Hallituksen virallisen päätöslauselman allekirjoitti Venäjän pääministeri Dmitri Medvedjev 31. joulukuuta Moskovassa. Dekreetti tarjoaa länsimaisille tarkkailijoille ensimmäiset kunnolliset yksityiskohdat Kremlin päämääristä Arktikalla. Selvää on, että Venäjä pyrkii kaikin tavoin kehittämään arktisten alueiden infraa ja maksimoimaan napapiirin pohjoispuolelta saatavat taloudelliset edut.
Uuden suunnitelman taustalla on presidentti Vladimir Putinin 2018 antama ukaasi, jossa vaaditaan Koillisväylän kuljetusten nostamista 80 miljoonaan rahtitonniin vuoteen 2024 mennessä. Tässä kohtaa Medvedjev panee Putiniakin paremmaksi, sillä hallitus aikoo nostaa Koillisväylän merikuljetukset 90 miljoonaan tonniin vuodessa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa eli vuonna 2030.
Rosatomista valtion nimittämä satraappi
Kuten jo tiedetään, raskaimman taakan valtion hankkeista kantaa ydinenergiayhtiö Rosatom, joka hoitaa suurimman osan Medvedjevin ohjeissa mainituista 84 kehitysstrategiasta. Kaikkiaan Kremlin hallitus arvelee tarvitsevansa ainakin 40 uutta arktista alusta, joiden joukossa on jo rakenteilla olevia ydinkäyttöisiä jäänmurtajia.
Edelleen Moskova aikoo parantaa vanhoja ja rakentaa uusia lentokenttiä ja rautateitä pohjoisille alueille. Venäjän hallitus pohtii muun muassa rautatien rakentamista Novatekin LNG-terminaaliin Sabettassa sekä uutta rataa Arkangelista Jäämeren rantaa pitkin Syktyvkariin ja Länsi-Siperiassa sijaitsevaan Permiin.
Uusia satamia rakennetaan ja vanhoja ruopataan varsinkin kaivostoiminnan tarpeita varten, Maritime Executive kirjoittaa.
Rosatomin lisäksi arktisen infrastruktuurin muita kehittäjiä ovat valtiollinen öljy-yhtiö Rosneft, kaasumonopoli Gazpromin tytäryhtiö Gazprom Neft sekä Jamalin niemimaan valtavia LNG-hankkeita isännöivä Novatek. Medvedjevin uudessa suunnitelmassa tärkeät osat on varattu myös Vostok Coalille, Norilsk Nickelille ja muille kaivosyhtiöille.
Murmansk nousee uudeksi liikennehubiksi
Mainittujen yritysten tarpeita varten Arktikan luonnonvarat kartoitetaan laajassa hankkeessa. Päättäjät Kremlissä odottavat saavansa valmiin luonnonvarakartan käsiinsä huhtikuun loppuun mennessä.
Medvedjevin paperissa mainitaan erikseen Murmanskin kehittäminen arktiseksi kuljetushubiksi ja Pohjois-Venäjän suurimmaksi rahtisatamaksi. Pohjoisen laivaston kotisatamana tunnetun Murmanskin rahtitavoitteista ei ole tietoa, mutta sataman kehityssuunnitelma viittaa läntisten tarkkailijoiden mukaan siihen, että pitkällä sihdillä Koillisväylän kuljetusten pääsuunnaksi nousee lännen ja Euroopan sijasta Aasia ja itä.
Arktikan epäviralliseksi satraapiksi tai käskynhaltijaksi noussut Rosatom antoi marraskuun lopussa väliaikatietoja Koillisväylän kuljetuksista. Yhtiön mukaan volyymit kasvoivat vuoden 2018 lukuihin verrattuna jopa 60 prosenttia. Koko vuoden 2019 kuljetussuoritteen odotetaan nousevan 30 miljoonaan tonniin vuotta aiemman 20 miljoonan tonnin tasolta. Suurin osa Koillisväylän rahdeista on fossiilisia polttoaineita eli raakaäöljyä ja maakaasua.
Ympäristöhuolet kasaantuvat Arktikalla
Sanomattakin on selvää, että ympäristöjärjestöjen mielestä Venäjän uudet arktiset suunnitelmat tulevat pahimpaan mahdolliseen aikaan. Greenpeacen ja norjalaisen Bellonan mukaan Koillisväylän lisääntyvä liikenne vain kiihdyttää napa-alueiden kiintojään sulamista, Kirkkoniemessä ilmestyvä Barents Observer kirjoittaa.
USA:n avaruushallinto Nasan keräämän datan mukaan kiintojää pohjoisnavan ympärillä on vuodesta 1979 lähtien vetäytynyt keskimäärin 12 prosenttia vuodessa. Jääalueen pienentyminen kiihdyttää ilmaston lämpenemistä, koska arktiset avomeret imevät itseensä enemmän auringon säteilyä kuin lumen ja jään peittämät alueet. Juuri tämän takia napa-alueiden ilmasto lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin maapallon muilla alueilla.
Sitä paitsi Venäjän omakin ilmasto lämpenee 2,5 kertaa nopeammin kuin missään muussa maassa. Tästä on saatu esimerkkejä muun muassa Siperiassa viime vuonna roihunneista valtavista metsäpaloista. Vuosi 2019 jäi historiaan maan kaikkien aikojen lämpimimpänä vuotena, Venäjän meteorologisen laitoksen tilastot osoittavat.
Teksti Markku Pervilä
