07.11.2023

Kiina rakentaa kolmatta jäänmurtajaansa – ABB toimittaa Azipodit®

Vuosituhannen alussa Kiina osti Ukrainassa 1990-luvulla rakennetun arktisen huoltoaluksen ja modernisoi sen arktiseksi tutkimusmurtajaksi, joka sai nimen ”Xue Long”.

Azipod® propulsio uudelle napatutkimusjäänmurtajalle. Kuva: Guangzhou Shipyard International

Vuonna 2012 Kiinan polaaritutkimusinstituutti halusi rakennuttaa modernin uuden polaariolosuhteisiin soveltuvan tutkimusmurtajan ja tilasi sitä koskevan suunnittelutyön Suomesta Aker Arcticilta. ”Xue Long 2” nimen saanut murtaja valmistui Jiangnanin telakalta Shanghaissa vuonna 2018 ja on sen jälkeen tehnyt useita expeditioita niin Antarktikselle kuin pohjoiseenkin, saavuttaen viime elokuussa mm. pohjoisnavan.

Nyt Kiinan Kiinan syvänmeren tiede- ja teknologiainstituutti on ryhtynyt rakennuttamaan maan kolmatta jäänmurtajaa Guangzhoussa Guangzhou Shipyard International Co., Ltd:n telakalla, joka on China State Shipbuilding Corporationin tytäryhtiö.

Tällä kertaa niin suunnittelu kuin pääosa laitteistakin tulee jo kotimaasta, mutta ABB on voittanut tilauksen kahdesta kompakti Azipod® DI – propulsiolaiteesta alukseen. Kompakti-Azipodit ABB rakentaa nykyisin Kiinan tehtaassaan. Sähköiseen propulsiojärjestelmään kuuluu kaksi 4,5 MW Azipod® -yksikköä.

Aluksen suunnittelu on tapahtunut Kiinassa, mutta jäämallikokeet sai suorittaakseen Aker Arctic Suomessa.

PC-4 polaariluokkaan suunnitellun murtajan rakennustyö käynnistyi kesäkuussa ja sen odotetaan valmistuvan vuoden 2025 kuluessa. Aluksen suunnittelupituus on noin 103 metriä ja uppouma 9 200 tonnia. Propulsiolaitteidensa ansiosta alus voi murtaa 1,2 metrin paksuista jäätä 20 cm lumipeitteellä kumpaan suuntaan tahansa. Avovedessä murtaja saavuttaa 16 solmun nopeuden. Toimintasäde on 15 000 mpk ja alukseen voi majoittua yhteensä 80 henkeä.

Kiinan uuden polaarialueiden tutkimusmurtajan jäämallikokeet tehtiin Suomessa Aker Arcticin laboratoriossa. (Kuva: GSI)

Merien tieteelliset tutkimusalukset ovat eräänlaisia ”alusta-aluksia”, jotka käyttävät tarpeen mukaan erilaisia havainnointimenetelmiä valtameritutkimuksiin. Joulukuussa 1872 brittiläinen HMS Challenger purjehti Portsmouthista lähes 70 000 merimailia ja löysi yli 4 000 aiemmin tuntematonta biologista lajia. Sitä pidetään meritieteellisen tutkimuksen alkuna.

Merentutkimuksen kehittyessä tieteelliset tutkimusalukset ovat vähitellen muuttuneet modifioiduista vanhoista aluksista kattaviksi merenkulkutieteiden alustoiksi. 1950-luvun lopulla Euroopan maat alkoivat suunnitella ja valmistaa erikoistuneita merentutkimusaluksia, kuten brittiläinen ”Discovery” ja saksalainen ”Sonne”, joilla nyt on jo tuoreet seuraajat. Erikoistuneita tutkimusmurtajia polaarialueille ovat saksalainen ”Polarstern” sekä brittien ”RRS Sir David Attenborough”. Ensinmainittu on täyttänyt jo neljäkymmentä vuotta ja sille on Saksassa suunniteltu jo kymmenen vuoden ajan modernia korvaajaa. Jälkimmäinen otettiin käyttöön vasta viime vuonna. Etelä-Korean ”Araon” on kymmenvuotias, samoinkuin USA:n Alaskan ”Siqulliak”.

Suomen pienikokoinen ”Aranda” on käynyt Antarktikalla ja Huippuvuorten pohjoispuolellakin, saaden kuitenkin silloin pahoja runkovaurioita. Alus tekee kuitenkin joka vuosi tutkimusmatkan talviselle Perämerelle.

China State Shipbuilding International Co., Ltd.:n apulaispääinsinööri He Guangwei on todennut, että Kiina on käynyt viime vuosikymmeninä kaksi kehitysvaihetta: kokonaisten ulkomailta ostettujen alusten käyttöönoton ja muuttamisen sekä yhteisen ulkomaisen suunnittelun ja ulkomaisten laitteiden käyttöönoton. Esimerkkeinä näistä on Kiinan syvänmeren tutkimusalus ”Dayang No. 1” ja edellä mainittu ”Xu Long” (Snow Dragon), jotka ostettiin ulkomailta ja muokattiin. Tämä vaihe kuitenkin edisti Kiinan omaa tuloa syvänmeren ja napamittausten aikakauteen. ”Nyt kotimaiten tieteellisten tutkimusalusten osalta ollaan siirtymässä itsenäisen rakentamisen uuteen vaiheeseen”, He Guangwei sanoi ja jatkoi,”että tämä tieteellinen tutkimusalus on ensimmäinen itsenäisesti kehitetty ja rakennettu Kiinan korkean jääluokan tutkimusalus napa-alueille”.

Aikaisemmin vain ”Xuelong” ja ”Xuelong 2” pääsivät napa-alueen sisälle, mutta ne eivät tukeneet miehitettyä syväsukellusta; kun taas ”Exploration 2” saattoi kuljettaa miehitettyjä syvänveden sukelluslaitteita, mutta sillä ei ollut kykyä suorittaa jäävyöhyketoimintoja eikä kykyä läpäistä tai murtaa jäätä. He Guangwei totesikin, että nyt rakennettavalla uudella monikäyttöisellä tieteellisellä tutkimusaluksella on laajat valmiudet. Se on Kiinan ensimmäinen alus, joka voi suoriutua napa-alueen sisällä ja samalla tukea myös syvänmeren miehitettyä ja miehittämätöntä tieteellistä tutkimusta.

”Alus voi kuljettaa Kiinan kolmea suurta syväsukelluslaitetta – Struggle, Deep Sea Warrior ja Jiaolong – suorittaakseen asiaankuuluvaa tieteellistä tutkimustoimintaa napa-alueilla, tallentaa tietoja polaarijään alta, suorittaa vesi- ja vedenalaista tieteellistä tutkimustoimintaa ja suorittaa ilmakehän muutoksen ja meren elämän sekä geologista tutkimusta.” He Guangwei sanoi.

Kiinan ensimmäinen itsenäisesti kehittämä ja suunnittelema ”Deep Sea Warrior” syväsukellusalus, joka voi sukeltaa aina 4,5 kilometrin syvyyteen.

He Guangwei kertoi myös, että murtaja on varustettu suurella 6,0 x 4,8 metrin moonpoolilla, joka helpottaa miehittämättömien sukelluslaitteiden käsittelyä silloin kun ollaan jäissä. Se voi myös suorittaa erikoisoperaatioita tavanomaisilla merialueilla, kuten strategisilla merialueilla Etelä-Kiinan merellä, kansallisten puolustustarpeiden mukaisesti.

ABB:n toimituksen osalta propulsion tehokkuus ja joustavuus ovat täysin yhteensopivia aluksen ympäristövaatimusten kanssa. Uusi tutkimusmurtaja varustetaan China Classification Societyn (CCS) LEVEL 2 -standardiin digitalisaatiossa ja se täyttää vesimelun osalta SILENT A -merkinnän. SILENT merkintä kattaa ”akustisesti herkät” alukset, joiden vedenalaiset melupäästöt on hallinnassa. Kriteerit on suunniteltu rajoittamaan suurtaajuista melua, ja lisäksi Azipod®- propulsio lieventää matalataajuisen melun vähentämisen käytännön haasteita ja minimoi ekologisia vaikutuksia.

Propulsiolaitteiden tilaus avaa myös uuden luvun ABB:n pitkäaikaisessa yhteistyössä Guangzhou Shipyard Internationalin kanssa. Telakka on viime aikoina rakentanut huomattavan määrä muita arktiseen liikenteeseen tarkoitettuja laivoja, mm. tankkereita ja raskaskuljetusaluksia. Täydelliseen sähköiseen propulsiojärjestelmään kuuluu kaksi 4,5 MW Azipod® -yksikköä.

”ABB:llä on laaja kokemus ja vahva paikallinen läsnäolo propulsiotuotteiden, -järjestelmien ja -tuen toimittamisessa, joihin voimme luottaa”, sanoi He Guangwei. ”Polar-luokan alukset edustavat kasvavaa osaamisaluetta GSI:lle, ja olemme iloisia voidessamme työskennellä luotettavan kumppanin kanssa, jonka referenssilista tämän vaativan segmentin koetusta teknologiasta on vertaansa vailla.”

”Olemme ylpeitä, että meidät valittiin jälleen yhteistyöhön GSI:n kanssa”, sanoi Kerry Yang, ABB Marine & Ports China -yksikön paikallinen johtaja. ”Tänään on kulunut 20 vuotta siitä, kun ABB Marine & Ports vakiinnutti asemansa Kiinassa, ja olemme edelleen ylpeitä tuotteiden ja palveluiden lokalisoinnista vastaamaan paikallisia vaatimuksia parhaalla mahdollisella tavalla.”

Kiinan Polaaritukimusinstituutin jäänmurtaja-alukset Xue Long ja Xue Long 2 (oikealla). Jälkimmäinen on kehitetty ja suunniteltu Suomessa. (Kuva: PRIC)

 

Kiina on suunnitellut lisäävänsä kykyjä toimia arktisilla vesillä. Se on jo useamman vuoden ajan eri yhteyksissä esitellyt kuvassa näkyvää polaarimurtajan konseptia. Viime kesänä Kiina ja Venäjä juhlivat säännöllisen konttiliikenteen avaamista ”NewNew Polar Bear” aluksella, joka on jo kahdesti läpäissyt koillisväylän edestakaisin. Kiinan valtionvarustamo COSCO on jo aiemmin kuljettanut erilaisia projektilasteja koillisväylän kautta. (Kuva: CSSC)

Myös Japani rakentaa uutta polaaritutkimusmurtajaa

Japanin uusinta murtajaa rakennetaan Japan Marine Unitedin (JMU) Jokohaman telakalla ja se valmistuu marraskuussa 2026. PC4 polaariluokkaan rakennettava laiva kuljettaa täyden valikoiman laitteita arktisen merenpohjan ja biologisten resurssien tutkimiseen sekä valtamerten ja ilmakehän mittausten tekemiseen. (Kuva: JAMSTEC)

Myös Japanissa panostetaan arktiseen merentutkimukseen. Japanin JAMSTEC (Japan Agency for Marine-Earth Science and Technology) on tilannut 33,5 miljardin jenin (noin 230 M EUR) sopimuksella Japan Marine Unitedin telakalta Jokohamasta uuden arktisen tutkimusjäänmurtajan, jonka pitäisi valmistua marraskuussa 2026. JAMSTEC on äskettäin allekirjoittanut myös sopimuksen Mitsui OSK Linesin kanssa aluksen rakennusvalvonnasta ja luovutuksen jälkeisestä operoinnista.

Uuden PC 4 polaariluokkaan rakennettavan murtajan nimikilpailu on parhaillaan käynnissä. Tutkimusmurtajan suurin pituus on 128 metriä, leveys 23 metriä ja syväys 8 metriä. Vetoisuudeksi ilmoitetaan 13 000 GT. Kapasitetti on 99 henkeä, joista 34 miehistöä ja 65 tutkijoita. Koneistona on kolme 5 600 kW dieseliä ja yksi 2 600 kW dual fuel moottori.

Japani rakennutti vuosituhannen alussa pääasiassa Antarktikan huoltoon tarkoitetun ”Shirase II” murtajan, joka on nyt rakenteilla olevaa tutkimusmurtajaa järeämpi. Tämän vuonna 2009 käyttöön otetun, myös JMU:n rakentaman murtajan uppouma on n. 20 000 tonnia, pituus 138 metriä, leveys 28 metriä ja syväys 9,2 metriä. Dieselsähköisen koneiston kokonaisteho 22 000 kW, käyttäen kiinteäsiipisiä potkureita kahdella akselilla. Jäänmurtokyky on 3 solmun nopeudella 1,5 metrin kiintojäätä. Tämän murtajan varustukseen kuuluu kolme helikopteria, miehityksenä on 175 henkeä, joista 80 tutkijoita. Alusta operoi Japanin laivasto.

JMU suunnittelee ja testaa jäätämurtavat alukset omassa jäämallikoelaitoksessaan Tsussa. (Kuva: JMU)

 

Etelä-Korean Ministry of Oceans and Fisheries (MOF) ilmoitti kesällä 2021 päätöksestä uuden tutkimusmurtajan kehittämisestä varaamalla 2 774 milj. wonia alushankkeen suunnittelun käynnistykseen. Tavoitteena on saada alus valmiiksi vuoteen 2027 mennessä. Alustavasti projektilaivan uppoumaksi on kaavailtu 15 450 tonnia, polttoaineeksi myös LNG:tä ja jäänmurtokyvyksi 1,5 metriä. Laivan tilausta ei vielä ole uutisoitu. (Kuva vasemmalla: Korean MOF). Saksan jo kymmenen vuotta suunnitellun Polarstern II projektin uusi tarjouskilpailu käynnistyi jo viime vuonna ja Alfred Wegener Instituutin mukaan kilpailun voittajasta on tarkoitus ilmoittaa vielä tämän vuoden puolella. Oikeanpuoleisessa kuvassa Meyer Werft-konsernin suunnittelutoimiston ideakuva polaaritutkimusaluksesta. AWI uskoo uuden murtajan valmistuvan vuonna 2027.

Mikko Niini

Jaa artikkeli