Kahden biljoonan eli yhtä monen tuhannen miljardin dollarin apu käsittää muun muassa 500 miljardin verran lainarahaa yhdysvaltalaisille suuryrityksille. USA:n kongressissa käydyissä erittäin vaikeissa kolmikantaneuvotteluissa republikaaninen ja demokraattinen puolue sekä Trumpin hallinto sopivat eräistä tiukoista rajoituksista, joiden perusteella tuen saajat jaetaan vuohiin ja lampaisiin. Ehtojen mukaan suuryritysten pitää olla rekisteröity USA:ssa ja niiden työntekijöistä suurimman osan pitää olla Yhdysvaltain kansalaisia.
Maailman suurimmat risteilyvarustamot, Carnival Corporation, Royal Caribbean Cruises ja Norwegian Cruise Line Holdings ovat toki amerikkalaisia varustamojättejä ja niiden pääkonttorit sijaitsevat Yhdysvalloissa. Rekisteröitymisen ja työvoiman suhteen asia ei olekaan niin yksinkertainen. Jo toimialasta johtuen kolmen jätin henkilöstö on erittäin kansainvälistä väkeä, joista suuri osa maksaa tuloveronsa Yhdysvaltain sijasta muihin maihin.
Lobbarit varoittavat jo tukien porsaanrei´istä
Risteilyvarustamoilla on Capitol-kukkulalla myös vastustajia, jotka vielä perjantaina varoittivat lainlaatijoita muotoilemasta liittovaltion tukipaketin lopullista tekstiä niin, että se avaisi porsaanreiän isojen varustamoiden tukemiselle.
Esimerkiksi ympäristöjärjestö Stand.earthin merialan lobbari Kendra Ulrich sanoo, että Carnivalin, Royal Caribbeanin ja Norwegianin pääkonttorit sijaitsevat toki Miamissa ja että ne kaikki voivat väittää täyttävänsä Yhdysvalloissa rekisteröitymisen ehdot, ainakin noin väljästi lakitekstiä tulkiten.
– On mahdollista, että nämä kolme ulkomailla toimivaa risteilyalan holding-yhtiötä yrittävät luokitella laivoilla työskentelevän henkilöstönsä sopimusväeksi. Varustamot voisivat päästä osallisiksi liittovaltion lainoista, jos ne osoittavat, että valtaosa työntekijöistä tekee töitä Yhdysvalloissa ja että vain merihenkilöstö on sopimusten alla, Ulrich sanoo Maritime-Executivelle.
Tukirahoja tarvitaan myös maapuolen toiminnoissa
Risteilyalan etujärjestö CLIA (Cruise Lines International Association) puolestaan tähdentää Wall Street Journalissa sitä, että liittovaltion tuki avittaa risteilybisnesten toiminnoille tärkeitä pk-yrityksiä, kuten matkatoimistoja. Eri alojen pk-yrityksille on tukipaketissa varattu erikseen 367 miljardin dollarin verran tukea ja lainarahaa.
Osavaltioilla ja paikallishallinnoilla on lisäksi mahdollisuus järjestää risteilybisneksille 150 miljardin dollarin verran kriisiapua. Risteilyalan maantieteellinen polttopiste Florida voi saada jopa kahdeksan miljardia dollaria avustuksia. Osa näistä rahoista voidaan kanavoida sikäläisille satamalaitoksille, jotka ovat viime vuosina investoineet isosti risteilyterminaalien ja satamien rakentamiseen.
Teksti: Markku Pervilä
