torpedoja ja lopulta niin sanottuja kevyttorpedoja, jotka muistuttavat lähinnä pinnan alla kulkevia ohjuksia. Ne toimittaa ruotsalainen Saab ja uudet torpedot ovat erittäin käyttökelpoisia aseita suve-torjunnassa, Harju kertoo.
Muista Laivue 2020 -aluksiin ja rannikkopuolustukseen sopivista aseista amiraali sanoo, että ne ovat erinomaisella mallilla. Israelista hankittavat uudet merimaaliohjukset ovat kuosissa, samoin ESSM -ilmatorjuntaohjukset ja merimiinat.
– Laivue 2020 -alusten käyttöikä tulee olemaan 30-35 vuotta, ja tässä ajassa aluksia pitää tietenkin päivittää. Teknologia kehittyy koko ajan vastapuolilla, mutta niin se tekee meilläkin, amiraali kuvaa merivoimien ajassa elämistä.
Merivoimat kouluttaa osaavaa väkeä ennakoidusti
Teknologinen kehittyminen lisää paineita myös henkilöstön kouluttamiseen, ihan samalla tavalla puolustusvoimissa kuin yhteiskunnan kaikilla muillakin alueilla.
– Merivoimissa käytetään niin sanottua ennakoivan koulutuksen doktriinia. Toimintaperiaate on se, että uusien aseiden ja järjestelmien toiminta opetellaan aina ennen niiden käyttöönottoa, komentaja sanoo.
Hänen mukaansa sama periaate pätee sekä merivoimien henkilöstöön että varusmiehiin ja reserviläisiin. Merivoimat kouluttaa nykyään noin 3 400 varusmiestä vuosittain. Harjun mielestä laivastoon tulevan väen taso parantuu vuosi vuodelta, joten nykyiset varusmiesikäluokat ehtivät hyvin oppia heille tulevat tehtävät.
– Merivoimien varusmieskoulutukseen tulee hyvää ja motivoitunutta väkeä. Tuntuu siltä, että jokainen ikäluokka on aina vain entistä fiksumpaa, Harju sanoo ja lisää seuraavansa jo virkansa puolesta koulutusasioita tarkasti ja paikan päällä.
Reserviläisten kertausharjoitusten suhteen hänellä ei myöskään ole valittamisen aihetta.
– Kertausharjoitukset ovat hyvällä tasolla. Muun muassa aluksilla kaikkien tehtävät ovat selvät ja jokainen osaa sen, mitä häneltä odotetaankin, Harju kuvaa kantahenkilökunnan sekä varusmiesten ja reserviläisten selkeää työnjakoa.
Sotilaallinen yhteistyö on eri asia kuin liittoutuminen
Suomen muuttunut turvallisuustilanne lisää paineita erilaisten turvamekanismien rakentamiseen. Lippueamiraali Jori Harjun näkökanta tähän asiaan on se, että nykymaailmassa mikään valtio ei voi menestyä kääntymällä sisäänpäin.
– Meillä on pitkään ollut sotilaallista toimintaa eri tahojen kuten Euroopan unionin, Naton rauhankumppanuusmaiden ja Ruotsin kanssa. Turvallisuusasioissa valtioiden välinen yhteistyö tulee varmasti lisääntymään ja siinäkin tasapainon säilyttäminen on tärkeää.
– Yhteistyö on kuitenkin eri asia kuin liittoutuminen tai valtioiden väliset sopimukset. Ne ovat poliittisten päättäjien asioita enkä merivoimien komentajana sano tähän enempää.
Amiraalin mielestä kesäkuun alussa Ruotsin kanssa pidetty Silja -meripuolustusharjoitus on tuore ja laadukas esimerkki molempia valtioita hyödyttävästä toiminnasta. Harjoituksessa toimi muun muassa yhteinen rannikkopuolustusjoukko eli SFATU:n (Swedish Finnish Amphibious Task Unit).
Sotaharjoituksessa oli mukana ruotsalainen Amfibiorykmentti ja merivoimiin kuuluva Uudenmaan prikaati Tammisaaresta. Molemmat toimittivat Silja -harjoitukseen nelisensataa rannikkojääkäriä, paljon aluksia ja kymmeniä ajoneuvoja rannikkoalueen nopeaan toimintaan.
– Olemme juuri arvioineet Siljan tulokset ja kummankin maan edustajat ovat olleet niihin erittäin tyytyväisiä. Näitä tulemme jatkamaan ja kehittämään, lippueamiraali Jori Harju sanoo.
Siljassa Amfibiorykmentti ja Uudenmaan prikaati ampuivat yhteisiin maaleihin muun muassa kovilla merimaaliohjuksilla ja raskailla kranaatinheittimillä esimerkiksi niin, että suomalaiset ampuivat ja ruotsalaiset vastasivat heitinten tulenjohdosta.
Jos joukkojen toiminta sujui hyvin näissä tehtävissä, on pakko uskoa sen onnistuvan mainiosti muunkin tyyppisissä harjoituksissa.
Teksti: Markku Pervilä
Merivoimien komentaja: Itämeren turvatilanne on heikentynyt rajusti
Itämerellä lisääntynyt sotilaallinen toiminta on heijastunut Suomen merialueiden turvallisuuteen. Toisaalta huoltovarmuuden takaaminen ei ole ikinä ollut Suomelle yhtä tärkeää kuin nyt. Merivoimien yhteistyö Ruotsin kanssa sujuu molempien maiden kannalta mallikkaasti, merivoimien komentaja, lippueamiraali Jori Harju arvioi.
- Yhteistyö on kuitenkin eri asia kuin liittoutuminen tai valtioiden väliset sopimukset, lippueamiraali Jori Harju sanoo. Kuva: Merivoimat.
